Painovoimaisen ilmastoinnin korvausilma kakkoskerrokseen

[akiasi]

Miten toiseen kerrokseen saisi järkevästi korvausilmaa?

Tällä hetkellä ilma ilmeisesti kulkeutuu alakerrasta avoimen portaikon kautta ylös, lisäksi lattianrajasta vetää enemmän tai vähemmän. Yläkerrassa on yksi painovoimainen poisto hormiin. Lattianrajan ilmavuotoja on jonkun verran tukittu kylmien lattioiden takia, mutta tuntuu vaikuttavan ilman raikkauteen. Ikkunan tiivisteiden raottelu ei juurikaan auta, taitaa mennä lähinnä ulos noistakin.

Yläkerran portaat tulevat aulaan, jonka perällä kaksi huonetta. Portaiden yläpäässä on ilmalämpöpumppu. Poisto hormissa eli keskellä yläkertaa makuuhuoneiden ovien lähellä.

Kannattaisiko pumpun lähelle tehdä seinän läpi korvausilmaventtiili, josta tuleva ilma kukaties sekoittuisi sitten pumpun avulla ainakin jotenkin? Mutta tuleeko portaiden yläpäässä olevasta venttiilistä ilmaa sisään? Jos venttiilin tekisi pumpun yläpuolelle, vetäisikö pumppu (Panasonic tuntuu imevän yläkautta) ilmaa sisään, muutenhan katonrajasta lienee turha toivoa ilman haluavan sisäänpäin? Jos tulisikin, kestäisikö pumppu kylmää ilmaa / tulisiko kondenssia johonkin pumpun osiin (tila ahdas pumpun yläpuolella)? Tai sitten pumpun alapuolelle lattianrajaan venttiili, mutta suostuuko ilma tästäkään sisään?

Noiden makuuhuoneiden osalta tuntuu vielä vaikeammalta. Koska lähinnä pumpulla lämmitetään yläkertaa, makuuhuoneissa ei ole mitään mikä sekoittaisi tai lämmittäisi korvausilmaa.

[Vtec-Mies]

Moi!
Jatketaas aihetta samaa asiaa sivuamalla.

Eli itsellä on nyt ylkerta purettu ja teen siellä lattioita, patteriputkia yms. Eli nyt suoristetaan vinoja lattianiskoja.

Ilmanvaihto pitää tehdä KUULEMMA siten, että asunnossa on lievä alipaine. Eli tätä sääntöä noudattaen olen ajatellut seuraavaa; Yläkertaan poistoilmaventtiilit ja moottoroitu ilmanpoisto. Ylä- ja alakerran vessoihin oma moottoroitu poisto putkisto. Yläkerran huoneet saa korvausilman huoneiden ovien alta. Yläkerrassa on kolme huonetta ja aula, jokaiseen tulee siis poistoilmanputki. Korvausilma otetaan keskikerroksesta. Olen siis ajatellut asentaa yläkerran lattian alle korvausilmaputkiston siten, että yksi kpl 10 cm metalliputki kulkee about huoneen keskeltä ja se haaroitetaan peräkammariin ja olohuoneeseen (missä on takka).

Kysymys kuuluu onko idea hyvä samalla toivottavasti AKIASI saa toivottavasti hyvän idean keskikerroksen ilmanvaihtoa ajatellen. Niin, riittääkö tällainen ilmanvaihto.

[HillyMan]

Tuo alipaine vaatimus tulee siitä että höyrysulkua ei saa ikinä niin tiiviiksi niin tuolla varmistetaan ettei kosteus pääse höyrysulun taakse villoihin josta se ei kunnolla poistu. Purutalossa ei siis välttämätön alipaineistaa vaan painovoimanen toimii hyvin kuten on toiminut jo melkosen pitkän aikaa.
Yläkertaan ei saa korvausilmaa suoraan ulkoa jos ei koneella ime, se on tullut melko selväksi näiden tönöjen kanssa. Kyllä se vaan niin on että kaksi tai kolmekerroksinen talo toimii hormina ja ilma virtaa alhaalta ylös ja kaikki yläkerran korvausilmaventtiilit tahtoo pääsääntösesti toimia poistoina.
Etenkin jos rappukäytävä on avoin. Painovoimainen kun ei toimi samoin joka päivä vaan siihen vaikuttaa korkeapaine, matalapaine, tuuli ja hyvä ettei kuun asento suhteessa jupiteriin

Joskus on tehty noita korvausilmakanavointeja joihinkin paikkoihin, siihen voi laittaa kanavalämmittimenkin jos haluaa sähköä tuhlata korvausilman lämmittämiseen. Jos ei niin kanavat on syytä eristää hyvin ettei ne kondensoi. Suutarin lapsilla ei oo kenkiä ja mulla on edelleen tekemättä korvausilmakanava tolle toiselle takalle

[Vtec-Mies]

Moi HillyMan!
Ihan ensiksi.. lukisitko viestini uudelleen, jotta tiedän puhummeko samoista asioista. Korvausilmaventtiilini tulisiva talooni siten, että ne olisivat keskikerroksessa niin, että putkisto on välikatossa ( 1kpl 10cm metallipputki). Yläkertaan, siis niihin kolmeen huoneeseen + aulaan tulisi 10 cm poistokanavat, jotka johdetaan katon läpi yös. Yläkerran huoneet saavat korvausilmansa ovien alta. Ovien alta muhoava ilma siis tulisi aulaa pitkin yläkertaan. Toimiiko näin. Meinaatko tosiaan ettei tarvi alipaine tuulettimia yläkertaan? Painovoimako jaksaa hoitaa, jos yläkerrasta lähtee 3 kpl 125 cm putkia katon läpi (nihin kanavoidaan huoneet ja vaatevarastot 10 cm putkella)?
Yläkertaan en siis ota ilmaa suoraan ulkoa missään vaiheessa, vaan keskikerrokseen!

Hyvä pointti tuo kanavoinnin kondeesi mistä mainitsit. Siitä pitikin mainita ja kysyä. Eli jos nyt siis imen välipohjaan tulevaan tuloputkeen ilmaa ulkoa (johdetaan siis keskikerrokseen), ja putki on puruihin tai villaan upotettu siinä (kumpaan kannattaa upottaa vaiko päälystää putkieristykselläkö), niin ei kai sihen muodostu kondeesia putken ulkopintaan. Jos muodostuu, niin eikö se muod. sisäpintaan? siksi lievä kallistus että mahd. vesi pääsee pois putkesta ulospäin. Olen ymmärtänyt, että ilmanvaihtoputket muodostavat kondeesia erityisesti välikatolla, kun siellä on viileämpi, sitten vuotaakin vesi jossain vaiheessa läpi eristeiden asuintiloihin. Siksi ne kannattaa eristää ylös asti (ehkä jopa kartio vesikatteen yläpuolella). Kiitos jo etukäteen, sulla on yleensä hyviä perusteluja

[Andy_81]

^ LTO ehdottomasti jos sulla yläkerran lattiat auki ja katollekin meinaat putkea vetää, niin painovoimainen/huippuimuri kannattaa unohtaa samantien.

[lmfmis]

^ LTO ehdottomasti jos sulla yläkerran lattiat auki ja katollekin meinaat putkea vetää, niin painovoimainen/huippuimuri kannattaa unohtaa samantien.

Ääni tälle. Varsinkin kun talossa on tuo ilmalämmitys (ILP) tuo LTO kannattaa nopeasti.

Lisäksi turha kierrättää sitä käytettyä ilmaa asunnossa edestakas kun pystyy tuomaan raikasta ilmaa hallitusti oikeisiin paikkoihin.

Ja jos lattiat on auki on huomaamaton putkitus pala kakkua. Vanhat hormipoistot pystyy käyttämään putkittamalla myös.

[HillyMan]

Moi HillyMan!
Ihan ensiksi.. lukisitko viestini uudelleen, jotta tiedän puhummeko samoista asioista.

Luettu on nyt kahesti, luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa

Andy on oikeassa siinä että helppo ois tehä koneellinen nyt kun paikat on auki, kaikki ei vaan välttämättä halua koneellista ilmanvaihtoa.
Tuosta Vtec-miehen tilanteesta se että mä näkisin että talvella tuo systeemi toimii hyvin, kesällä kaikki painovoimaset ilmanvaihdot on vähän herran hallussa ja meilläkin on läpiveto ja kaikki tuuletusikkunat auki sen puoli vuotta.

Mä kerron hiukan meidän talosta jos se antaisi kuvaa miten painovoimanen toimii. Mulla on kellari jossa on korvausilmaa sekä poistoa, siellä toimii poistokin koska hormi eli piippu on niin pitkä että se imee kyllä ja imi koko kesän. Pesuhuoneesta mittasin että poistoventtiilistä poistuu 3 l/s joka on nykymittapuun mukaan olematon . Saunan kiuas kyllä taitaa repiä enemmän mutta ei oikeen mitattavissa mun mittareilla. Kellarin katossa on hämähäkin seittejä ja ne kyllä heiluu. Käytännössä ovet on aina auki keskikerrokseen ja siellä ei ole poistoja kuin keittiössä, vessassa on joku älykääpiö laatottanut umpeen. Pitää repiä koko vessa joskus alas ja tutkia tilanne. Keskikerroksessa on korvausilmaräppänöitä olohuoneessa ja makuuhuoneessa, ilmaa tulee talviaikaan reilusti sisään jopa niin että pitää kovimmilla pakkasilla pitää kiinni. Tästä syystä puhuin siitä lämmittimestä. Yläkerrassa on vessassa poisto jonka löysin kipsilevyllä peitetystä hormista. Korjasin tuon emämunauksen ja yläkerran rappusetkin lämpes saman tein, ekana talvena ne oli kylmät. Yläkerrassa kaksi huonetta joiden ikkunoissa isot tuuletusluukut, ne jos avaa niin harvoin tulee ilmaa sisäänpäin, vain jos sattuu tuulenpuuska sopivasti. Eli nekin toimii poistona ja ei oo pojat valittanu huonoa ilmaa vaikka välillä keittiön kokkaukset tuoksuukin. Laajennoksen piipussa olevat poistot toimii sisäänpäin koska piippu on liian lyhyt ja vanhan osan keskikerroskin ylempänä. Piipun pää pitäis olla korkeammalla kuin vanhan osan yläkerran poistoventtiili.

Palaten tuohon sun systeemiin niin ne ulkoa tulevat putket on ehdottomasti eristettävä vaikka ne purun sekaan laitatkin, aivan samoin kuin lto-koneelle ulkoa tuleva putki (myös poisto eristetään nykykoneissa, kulkee kylmää ilmaa). Koska ulkoa tulee kylmää ilmaa niin peltiputki menee kylmäksi, huonekosteus tiivistyy kylmään putkeen eli juurikin ulkopintaan ja kastelee kaikki paikat. Ajatusmailma sulla on mun mielestä ihan hyvä, jaetaan korvausilma useaan huoneeseen. En näkisi syytä miksi se ei toimisi lämmityskaudella, tuohon voi laittaa yläkertaan koneenkin poistamaan kesäiseen aikaan mutta sitä ei tartte pitää päällä talvella. Kyllä se ilma menee sen koneen läpi painovoimasena vaikka ei päällä olisikaan. LTO-konetta osaa arvostaa talvisin kun sisään tuleva ilma ei ole kylmää ja kesällä jos siihen on liitetty jäähdytysominaisuus, jäähdytyksen kanssa kaikki tuloilmakanavat eristettävä yllä mainitun syyn takia.

Tällästä sekavaa horinaa tällä kertaa

[jonsku]

Yläkertaan ei saa korvausilmaa suoraan ulkoa jos ei koneella ime, se on tullut melko selväksi näiden tönöjen kanssa. Kyllä se vaan niin on että kaksi tai kolmekerroksinen talo toimii hormina ja ilma virtaa alhaalta ylös ja kaikki yläkerran korvausilmaventtiilit tahtoo pääsääntösesti toimia poistoina.

Vintin ilmanvaihtoasioita mietitään täälläkin... Eli: Vinttiin kuljetaan kylmän eteisen kautta, toisessa makuuhuoneessa on pönttöuuni ja vessaan tulossa puhallin joka lykkää hajut ja kosteuden "taivaalle", aulaan tulossa ilmalämpöpumppu. Eli kannaattaako siis laittaa noita tuloilmaräppänöitä makuuhuoneisiin, vai mitenkäs tuo ilma saadaan vaihtumaan? Koneellista ilmanvaihtoa emme ole laittamassa.

[HillyMan]

Yläkertaan ei saa korvausilmaa suoraan ulkoa jos ei koneella ime, se on tullut melko selväksi näiden tönöjen kanssa. Kyllä se vaan niin on että kaksi tai kolmekerroksinen talo toimii hormina ja ilma virtaa alhaalta ylös ja kaikki yläkerran korvausilmaventtiilit tahtoo pääsääntösesti toimia poistoina.

Vintin ilmanvaihtoasioita mietitään täälläkin... Eli: Vinttiin kuljetaan kylmän eteisen kautta, toisessa makuuhuoneessa on pönttöuuni ja vessaan tulossa puhallin joka lykkää hajut ja kosteuden "taivaalle", aulaan tulossa ilmalämpöpumppu. Eli kannaattaako siis laittaa noita tuloilmaräppänöitä makuuhuoneisiin, vai mitenkäs tuo ilma saadaan vaihtumaan? Koneellista ilmanvaihtoa emme ole laittamassa.

Makuuhuoneisiin juu, se vessan puhallin imee sieltä sitten ilmaa ja samoin myös pönttis. Voi sinne aulaankin laittaa, tuskin niitä koskaan on liikaa. Yleensä korvausilmäräppänöitä on liian vähän jolloin yhdestä tulee paljon ilmaa ja mitä enemmän tulee ilmaa pienestä räppänästä sitä kovempaa se tulee ja sitä pidemmälle se menee kylmänä ja sitä varmemmin putoo lattialle kylmänä ja tulee vedon tunne.

[Vtec-Mies]

^ LTO ehdottomasti jos sulla yläkerran lattiat auki ja katollekin meinaat putkea vetää, niin painovoimainen/huippuimuri kannattaa unohtaa samantien.

Moi
En aio laittaa ILP enkä LTO yms. Meillä on mennyt pahimpina talvina öljyä n. 1200-1500 L/vuodessa. En siis aio senkään takia kun on kohtuu pientä kulutusta. Pannu on 1972 vuoden jämä konvenktiokierrolla, eikä ole energiavaraajaakaan, Vain noin 60-70 L vesisäiliö pannussa.
Alakerrassa on purut seinillä ja saa ollakkin. Yläkerrasa oli vain vähän purua. koska entinen omistaja on poistanut kaiken arvokkaan. No ajattelin sitten tehdä sen yläkerran sillain nykyaikaiseksi laittamalla villat ja kipsilevyt tai paneelia.. tilanteen m ukaan. Vinokattoihin uretaania. Siksi huoneistoihin yläkertaan joka huoneeseen ja komeroon ilmanpoistoputkistot ja alkuun ne toimii painovoimaisesti. Tutkiskelen ekan vuoden, että toimiiko se ihan niin.

[Vtec-Mies]

Moi HillyMan!
Ihan ensiksi.. lukisitko viestini uudelleen, jotta tiedän puhummeko samoista asioista.

Luettu on nyt kahesti, luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa

Andy on oikeassa siinä että helppo ois tehä koneellinen nyt kun paikat on auki, kaikki ei vaan välttämättä halua koneellista ilmanvaihtoa.
Tuosta Vtec-miehen tilanteesta se että mä näkisin että talvella tuo systeemi toimii hyvin, kesällä kaikki painovoimaset ilmanvaihdot on vähän herran hallussa ja meilläkin on läpiveto ja kaikki tuuletusikkunat auki sen puoli vuotta.

Mä kerron hiukan meidän talosta jos se antaisi kuvaa miten painovoimanen toimii. Mulla on kellari jossa on korvausilmaa sekä poistoa, siellä toimii poistokin koska hormi eli piippu on niin pitkä että se imee kyllä ja imi koko kesän. Pesuhuoneesta mittasin että poistoventtiilistä poistuu 3 l/s joka on nykymittapuun mukaan olematon . Saunan kiuas kyllä taitaa repiä enemmän mutta ei oikeen mitattavissa mun mittareilla. Kellarin katossa on hämähäkin seittejä ja ne kyllä heiluu. Käytännössä ovet on aina auki keskikerrokseen ja siellä ei ole poistoja kuin keittiössä, vessassa on joku älykääpiö laatottanut umpeen. Pitää repiä koko vessa joskus alas ja tutkia tilanne. Keskikerroksessa on korvausilmaräppänöitä olohuoneessa ja makuuhuoneessa, ilmaa tulee talviaikaan reilusti sisään jopa niin että pitää kovimmilla pakkasilla pitää kiinni. Tästä syystä puhuin siitä lämmittimestä. Yläkerrassa on vessassa poisto jonka löysin kipsilevyllä peitetystä hormista. Korjasin tuon emämunauksen ja yläkerran rappusetkin lämpes saman tein, ekana talvena ne oli kylmät. Yläkerrassa kaksi huonetta joiden ikkunoissa isot tuuletusluukut, ne jos avaa niin harvoin tulee ilmaa sisäänpäin, vain jos sattuu tuulenpuuska sopivasti. Eli nekin toimii poistona ja ei oo pojat valittanu huonoa ilmaa vaikka välillä keittiön kokkaukset tuoksuukin. Laajennoksen piipussa olevat poistot toimii sisäänpäin koska piippu on liian lyhyt ja vanhan osan keskikerroskin ylempänä. Piipun pää pitäis olla korkeammalla kuin vanhan osan yläkerran poistoventtiili.

Palaten tuohon sun systeemiin niin ne ulkoa tulevat putket on ehdottomasti eristettävä vaikka ne purun sekaan laitatkin, aivan samoin kuin lto-koneelle ulkoa tuleva putki (myös poisto eristetään nykykoneissa, kulkee kylmää ilmaa). Koska ulkoa tulee kylmää ilmaa niin peltiputki menee kylmäksi, huonekosteus tiivistyy kylmään putkeen eli juurikin ulkopintaan ja kastelee kaikki paikat. Ajatusmailma sulla on mun mielestä ihan hyvä, jaetaan korvausilma useaan huoneeseen. En näkisi syytä miksi se ei toimisi lämmityskaudella, tuohon voi laittaa yläkertaan koneenkin poistamaan kesäiseen aikaan mutta sitä ei tartte pitää päällä talvella. Kyllä se ilma menee sen koneen läpi painovoimasena vaikka ei päällä olisikaan. LTO-konetta osaa arvostaa talvisin kun sisään tuleva ilma ei ole kylmää ja kesällä jos siihen on liitetty jäähdytysominaisuus, jäähdytyksen kanssa kaikki tuloilmakanavat eristettävä yllä mainitun syyn takia.

Tällästä sekavaa horinaa tällä kertaa

Terve taas.
Nyt on korvausilmaputki asennettu sinne välipohjaan. Ja eristetty (kohta, kesken vielä). Asensin vielä narulla säädettävän venttiilin. Ilma tulee nyt takan taakse, tai oikeastaan sinne se piti, mutta yläkerran patteriputket esti. Joten laitoin toiselle sivulle about keskelle. Ei luulis olevan vedon tunnetta kun tuo puhaltaa takan ylle. En voinut viedä patteriputkien takia tätä hormia kuin olohuoneeseen, tarttee miettiä peräkammari muulla tavalla. varmaan vain poisto sinne ja korvausilma oven alta.
Veto on nollakelillä hyvä, ja nyt alkoi pakkaset niin jo huomaa eron. Kun noista patteriputkista mainitsin ja sinä mainitsit tuosta lämmittimestä (ovat muuten pirun kalliita), niin ja koska nuo patteriputket menevät niin lähellä, niin mitenkähän mahtaa olla ja onko mahdollista tehdä ns. ryöstöliitin jotenkin siihen putkeen, että saisi lämmitettyä sitä ilmavirtaa. Siis huom, ILMAVIRTAA siellä putken sisällä. Onkohan kukaan koskaa tehnyt? Ja mistä materiaalista, jotta ei kostea ilma ruostuta poikki. Tai sitten jokin spiraali kanavan sisälle. Tätä ideaa tarttis jotenkin jalostaa . Ei kuluttais kallista sähköä ainakaan (jos lämmittää vaikka puulla).
Jään mielenkiinnolla odottamaan asiallista palautetta kaikilta sankareilta(kin)
Niin alkuaan rupesin miettimään, että jotain tarttis tehdä ilmanvaihdolle, kun oli pari perhekuntaa talkoissa, niin peräkammarin ikkunat hikoili, Oli muuten pitkään märät Ikkunoiden välistä). Ihminen hengittää muuten sata grammaa vettä yhden tunnin aikana höyrynä keuhkoistaan. Eli 2,4 litraa päivässä, meitä oli silloin 6 henkeä. Ja keli oli tosi kostea ulkonakin.. =)

[HillyMan]

Noista peräkammarin ikkunoista sen verran että jos ne kastuu välistä niin tiivistystä kannattaa parantaa.
Tuota.... tuo vesi ja kylmä ilma on siinä mielessä hiukan riskaapeli yhdistelmä että jäätymisriski on olemassa.
Tietenkään vapaavirtaus ei niin herkästi jäädytä kuin esimerkiksi ilmastointikoneiden vesipattereita mutta jos vaikka tuohon vesikiertoon tulee häiriö ja putki ei lämpiä ja ulkoa tulee -20 asteista ilmaa niin.....
Ilmastointikoneissa joissa on vesipatteri, on laitettu ns. jäätymissuoja joka panee koneen seis ja ulkoilmakanavasta läpän kiinni jos patterin vesi laskee raja-arvon alle esim +5 astetta.

[Vtec-Mies]

Noista peräkammarin ikkunoista sen verran että jos ne kastuu välistä niin tiivistystä kannattaa parantaa.
Tuota.... tuo vesi ja kylmä ilma on siinä mielessä hiukan riskaapeli yhdistelmä että jäätymisriski on olemassa.
Tietenkään vapaavirtaus ei niin herkästi jäädytä kuin esimerkiksi ilmastointikoneiden vesipattereita mutta jos vaikka tuohon vesikiertoon tulee häiriö ja putki ei lämpiä ja ulkoa tulee -20 asteista ilmaa niin.....
Ilmastointikoneissa joissa on vesipatteri, on laitettu ns. jäätymissuoja joka panee koneen seis ja ulkoilmakanavasta läpän kiinni jos patterin vesi laskee raja-arvon alle esim +5 astetta.

Ikkunat olleet kuivat yleensä, ainoastaan kun oli porukkaa paljon pari päivää, niin huomasi kosteutta.
Hmm. hyvä pointti tuo jäätymisriski, muovinen vesijohtoputki vois kestää, eikä ruostuisi. Nyt on putki asennettu siihen takan yläpuolelle ja testattu. Ekalla kerralla kun avasin venttiilin, niin sieltä puski ihan valkoista höyryä , ihan kuin joku olisi asentanut savukoneen, ilmiö kesti n. minuutin. Mielenkiintoista. Toinen mielenkiintoinen pointti oli se, että kun venttiiliä avasi n 5mm, niin takan veto ja palamisprosessi oli huikea, siis huomattava ero kiini olevaan asentoon.
Hitto, mainitsit tuosta kylmäsillasta jossain välissä, että jos asentaa metalliputken, eipä tullut mieleen kun sen laitoin seinän läpi. Laitoin kyllä asiaankuluvat uretaanieristykset seinänväliin putken läpiviennin kohdalla. Pitäiskö putki vaihtaa vielä peltisestä muoviseen?

Joku tuossa mainitsi jossainvälissä tuon LTO:n ja jonka tyrmäsin, mutta sitten tuli mieleeen että voishan sen laittaa, mutta onkohan semmoisia painovoimaista ilmanvaihtoa varten ajateltu? Vai pitäiskö yrittää kehitellä itse esim. tuplaputkimenetelmällä oma systeemi? Ei ole varmaan niin tehokas kuin oikea, mutta mutta.. hmm niin, entiedä. Kertokaas raati oma mielipide asiasta.