Ulkopuolinen eristäminen ja Fuktisolit

[Jonak]

Tere ja anteeksi, että kyselen asiaa, mistä olen kyllä lukenut foorumilla, mutta en enää löydä tuota ketjua mistään.
Asiaan. Tarkoituksena siis kaivaa ulkopuolelta seinusta auki ja laittaa salaojat ja fuktisolit. Sisäpuolelta ajatuksena kaivaa
huone kerrallaan lattiat pois ja sinne myös fuktisolit ja muut sekä vesikiertoinen lattialämmitys. Seinälle rivinteeraus, tosin tällä hetkellä muutamassa huoneessa tuo jo on, kunnosta ei tarkkaa tietoa. Perusmuuri on rakenteeltaa sellainen, että anturaa ei ole lainkaan. Nyt, jos poistan vanhan lattian noin 20cm perusmuurista sisäänpäin jotta voin tehdä rivinteerauksen tähän, niin miten sen kapillaarisen kosteuden kanssa nyt käy, kun toi perusmuuri + 20cm makaa edelleen sen maan päällä vai onko sillä merkitystä, kun ulkopuolella on perusmuuria vasten fuktisolit, jotka siis auttavat rakennetta kuivumaan?

Jos joku osaa ohjata oikeaan viestiketjuun, niin sekin auttais.

[homer]

hmm.. Mikset saman tien piikkaa lattiaa perusmuuriin asti ja aloita rivinteerausta uuden lattian päältä? Tällöin fuktisol katkaisee kapillaari-ilmiön myös rivinteerauksen kohdalta ja kuivaa myös muurin alaosaa paremmin, kun tulee muuriin kiinni. Tietenkään niissä huoneissa, joissa säilytettävä vanha rivinteeraus jo on, tämä ei onnistu.

Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?

[tcb1967]

Ihan varmaan OT, mut kuuluuko Fuktisolit "vanhaa kunnioittaen" piiriin?

[Matti Alander]

Kuuluuko sarjaan vanhaa kunnioittaen. Mielestäni kuuluu jos sillä pystytään jatkamaan vanhan elinikää ja parantamaan sisäilmaa, sekä säästämään energiaa.
Kuten oletkin päätellyt, niin kapillaarinen kosteudennousu on yksi perusongelmista rintamamiestalon perustuksissa. Idea jolla salaojittavalla lämmöneristeellä pyritään ongelma ratkaisemaan on nostaa perustuksen lämpötilaa verrattuna maaperän lämpötilaan, jolloin kosteus alkaisi siirtymään vesihöyrynä kohti viileämpää maaperää. Tällöin lämmöneristeessa tulee olla mahdollisimman pieni vesihöyryn vastus ja hyvä eristyskyky. Mitä suurempi on perustuksen ja maaperän välinen lämpötilaero, sitä tehokkaampaa on kuivuminen.
Siksi juuri anturan ja alaosan mahdollisimman paksu eristäminen aloittaa kuivumisprosessin jo mahdollisimman alhaalta. Koska tapauksessasi maaperä on ilmeisen kovaa on päädytty kellarinseinän rakentamiseen ilman anturaa. Tällaisen kohteeseen suosittelen asentamaan alimmainen kerros tupla vahvuudella, esim. 200 mm Fuktisol 100 mm/19kg/60kpa 1 metri tai 0,75 m korkeana ja loppu maanpintaan 100 mm vahvana. Parasta olisi jos vielä maan yläpuolinen osa saataisiin eristettyä samalla 100 mm eristyksellä vaikka rappaus Eps S 60, jonka päälle silikaatti rappaus.
Ruotsissa tällä hetkellä 200 mm vahvuinen Fuktisol kerros kauttaaltaan on erittäin yleinen ja siksi siihen on kehitettykin tupla paksu suojalistakin 21 cm leveänä.
Paksumman eristekerroksen pääideana on tehokaampi kuivaaminen.
Lattia kannattaa poistaa huone kerrallaan sortumavaaran pienentämiseksi ja ulkoseinään asti. Lattiaeristystä rivinteerauksen alla tulisi toteuttaa ulkoreunat kiertäen kovemmalla levyllä Fuktisol 100mm/30 kg/m3 100 kpa ja mikäli tehdään varsin yleinen toimiva säästörakenne niin Fuktisol levyn päällä lattia Eps 100 kpa. Routa Eps 120-200 kpa alkaa olla vesihöyrynvastukseltaan jo liian suurta, kuten suulakepuristetut ja Uretaanit, joita voi jo verrata miltei muovikalvoon.
Kilopascalit ovat varmasti monella vieraita, mutta 100 kpa esim. tarkoittaa eristeissä, että 10 tonnin neliökuormituksella tuote rikkoontuu. Lattian painohan on ainoastaan ilman kuormitusta n. 200 kg/m2, joten riittää varmasti. Irroituskaistaa kellarinseinän ja lattian välissä on syytä kuitenkin käyttää, jotta pieni liikkumavara voidaan taata.

[Jonak]

Kiitoksia vastauksista. Aika pitkälti sitä mitä muistelinkin.

[Jonak]

No niin, homma on lähtenyt rullaamaan ja takapihan puoli on kaivettu auki ja salaojittavaa eristettä lyöty ulkopuolelle. Ollaan samalla tekemässä uutta oviaukkoa kellariin olemassaolevan ikkunan kohdalle ja rupesin sisäpuolelta purkamaan rakennetta varmistaakseni, että rivinteeraus löytyy ja löytyihän se. Menin siitä parin tiilen verran läpi ja löytyi ilmarako, joka oli täytetty kivivillalla (kovin oli onneksi kuivaa) sokkeli oli sitten käsitelty ilmeisesti piellä (musta). Ulkopuolelta sokkelia ei oltu pinnoitettu millään. Kysynkin, että jätetäänkö piki paikoilleen, kun tarkoituksena on kaivaa sisäpuolelta lattia auki sokkelia myöten, laittaa salaojittavat eristeet ja lattialämmitys ja näiden päälle sitten uusi rivinteeraus. Ilmarakohan on ilmarako, eli kivivillaa ei mene takaisin rakenteeseen.

[Matti Alander]

Kivivilla sekoitetaan kovin usein lasivillaan, kivivillan kosteuden sieto ominaisuudet ovat hyvät. Se ei sido kosteutta itseensä kovinkaan helposti.
Mitä paksumpi on ulkopuolinen eristyskerros, niin sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja sitä tehokkaammin kellarin seinä kuivuu ulospäin. Samanaikaisesti käytettävillä sisäpuolisilla eristeillä taas hidastetaan kuivumista ja nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että ulkopuolisen eristyksen pitäisi olla eristysominaisuuksiltaan tuplavahvaa, niin kosteus pysyy talon ulkopuolella.
Aivan erinomainen kuivaava seinä saadaan, kun ulkopuolelle asennetaan 200 mm paksuinen kerros salaojittavaa lämmöneristettä. Tällaisella paksulla eristyskerroksella on saatu Ruotsissa hyviä tuloksia ja nyt onkin saatavana uutuutena 200 mm pasuinen suojalistakin.

[TimoAB]

Se piki on muuten luultavasti karsinogeenistä ja se pitäisi purkaa asbestin tapaan. Itse saa paukuttaa miten tykkää, mutta on hyvä tietää sen olevan riskaabelia.