Rintamamiestalomme jo lämpimässä asuinkäytössä olevan kellarin maanalainen osa muurista on tarkoitus kosteus- ja lämmöneristää. Samalla kaivamisella uusisin myös salaoja- ja sadevesiviemäröinnin. Kannattavaa olisi varmaan myös samalla tehdä jotain vanhalle rautaiselle viemäriputkelle.
Näillä toimenpiteillä olisi tarkoitus saavuttaa vähäisempi sähkönkulutus kellarin lämpimänä pitämiseen ja saavuttaa turvallinen mieli kylpyhuoneen ja saunan kaakelointiin tulevaisuudessa. Myös mahdollinen liika kosteus perustuksista olisi hyvä saada pois.
Joutuisimme tekemään töistä suuren osan itse. Rahaa, kun ei ole käytössä kuin maksimissaan 5000 euroa. Työtä emme pelkää, mutta riittääkö meillä tietotaito? Vastaavasta työstä meillä ei ole kokemusta. Talon omistajia olemme olleet vasta vuoden, mutta lapio ja vasara pysyy kyllä kädessä.
Konetyöt (kaivuun, täytön ja maansiirron) ajattelin teettää, mutta entä kaikki muu? Mitä moisessa urakassa pitää tehdä, siis ihan rautalangasta väännettynä, että varmasti maallikkokin ymmärtää?
Tasoitetaanko maa kaivurilla viettämään valmiiksi oikeaan loivuuteen vai joutuuko sen tekemään lapiohommina?
Mistä sen sitten tietää, että salaojaputkille on oikea loivuus eikä liian jyrkkä tai suora kaivanto? Mittaamalla vai ihan silmämääräisesti?
Joutuuko mahdollisen vanhan eristyksen poistamaan (piki tms.) ennen kuin uutta eristystä kiinnitetään?
Miten uusi eristys kiinnitetään sokkeliin? Naulaamalla?
Entä viemäri? Mitä rautaputkelle on tehtävissä? Piikata pois koko helahoito?
Jne… Kysymyksiä riittää, mutta pointti kai on, että onnistuuko ko. remontti ihan pystymetsästä omakotitalomaailmaan tulleelle kaverille vai pitäisikö varata hommaan mukaan alan ihmisiä.
Kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti?
me tehtiin kellari remontti 2,5vuotta sitten. rakennus insinööri kävi neuvo massa ja sen mukaan rakennettiin. ja jos olen ymmärtänyt ( ja minun ymmärrys kun ei ole oikein hyvä rakennus hommista kun olen hoitsu niin) mitä olen täällä sivuilla lukenut niin me ei olla rakennettu kellarin seiniä oikein!! näin meitä neuvottiin. sokkelin rakenne ulkoapäin: 1.se muovi missä on nännejä(patolevy?) 2.talon sokkeli. 3.tyrös 4.koolaus 4.sisäseinä. vai onko tämä väärin? lattiassa on lattia lämmitys.
No joo, ne sokkelia vasten tulevat materiaalit on meillä vielä harkinnan alla. Kumminkin laskuista on pois tuo mainitsemasi patolevy ja styrox eristys. Ei kai se silti ole väärin tehty, jos sisäpuolen rakenne on sellainen "sisäänpäin kuivuva" ratkaisu. Tai näin minä sen olen ymmärtänyt.
Ulkopuoliseen eristämiseen kuulostaa tuo fuktisol aika pätevältä tavaralta.
Ulkopuoliseen eristämiseen kuulostaa tuo fuktisol aika pätevältä tavaralta.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kellarin eristys ja salaojitus
Tuli tässä 50 vuotta täyteen ja oltiin etelässä pari viikkoa, eikä ole tullut seurattua palstaa.
Salaojakaivot voit tehdä mainiosti itse 315 mm M 4 rumpuputkesta. Rumpuputki katkaistaan mielellään hieman ylipitkäksi ja alapäähän asennetaan muovinen 315 mm salaojakaivon kansi, mielellään RST ruuveilla kiinnitettynä. Lietetilaksi jätetään kaivon pohjalle 300 mm ja rumpuun porataan 111 mm rasiaporalla tuleva ja lähtevä reikä.
Kanneksi kaivoon voidaan valita: Muovikansi, RST kansi tai Valurautakansi, hinnat ja laatu kulkevat käsikädessä.
Kaivo katkaistaan vasta pihatöiden jälkeen oikeaan korkeuteen, joka yleensä on maanpinnan taso, mutta rakennustapaohjeissa annetaan pelivaraa 0-300 mm maanpinnasta alaspäin.
Kaivanto kaivetaan kerralla koneella oikeaan korkeuteen, pohja tasataan 50 mm paksulla sepelikerroksella, johon kaadot 0,5 cm/metrille.
Tämän jälkeen asennetaan 110 mm tuplaseinämäiset SN 8 luokan salaojaputket.
Mikäli käytetään Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä, pyritään kellarinseinä puhdistamaan ja poistamaan rakenteen kuivumista hidastava pikikerros, vähintään 50 prosenttisesti.
Anturan yläpinta viistetään betonilla ulospäin.
Asennetaan 100 mm Fuktisol kerros anturan pystysuoralle osalle, ja tuetaan sepelillä 6-12 mm.
Sen jälkeen 100 mm Fuktisol suikale viistetyn anturan ja pystysuorassa olevan Fuktisolin päälle.
Sitten 0.20 mm muovikalvo, joka käännetään 5 cm seinälle ja kiinnitetään Sikaflexilla sieltä täältä. Muovikalvon tarkoitus on toimia räystäspeltinä, joka ohjaa Fuktisolia pitkin valuvan veden salaojaputkeen, eikä kastele anturaa.
Muovikalvon päälle toinen 100 mm kerros Fuktisol suikaletta.
Seuraavaksi asennetaan Pystysuoraan maan pintaan asti 100 mm Fuktisol kerros, joka kiinnitetään levykiinnikkeillä 8x150 1 kpl/ levy.
Suojalista kulmakappaleineen asennetaan 5 cm lomittaen, tiivistäen Sikaflexillä, 6x40 ruostumattomilla RST tulpilla 15 cm:n välein. Samalla listan taakse kiinnitetään n. 40-50 cm leveä suodatinkangassuikale liikuntasaumaksi.
Kaivanto täytetään sepelillä 6-12 mm n. 10 cm yli vaakatasossa anturan päällä olevan Fuktisolin. Asennetaan päälle suodatinkangas, joka työnnetään liikuntasaumana olevan suodatinkankaan ja listan alle käsin.
Lopuksi täytetään kaivuumasoilla, jossa ei saa olla yli 10 cm:n pistekuormia aiheuttavia kiviä.
Lopputuloksessa suojalista jää 2-3 cm maanalle piiloon.
Maaperä luiskataan ulospäin rakennuksesta viettäväksi ja aluksi voidaan vaikka hieman ylitäyttää, koska tiivistämätön kaivanto saattaa painua 10-20 cm.
Seikkaperäiset asennusohjeet seuraavat kuvineen tietysti levyhankintaasi.
Vaikuttaa ehkä konstikkaalta, mutta lukemalla asennusohjeet ja noudattamalla niitä lopputuloksena on aina itse itsensä kuivaava kellarinseinä.
Mikäli teetät urakoitsijalla on ohjeiden opiskeleminen tärkeää, jotta voit valvoa lopputuloksen. Aivan liian usein on ongelmia liikuntasaumojen asennuksissa, sekä kiinikevälien pituuksissa.
Salaojakaivot voit tehdä mainiosti itse 315 mm M 4 rumpuputkesta. Rumpuputki katkaistaan mielellään hieman ylipitkäksi ja alapäähän asennetaan muovinen 315 mm salaojakaivon kansi, mielellään RST ruuveilla kiinnitettynä. Lietetilaksi jätetään kaivon pohjalle 300 mm ja rumpuun porataan 111 mm rasiaporalla tuleva ja lähtevä reikä.
Kanneksi kaivoon voidaan valita: Muovikansi, RST kansi tai Valurautakansi, hinnat ja laatu kulkevat käsikädessä.
Kaivo katkaistaan vasta pihatöiden jälkeen oikeaan korkeuteen, joka yleensä on maanpinnan taso, mutta rakennustapaohjeissa annetaan pelivaraa 0-300 mm maanpinnasta alaspäin.
Kaivanto kaivetaan kerralla koneella oikeaan korkeuteen, pohja tasataan 50 mm paksulla sepelikerroksella, johon kaadot 0,5 cm/metrille.
Tämän jälkeen asennetaan 110 mm tuplaseinämäiset SN 8 luokan salaojaputket.
Mikäli käytetään Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä, pyritään kellarinseinä puhdistamaan ja poistamaan rakenteen kuivumista hidastava pikikerros, vähintään 50 prosenttisesti.
Anturan yläpinta viistetään betonilla ulospäin.
Asennetaan 100 mm Fuktisol kerros anturan pystysuoralle osalle, ja tuetaan sepelillä 6-12 mm.
Sen jälkeen 100 mm Fuktisol suikale viistetyn anturan ja pystysuorassa olevan Fuktisolin päälle.
Sitten 0.20 mm muovikalvo, joka käännetään 5 cm seinälle ja kiinnitetään Sikaflexilla sieltä täältä. Muovikalvon tarkoitus on toimia räystäspeltinä, joka ohjaa Fuktisolia pitkin valuvan veden salaojaputkeen, eikä kastele anturaa.
Muovikalvon päälle toinen 100 mm kerros Fuktisol suikaletta.
Seuraavaksi asennetaan Pystysuoraan maan pintaan asti 100 mm Fuktisol kerros, joka kiinnitetään levykiinnikkeillä 8x150 1 kpl/ levy.
Suojalista kulmakappaleineen asennetaan 5 cm lomittaen, tiivistäen Sikaflexillä, 6x40 ruostumattomilla RST tulpilla 15 cm:n välein. Samalla listan taakse kiinnitetään n. 40-50 cm leveä suodatinkangassuikale liikuntasaumaksi.
Kaivanto täytetään sepelillä 6-12 mm n. 10 cm yli vaakatasossa anturan päällä olevan Fuktisolin. Asennetaan päälle suodatinkangas, joka työnnetään liikuntasaumana olevan suodatinkankaan ja listan alle käsin.
Lopuksi täytetään kaivuumasoilla, jossa ei saa olla yli 10 cm:n pistekuormia aiheuttavia kiviä.
Lopputuloksessa suojalista jää 2-3 cm maanalle piiloon.
Maaperä luiskataan ulospäin rakennuksesta viettäväksi ja aluksi voidaan vaikka hieman ylitäyttää, koska tiivistämätön kaivanto saattaa painua 10-20 cm.
Seikkaperäiset asennusohjeet seuraavat kuvineen tietysti levyhankintaasi.
Vaikuttaa ehkä konstikkaalta, mutta lukemalla asennusohjeet ja noudattamalla niitä lopputuloksena on aina itse itsensä kuivaava kellarinseinä.
Mikäli teetät urakoitsijalla on ohjeiden opiskeleminen tärkeää, jotta voit valvoa lopputuloksen. Aivan liian usein on ongelmia liikuntasaumojen asennuksissa, sekä kiinikevälien pituuksissa.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rännivesijärjestelmä
Rännivesijärjestelmä on parasta rakentaa 110 mm kumitiivisteellisellä viemäriputkella ja osilla, jotta se olisi tiivis, eivätkä juuristot pääse putkiin.
Viemäriputki on yleisputkea huomattavasti vahvempaa ja kestää rikkoontumatta syvemmänkin asennussyvyyden.
Viemäriputken ja sadevesiputken hintaero on niin pieni, että siinä ei kannata säästää.
Rännien alle tulevat pystylinjat pysyvät suorina ja vaakatasossa olevat rännisuppilot näyttävät kauniimmilta, kuin vetelän sadevesiputken pässä vinksin vonksin olevat.
Rännisuppiloksi kannattaa valita epäkeskomalli, jota voidaan hieman sätää, pyörittämällä suppiloa ja materiaali mieluimmin pakkasen kestävää Polypropeenia.
Fuktisol asennuksissa putkisto yleisimmin asennetaan sepelipatjan päälle suodatinkankaan alle 1 cm/m kaadolla.
Lopuksi rännivedet johdetaan samaan padotusventtiilillä varustettuun perusvesikaivoon, josta se johdetaan kaupungin verkkoon tai lähimpään ojaan.
Joissain tapauksissa salaojavesiä voidaan joutua myös pumppaamaan.
Kaupungeissa varsinkin liityttäessä kaupungin sadevesiviemäriin on oltava vesilaitoksen hyväksymät suunnitelmat, mutta eivät ne muutenkaan ole pahitteeksi.
Periaatteesa putkitöissä pitäisi aina käyttää asennusluvat omaavaa liikettä ja myös useinmiten tarvitaa KVV työnjohtajaa.
Kaupungin suorittamista tarkastuksista on jo useissa kaupungeissa luovuttu.
Lapiohommia kyllä asikkaalle useinmiten riittää yllikyllin.
Viemäriputki on yleisputkea huomattavasti vahvempaa ja kestää rikkoontumatta syvemmänkin asennussyvyyden.
Viemäriputken ja sadevesiputken hintaero on niin pieni, että siinä ei kannata säästää.
Rännien alle tulevat pystylinjat pysyvät suorina ja vaakatasossa olevat rännisuppilot näyttävät kauniimmilta, kuin vetelän sadevesiputken pässä vinksin vonksin olevat.
Rännisuppiloksi kannattaa valita epäkeskomalli, jota voidaan hieman sätää, pyörittämällä suppiloa ja materiaali mieluimmin pakkasen kestävää Polypropeenia.
Fuktisol asennuksissa putkisto yleisimmin asennetaan sepelipatjan päälle suodatinkankaan alle 1 cm/m kaadolla.
Lopuksi rännivedet johdetaan samaan padotusventtiilillä varustettuun perusvesikaivoon, josta se johdetaan kaupungin verkkoon tai lähimpään ojaan.
Joissain tapauksissa salaojavesiä voidaan joutua myös pumppaamaan.
Kaupungeissa varsinkin liityttäessä kaupungin sadevesiviemäriin on oltava vesilaitoksen hyväksymät suunnitelmat, mutta eivät ne muutenkaan ole pahitteeksi.
Periaatteesa putkitöissä pitäisi aina käyttää asennusluvat omaavaa liikettä ja myös useinmiten tarvitaa KVV työnjohtajaa.
Kaupungin suorittamista tarkastuksista on jo useissa kaupungeissa luovuttu.
Lapiohommia kyllä asikkaalle useinmiten riittää yllikyllin.
Kiitos, varsin tarkka kuvaus työn kulusta ja onneksi olkoon pyöreiden vuosien johdosta. Kuvat kertovat tosiaan paljon, niitä, kun kävin sivuillanne katsomassa. Silloin tekstin ymmärtäminenkin alkoi osittain sujua. Hieman se silti konstikkaalta kuulostaa.
Hieman ihmetyttää miten saan pohjan kaadot noin tasaisesti kuin 0,5 cm metrille ja miten ne tulee tarkistaa?
Entäs täyttö? Siihenkö tosiaan käytetään samaa maata joka aikaisemmin kaivettiin ylös. Eikö sitä korvatakkaan soralla tms.?
Suojalistoitus liikuntasaumoineen ja kulmakappaleineen ei oikein minulle avautunut, mutta ehkä sitten kuvista, jos niikseen on.
Hieman ihmetyttää miten saan pohjan kaadot noin tasaisesti kuin 0,5 cm metrille ja miten ne tulee tarkistaa?
Entäs täyttö? Siihenkö tosiaan käytetään samaa maata joka aikaisemmin kaivettiin ylös. Eikö sitä korvatakkaan soralla tms.?
Suojalistoitus liikuntasaumoineen ja kulmakappaleineen ei oikein minulle avautunut, mutta ehkä sitten kuvista, jos niikseen on.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Suojalista on yläosaan asennettava muovinen räystäspellin näköinen suojalista, jonka tarkoituksena on estää maa-aineksen pääsy rakenteeseen, sekä estää pystysalaojitusveden virtaus levyn sisäpintaan.
Kulmat ovat muovihitsattuja valmiskulmia, jotka takaavat kulmien tiiveyden ja estävät kulmien asennusvirheet.
Kaato voidaan yksinkertaisesti mitata 1 m pitkällä vatupassilla, jonka toisessa päässä on vaikka 5 mm korotuspala.
Muuten kaato ei sinänsä ole niin tärkeää, kunhan laskua on, koska vesi virtaa helpointa tietä. Alussepelissä on 6 mm reikiä ja salaojaputkessa 1 mm reikiä, kulkeutuu vesi pääasiassa käytännössä sepelikerroksessa putken alapuolella.
Kaivanto voidaan tosiaan täyttää 2/3 osaa kaivuumassoilla, koska Fuktisol levyn salaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla ja se vastaa noin 50 cm:n salaojasorakerrosta. Fuktisol levy on myös jäätymätön, koska se on lämmöneriste, toimii pystysalaojitus tarvittaessa moitteettomasti myös talvella.
Myöskään vaakatasossa olevaa routaeristettä ei tarvita, koska Fuktisol kerros kellarinseinässä on joustava ja suojaa sokkelia routivan maan liikkeiltä.
Enää jää yksi kysymys, miksei Fuktisol levyjä ole jokaisessa uudisrakennuksessa ? En voi vastata muuta kuin käsittämätöntä !
Kulmat ovat muovihitsattuja valmiskulmia, jotka takaavat kulmien tiiveyden ja estävät kulmien asennusvirheet.
Kaato voidaan yksinkertaisesti mitata 1 m pitkällä vatupassilla, jonka toisessa päässä on vaikka 5 mm korotuspala.
Muuten kaato ei sinänsä ole niin tärkeää, kunhan laskua on, koska vesi virtaa helpointa tietä. Alussepelissä on 6 mm reikiä ja salaojaputkessa 1 mm reikiä, kulkeutuu vesi pääasiassa käytännössä sepelikerroksessa putken alapuolella.
Kaivanto voidaan tosiaan täyttää 2/3 osaa kaivuumassoilla, koska Fuktisol levyn salaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla ja se vastaa noin 50 cm:n salaojasorakerrosta. Fuktisol levy on myös jäätymätön, koska se on lämmöneriste, toimii pystysalaojitus tarvittaessa moitteettomasti myös talvella.
Myöskään vaakatasossa olevaa routaeristettä ei tarvita, koska Fuktisol kerros kellarinseinässä on joustava ja suojaa sokkelia routivan maan liikkeiltä.
Enää jää yksi kysymys, miksei Fuktisol levyjä ole jokaisessa uudisrakennuksessa ? En voi vastata muuta kuin käsittämätöntä !
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rintamamiestaloissa käytetään pääsääntöisesti 100 mm paksua, kuutiopainoltaan 19 kg:n levyjä.
Nyrkkisääntönä näitä voidaan käyttää 3,5 metriin asti, jos jostain syystä on syvempiä maanpaineseiniä on levyä kovennettava, 30 kg, 45 kg tai 55 kg.
19 kg/100 mm levyn verollinen ohjehinta on 25 €/m2, riippuen määristä voidaan antaa pieniä alennuksia.
Kokonaiskustannuksissa ei eroja ainakaan kalliimpaan suuntaan löydy, koska Fuktisol rakenne vaatii erittäin vähäisen massanvaihdon.
Tärkeintä on tietenkin rakennusfysiikan mukainen tuotteen kuivaava ominaisuus.
Kannattaa huomioida levyn neljä toimintoa: Salaojitus, kosteuseristys, lämmöneristys ja kapillaarikatko.
Levyssä on myös erinomainen pystysalaojituskyky 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka takaa ettei vedenpainetta synny kellarinseinän ja levyn väliin missään olosuhteissa.
Tuote joustavana suojaa myös kellarinseinää routimiselta.
Erittäin kuiva kellarinseinä eristää paremmin ja sisäilman kosteustasapaino hengittävällä rakenteella on toimivampi.
Sisäpuolen voi Fuktisol eristyksen jälkeen pinnoittaa vapaasti myös tiiveillä pinnoitteilla.
Nyrkkisääntönä näitä voidaan käyttää 3,5 metriin asti, jos jostain syystä on syvempiä maanpaineseiniä on levyä kovennettava, 30 kg, 45 kg tai 55 kg.
19 kg/100 mm levyn verollinen ohjehinta on 25 €/m2, riippuen määristä voidaan antaa pieniä alennuksia.
Kokonaiskustannuksissa ei eroja ainakaan kalliimpaan suuntaan löydy, koska Fuktisol rakenne vaatii erittäin vähäisen massanvaihdon.
Tärkeintä on tietenkin rakennusfysiikan mukainen tuotteen kuivaava ominaisuus.
Kannattaa huomioida levyn neljä toimintoa: Salaojitus, kosteuseristys, lämmöneristys ja kapillaarikatko.
Levyssä on myös erinomainen pystysalaojituskyky 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka takaa ettei vedenpainetta synny kellarinseinän ja levyn väliin missään olosuhteissa.
Tuote joustavana suojaa myös kellarinseinää routimiselta.
Erittäin kuiva kellarinseinä eristää paremmin ja sisäilman kosteustasapaino hengittävällä rakenteella on toimivampi.
Sisäpuolen voi Fuktisol eristyksen jälkeen pinnoittaa vapaasti myös tiiveillä pinnoitteilla.
Mites Finnfoam
Lainaus Finnfoamin sivuilta: "Maaperän ilmankosteus on aina 100 %, joten kuivuminen ulospäin on aina joka tapauksessa hidasta."
Finnfoam eristää ettei vesi pääse lähellekään sokkelia. Kuinka märkänä oleva eriste voi pitää sitten betoniseinää kuivana? Jos tuote kerran laskee vettä molempiin suuntiin?
Finnfoam eristää ettei vesi pääse lähellekään sokkelia. Kuinka märkänä oleva eriste voi pitää sitten betoniseinää kuivana? Jos tuote kerran laskee vettä molempiin suuntiin?
Re: Mites Finnfoam
Niin, tarkoitin veden läpipäästöä tuotteille Fuktisol ja Isodrän...kalka kirjoitti:Lainaus Finnfoamin sivuilta: "Maaperän ilmankosteus on aina 100 %, joten kuivuminen ulospäin on aina joka tapauksessa hidasta."
Finnfoam eristää ettei vesi pääse lähellekään sokkelia. Kuinka märkänä oleva eriste voi pitää sitten betoniseinää kuivana? Jos tuote kerran laskee vettä molempiin suuntiin?
Molemmat ruotsalaisvalmisteisia tuotteita ja eivät ilmeisestikään saatavilla normaali rautakaupoista...
Minkähintaiseksi tulee patolevy ja Finnfoamin eristeet perustuksien eristeiksi (noin neliöhinnaksi ilman kaivuutöitä jne)
Nimimerkillä nykyään uima-allas omassa kellarissa...
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Lämmöneristeet maan alla vettyvät vedenpaineesta, salaojittavia lämmöneristeitä taas asennetaan siksi, ettei seinän ja levyn väliin tulisi vedenpainetta.
Myös suulakepuristetut levyt vettyvät kylläkin hitaammin, kuin paisuttamalla tehdyt Solupolystyreenieristeet.
Nykyiset kahden RR:n paisutetut solupolystyreenilevyt ovat jo lähes suulakepuristettujen veroisia.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat tyyppihyväksyttyjä testattuja tuotteita ja niitä on käytetty jo kymmeniä vuosia kosteusvauriokorjauksissa, erinomaisin tuloksin. Nykyisin varsin useasti jo uusissakin rakennuksissa.
Tuotteen toiminta perustuu esteettömään vesihöyryn läpäisyyn ja höyryn pisaroitumiseen levyn ulkopintaan, josta se voi valua salaojitukseen.
Vesihöyryn vastusta omaavissa tavallisissa lämmöneristeissa, niin suulakepuristetuissa, kuin paisutetuissakin kosteus jää levyn sisään ja eriste vettyy hiljalleen.
Vesihöyryn vastusta omaavia tuotteita on turvallisempi käyttää rakenteen sisäpuolella, jotta vesihöyry ei tunkeutuisi kellarinseinään.
Ongelmia aiheuttaa taas tiivis pinta sisäpuolella, joka ei päästä rintamamiestaloissa varsin yleistä kapillaarista kosteutta kuivumaan sisäänpäin.
Tiiviit pinnat kellarinseinän molemmin puolin nostavat rakenteen huokoisalipainetta ja kapillaari-ilmiö kiihtyy.
Olkoon kyseessä kellarinseinä, talon seinä tai lattia, oikea rakennusfysiikan mukainen rakenne on aina tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja mieluimmin pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Ulkonakin on usein 100 % suhteellinen kosteus ja silti mökkisi pyrkii kuivumaan ulospäin lämpötilaerojen ansiosta.
Kellarinseinässä on se ero, että lämpötilaero ulospäin on ympäri vuoden, ei muuta.
Myös suulakepuristetut levyt vettyvät kylläkin hitaammin, kuin paisuttamalla tehdyt Solupolystyreenieristeet.
Nykyiset kahden RR:n paisutetut solupolystyreenilevyt ovat jo lähes suulakepuristettujen veroisia.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat tyyppihyväksyttyjä testattuja tuotteita ja niitä on käytetty jo kymmeniä vuosia kosteusvauriokorjauksissa, erinomaisin tuloksin. Nykyisin varsin useasti jo uusissakin rakennuksissa.
Tuotteen toiminta perustuu esteettömään vesihöyryn läpäisyyn ja höyryn pisaroitumiseen levyn ulkopintaan, josta se voi valua salaojitukseen.
Vesihöyryn vastusta omaavissa tavallisissa lämmöneristeissa, niin suulakepuristetuissa, kuin paisutetuissakin kosteus jää levyn sisään ja eriste vettyy hiljalleen.
Vesihöyryn vastusta omaavia tuotteita on turvallisempi käyttää rakenteen sisäpuolella, jotta vesihöyry ei tunkeutuisi kellarinseinään.
Ongelmia aiheuttaa taas tiivis pinta sisäpuolella, joka ei päästä rintamamiestaloissa varsin yleistä kapillaarista kosteutta kuivumaan sisäänpäin.
Tiiviit pinnat kellarinseinän molemmin puolin nostavat rakenteen huokoisalipainetta ja kapillaari-ilmiö kiihtyy.
Olkoon kyseessä kellarinseinä, talon seinä tai lattia, oikea rakennusfysiikan mukainen rakenne on aina tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja mieluimmin pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Ulkonakin on usein 100 % suhteellinen kosteus ja silti mökkisi pyrkii kuivumaan ulospäin lämpötilaerojen ansiosta.
Kellarinseinässä on se ero, että lämpötilaero ulospäin on ympäri vuoden, ei muuta.