Pönttöuuni ei vedä!

[akulta]

Ongelmana on siis meidän huushollin pönttöuuni, joka vetää huonosti. Kyseessä noin vuonna -35 rakennettu pellitetty, varaava takankorvike, joka puskee savut sisälle heti sytyksestä lähtien, tai vaihtoehtoisesti palaa hetken pienellä puumäärällä nätisti ja sitten lykkää salin täyteen savua vasta hetken päästä. Tällä kelillä on melko turhauttavaa tuulettaa kahden ikkunan voimin savua pihalle...
Savupiipulla on pituutta yhdeksän metrin paikkella, joten mitasta ei ole kiinni. Ja toisessa päässä taloa tulisijat vetää ihan loistavasti (ovat toisessa hormissa kyllä kiinni). On kokeiltu polttaa sanomalehteä piipun lämmittämiseksi ennen sytyttämistä noista "tuhkaluukuista", mutta eipä sekää auta. Savua puskee lämmityksen alkupuolella tupaa myös juuri noiden "tuhkaluukkujenkin" kautta. Kun sen lopulta saa palamaan, niin kyllä se sitten lopulta vetää.

Osaako joku ehdottaa miten tälläista pönttöuunia voisi fiksata/diagnosoida? Vai pitääkö purkaa ja katsoa mitä syönyt (kukaan ei todellakaan enää tiedä miten aikanaan muurattu), kasata sitten tämä tai jokin toinen tilalle?
Kiitollisuudella otan myös vinkkiä vastaan, jos jollakulla tietoa Turku-Salo-suunnalta pönttöuunitohtorista, joka osaisi tilannetta valaista.

Kiitokset jo etukäteen!

[jaakkovaakko]

Meillä naakka pahalainen oli tehnyt piippuun pesän, ja savut tietysti sisälle. Kannattaisi ensin varmaan kutsua nuohooja paaikalle tutkimaan tilanne.Siinä varmasti paras asiantuntija onkin.

[Alli]

Nuohoojakin on aika hyvä uunitohtori. Kun kertoilee kaikki oireet, niin saattaa hän sen vian hyvinkin keksiä.

Varmaan yleisin syy uunin vetämättömyyteen on se kylmänkostea inversiotilanne piipussa. Eli hormi on yläosastaan kylmä ja kostea. Kun uunin sytyttää, niin lämmin ilma (savuineen) jää loukkuun sen kosteanviileän ilmamassan alle ja työntyy sisään. Jos hormi vetää hetken ennen savutusta, voi kyse olla siitä, että lämmin ilma ja savu pääsee jonkun aikaa läpi piipun keskeltä, mutta lämmin ilma alkaa haihduttaa hormin yläosan seinämistä kosteutta ja siitä ehtii vielä muodostua kylmänkostea tulppa, koska veto ei ole vielä riittävän vauhdikasta.

Ja millä moisesta eroon: jatkuvalla lämmityksellä niin, että uuni on koko ajan vähän lämmin. Tämä tarkoittaa helposti aamu- ja iltalämmitystä näin pakkasilla. Jos ei tällaista viitsi/ehdi tekemään, niin jotkut polttavat uunissa kynttilää tai paria puolisen tuntia ennen lämmityksen alkua. Hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimelläkin saa vedon käyntiin.

Vetoa voi vähentää mm. huono korvausilman saanti (ikkuna auki sytyttäessä), tai vaikka turhan tehokas talotuuletin tai huippari, joka kiskoo savut sisälle. Myös reikä hormien välillä voi häiritä vetoa samoin hormiin tippuilleet irtokivet.

Meillä aiemmin hyvävetoinen pönttöuuni kenkkuili viime keväänä ja pyysimme nuohoojaa katsomaan sitä. Hän ei havainnut mitään ongelmaa ja neuvoi vain polttamaan niitä sanomalehtiä aluksi... Näin meni kituutellen puolisen vuotta, kunnes joulun alla lopulta pyysimme nuohoojaa uudelleen tutkailemaan tilannetta. Kerroimme ongelman niin tarkkaan kuin osasimme ja hän vielä tarkenteli ja kyseli mm. mitä remppoja viime aikoina on tullut tehtyä. Lopulta hän totesi, että syy voi olla ns. yhdistetty hormi (en tiedä miksi moisia on tehty). Näistä yhdistetyistä hormeista olimme sitten poistaneet toisen käytöstä vähän hölmösti. Emme tienneet hormien yhteydestä ja olimme vain ottaneet pellin mielestämme käyttämättömästä hormista pois. Sitten olimme sulkeneet huolellisesti pellin sisäänmenoreiän hormista, ennen seinän panelointia (saunassa). Niinpä uunista oli tavallaan kaksi menoreikää katolle, eikä vetoa meinnut muodostua. Nuohooja korjasi tilanteen sulkemalla kyseisen hormin yläkautta ja johan vetää taas -ja hyvin.

Suosittelen siis ottamaan yhteyttä nuohoojaan - vaikka parikin kertaa, jollei ekalla kerralla onnistu.
Alli

[virtane]

Eikös kunnallinen palotarkastajakin ole semmonen "piippuasiantuntija" jos sattus oleen tarkastusluonteistakin asiaa niin hoitus varmaan samalla. Muuten aivan samaa mieltä, että mahdollisesti pitäjän nuohooja tuntee piirinsä hormit.
Sitten onhan pönttöuunimestareita, mainita vois vaikka http://tiilirakenne.fi/?p=137&cpage=1#comment-44
Voi pistää vaikka kysymystä meneen.

[jarkkis]

Tuntuukos vetoa uunin alaosassa olevassa nokiluukussa?Jos siinä kohtaa on hyvä veto,niin sitten itse uunissa on vikaa tai tuketta.Jos siinäkään ei ole kunnon vetoa,niin piipussa vois olla jotain hämminkiä.Joskus uuniin on muurattu liian ahtaita paikkoja tai kohtia joita ei pysty kunnolla nuohoamaan.Tai tiili on voinut irrota jostain ja tuketa savukanavan.On sen verran iäkäs uuni että voi olla jotain rikkikin.Peilillä ja taskulampulla pääsee näkemään tulipesän yläpuolisen osan kunnon.Tähän vuodenaikaan ja pakkaskeleillä ei säästä johtuvia veto-ongelmia pitäis olla.Arvailuahan tämä on näkemättä.Pönttiksissäkin on käytetty monenlaisia rakenteita.Onkohan kyse ylä-vai alaliittymä uunista?Onkos uuni aiemmin toiminut hyvin?Perusteellinen nuohous olisi nyt paikallaan.Tuolla edellä mainittuja yhdistettyjä savuhormeja käytettiin ennen aivan yleisesti ja ne kyllä toimivatkin,nykyäänkin saa kahdelle uunille muurata peltien yläpuolelta yhteisen riittävän kokoisen hormin.Tuolla menetelmällä oli tarkoituksena aikanaan materiaalin ja työn säästö.Pönttiksen purkaminen ja uudelleen muuraaminen vanhojen kuorten sisään ei ole yleensä kovinkaan hankala operaatio.Sotkuista kylläkin ja maksaa tietysti jotain.

[HillyMan]

Väittäsisin että potee korvausilman puutetta.
Jos uunin tilasta saa oven kiinni muualle taloon ja ikkunan auki sytyttämisen hetkellä niin pitäs lähtee palamaan jos vika on korvausilman saannissa.
Onko tuon pönttiksen piippu lyhyempi kuin se toinen eli piipun pää matalammalla? ( ei ilmeisesti piipun pituudesta päätellen )
Nuohoojahan nuohoo joka vuosi piiput ja tulisijat ja jos ollut käyttämättömänä useemman vuoden niin nuohouksesta aloitetaan uudelleen käyttö, omistajan vaihdoksessa jos ei tiedetä tulisijoja varmuudella käytetyn niin tulisi nuohouttaa paikat kuntoon ensin.

[Pekka Huhta]

Varmaan yleisin syy uunin vetämättömyyteen on se kylmänkostea inversiotilanne piipussa. Eli hormi on yläosastaan kylmä ja kostea. Kun uunin sytyttää, niin lämmin ilma (savuineen) jää loukkuun sen kosteanviileän ilmamassan alle ja työntyy sisään. Jos hormi vetää hetken ennen savutusta, voi kyse olla siitä, että lämmin ilma ja savu pääsee jonkun aikaa läpi piipun keskeltä, mutta lämmin ilma alkaa haihduttaa hormin yläosan seinämistä kosteutta ja siitä ehtii vielä muodostua kylmänkostea tulppa, koska veto ei ole vielä riittävän vauhdikasta.

Ja millä moisesta eroon: jatkuvalla lämmityksellä niin, että uuni on koko ajan vähän lämmin. Tämä tarkoittaa helposti aamu- ja iltalämmitystä näin pakkasilla. Jos ei tällaista viitsi/ehdi tekemään, niin jotkut polttavat uunissa kynttilää tai paria puolisen tuntia ennen lämmityksen alkua. Hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimelläkin saa vedon käyntiin.

Mä taipuisin ihan samaan diagnoosiin ja samaan hoitoon, tosin nyt kylmillä keleillä vedon kyllä pitäis olla melko hyvää ihan jo pelkästään sen takia että sisäilma on kumminkin niin paljo ulkoilmaa lämpimämpää että sen lämpötilaeron pitäis kyllä saada veto alkuun. Mutta syyskeleillä tai puolilämpimässä tilassa tuo on kyllä hyvinkin totta. Samaten, jos piippua on tosi pitkästi yläpohjan yläpuolella: pakkasen puolella oleva hormi voi olla jäässä ja märkä, ja silloin tulee just tuo Allin mainitsema "tulppailmiö" vaikka vedon pitäisi muuten olla hyvä.

Meillä oli mökillä uuni joka veti huonosti. Sen syykin tiedettiin: sutarilla ei joskus ollut kuulaa mukana ja laittoi puntiksi tilen, joka tietty jäi jonnekin uunin uumeneen poikittainjumiin. Uuni syttyi huonosti, mutta lähti sitten vetämään kunhan sai sen verta praasua pesään että veto alkoi olla kunnollista.

Mutta tosiaan, ilmeisesti tällä puolella lämmitetään harvemin? Mahtaako vintti olla kylmä (niin että hormia on pitkästi kylmässä vintissä)?

Jos nuo kynttilänpoltto, auton sisätilalämmitin tai isompi kaasutoho eivät auta, niin pyydä toki nuohooja paikalle. Ja nuohoaminenhan on pakollista kerran vuodessa kumminkin, niin että pyydä sutari joka tapauksessa paikalle jos se ei ole tälle talvelle käynyt.

Pekka

Pekka

[pelkka]

Suosittelen nuohoojaa minäkin, hän tekee paljon muutakin kuin "vain nuohoaa". Ja sitten kannattaa tutustua tulisijaansa ja sillä lämmittämiseen aiheesta lukemalla. Kirjastosta saa hyviä kirjoja.

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %2A#p93084
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %2A#p92813
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %2A#p89080
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %C3%B6u%2A
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %C3%B6u%2A
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %C3%B6u%2A

pelkka

[akulta]

Lämpimät kiitokset kaikille vastanneille, täällähän aktiivista ja pätevää porukkaa!

Sen verran lisätietona, että nuohooja on toki käynyt kerran vuodessa, kuten kuuluukin, eikä ole sen kummemmin tuota kommentoinut. Tullee varmaan parin kuukauden sisällä seuraavan kerran, joten voisi tilata sen vaikka vähän etuajassa tänä vuonna ja tentata oikein huolella.

Korvausilman puutteen en luulisi olevan kyseessä (tosin olen huono kommentoimaan), yleensä kaikki väliovet ovat avoinna kun tuota olen poltellut, eikä tässä torpassa ole huipparia tahi talotuuletinta. Tuolla pesässä on tosiaan lämmitetty vähän harvakseltaan, juuri tuosta sauhuttelusyystä, ehkä tässä on nyt jonkinlainen noidankehä sen suhteen. Toisaalta, vaikka edellisenä pävänä olisi lämmitetty, ei veto silti ole taattu (jos oikein muistelen).
Ja kuten yksi teistä arvelikin, kyllä vaan, piippu kulkee kylmän vintin läpi (olisikohan noin reilu 4 metriä kylmässä vintissä) ennen kuin pääsee katon läpi. Eli tuo kosteustulppa saattaapi olla kyllä kyseessä. Jaa niin, sieltä nokiluukustakaan ei kunnon vetoa tunnu.

Mutta aloitellaan tuolla kynttiläpoltolla reilusti ennen tulenlaittoa, lisäksi koitan kurkkia joka puolelle lampulla ja peilillä katsotaan kuinka käy.

Kiitos vielä kaikille!

[sisur142]

Höpö, höpö, ei ole korvausilman puutteista kyse.
Ei vetäisi talossa mikään muukaan hyvin.
Jos ensimmäisen polven alaliittymäpönttiksiä, KÄRSIVÄLLISYYS paikallaan sytytyksessä (makuuhuoneen puolellakin saa piitkällä esileikillä parhaat tulokset):
Ihan turha kuvitella jonkun paperin polttamisella mitään saavuttavan, jos korsteenilla mittaa 9m, ainoa millä homma pelaa, on näin: "nokiluukku" hankittava toinen samanlainen, siihen reikä 2kw sähköiselle kuumailmapuhaltimelle, puhallusta 30-45 min, siis jos on ollut yli 2-3 pv lämmittämättä, olosuhteista riippuen.
Kaasu tms polttimia / puhaltimia ei sitten PERKELE käytetä, koska niillä saa aikaan nokivalkean, eikä niissä ole ilan liikutusominaisuutta juuri lainkaan.
Jos ei em. konsteilla ala vetämään, on sitten jo tuketta jossain, mutta uunit ovat sellaisia ettei kukaan voi näkemättä/koittamatta tarkemmin sanoa.
Nuohoojilla ei nykyään ole mitään käsitystä tulisijoista, eikä juuri hormeistakaaan, harvoja poikkeuksiakin löytyy.
Kun vanhoja rakennuksia ajattelemme, on nuohous yhtä silmänlumetta, kun ensimmäinen mutka/sivuveto tulee, loppuu nuohoojilla taito ja kiinnostus siihen paikkaan ja tuosta pitää vielä maksaa.
9m hormissa on kondensoitunutta kosteutta ja kylmää kivimassa sellaiset määrät, että edellä kuvaamani kannattta ottqa huomioon.
Huonosti vetävä uuni on muuten yleensä "parempi"= energiataloudeltaan, mutta saattaa myös pietä hormistonsa nopeammin.

[HillyMan]

Meillä käy niin että toinen piippu toimii korvausilmakanavana toiselle piipulle jos ei paa väliovia kiinni ja ikkunaa auki. Näillä pikku tempuilla ei tiedosta koko ongelmaa enää ollenkaan. Meillä ongelma on mitä todennäköisimmin siinä että tuo kiukutteleva piippu on monta metriä lyhyempi kuin se toinen. Jos kysyjällä on piiput saman mittasia niin tuskin on samasta asiasta kyse. Jokatapauksessa kun nyt sen kanssa pulaa niin kannattaa se riittävä korvausilman saanti varmistaa, lämmin hormi ja lämmin tulisija toimii hyvin mutta ne pitää saada ensin lämpimäksi.

[Oto Hascak]

Meillä käy niin että toinen piippu toimii korvausilmakanavana toiselle piipulle
-----
Meillä ongelma on mitä todennäköisimmin siinä että tuo kiukutteleva piippu on monta metriä lyhyempi kuin se toinen.

Johan vanhoissa muurauskirjoissakin sanotaan, että jos tulisijan sisällä savukanavien rakenteet menevät niin, että laskua on enemmän kuin nousua, niin uuni vetää huonosti.

Taitaa jokainen piippu olla oma erityinen yksilönsä omine kommerverkkeineen. Kongon piippu vetää kuin korsteeni vaikka olisi ollut kylmillään useamman kuukauden.

[HillyMan]

Meillä käy niin että toinen piippu toimii korvausilmakanavana toiselle piipulle
-----
Meillä ongelma on mitä todennäköisimmin siinä että tuo kiukutteleva piippu on monta metriä lyhyempi kuin se toinen.

Johan vanhoissa muurauskirjoissakin sanotaan, että jos tulisijan sisällä savukanavien rakenteet menevät niin, että laskua on enemmän kuin nousua, niin uuni vetää huonosti.

Taitaa jokainen piippu olla oma erityinen yksilönsä omine kommerverkkeineen. Kongon piippu vetää kuin korsteeni vaikka olisi ollut kylmillään useamman kuukauden.

Hah, Kongossa onkin ollut kaikinpuolin hyvä ja luotettava muurari

[Annis]

Omasta pönttiksestä huomasin tuon lämmön vaikutuksen vetoon tosi hyvin. Kun lämmittää kerta päivässä, vetää normaalisti. Kun kaksi kertaa, joutuu vetoa pienentämään selvästi (ei kehtaa noita halkoja haeskella tuolta katolta)

[Oto Hascak]

Hah, Kongossa onkin ollut kaikinpuolin hyvä ja luotettava muurari

Ehkäpä jekku olikin siinä, että toisin kuin muurarien ammattikunta yleensä, niin Kongon muurari oli humalassa muuraustöiden ollessa käynnissä vain yhden kerran, ja tuolloinkin oli kyseessä juhannus ja kaksi ensimmäistä tiilivarvia...

Saivartelun varalle: Juoppoja löytyy yhtä paljon kaikista ammateista, kuten myös työttömistä sekä opiskelijoista.