Eikös kaikki mille ei tiedä selitystä olekkin selittämätöntä?
Riittävästi kun aikaa ja energiaa uhraa, sekä selvittää asiaa pää kylmänä, niin yleensä aina toki löytyy lopulta sitten se todellinen tekijä ja syy, mutta niin kauan kun sitä ei ole tiedossa niin kyseessähän on selittämätöntä.
Toki eritavalla asioita lähestymällä saavuttaa sitten nopeammin tai hitaammin tietoonsa sen asioiden laidan kuinka se oikein onkaan, siinä auttaa kovin paljon tälläinen pieni kirja, jossa on monta mielenkiintoista juttua siitä kuinka kaikki ei aina olekkaan kuten luulemme ja siinä sivussa opus kertoo kuinka omaksua sellainen ajatusmalli, joka auttaa kovasti välttämään monia sudenkuoppia, suosittelen ihan jokaiselle tuon silmäilyä.
http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/
Huolimatta siitä, että skeptikko nimitystä kovasti on lokaan yritetty pistää monienkin tahojen toimesta, niin periaatteessa skeptikko on vain epäilijä ja jos osaa epäillä osaa löytää paljon enemmän vastauksia, koska osaa esittää paljon enemmän kysymyksiä. Tieteessä kaiken kulmakivihän on siinä, että epäillään mitä on ja sitten testataan voisiko olla muilla tavoin, selvitetään miten se oikein toimii ja sitä kautta sitten opitaan uutta.
Mitää tulee herkkyyteen, niin oikeasti on paljon eroa, siinä miten ihmiset havaitsevat ympäristöä, kuinka näkö, kuulo, haju, tunto, maku, kaikki astimukset toimivat, toisilla on kuulo sellainen että hyvin pienen äänenkin poimivat, toiset sitten taas eivät välttämättä hoksaa vaikka norsulauma ravaisi ikkunan ali, kun on niin keskittynyt johonkin muuhun.
Subjektiiviset havainnot on aina hankalia, yksi ihminen voi kaksi ääntä osoittaa täysin samaksi ja ne ovat kovin erilaiset, erona tulee esimerkiksi jokin toinen ääni jota ei lainkaan huomata, joka vaan muuttaa sitä ihmisen normitasona pitämään tasoa, tämä tekee subjektiivisista arvioista yleisestikkin kovin hankalia ja äänet varsinkin on sitten noita koska mitään et näe ja näkymätöntä ääntä on vaikea mitata, voi mitata taajuutta, äänen voimakkuutta, mutta kun kaikki muut äänet sotkee mittauksia.
Vaan jos harjoittelee tuota skeptikon ajattelua, niin siinäpä tuleekin se hyvä puoli, että oppii piankin hahmottamaan sen eron kahdesta samalta vaikuttavasta tilasta, sekä noita lukemattomia muita vaihtoehtoisia näkökulmia ottamaan tarkasteluun, harvoin se ensimmäinen eikä toinenkaan on vielä lopullinen vaikka se ihan varmasti sellaiselta justiinsa vaikuttaisikin.
Toinen tärkeä ja iso pointti tieteessä on sitten tuo avoimuus ja puolueettomuus, puoluettomuus siinä että vaikka kuinka epätodennäköiseltä jonkun teoria asiasta vaikuttaa, niin sille teorialle pitää aina olla yhtäläinen mahdollisuus kuin muillekkin teorioille ja avoimuus siinä, että jokaisen vaihtoehdon osalta täysin avoimesti pitäisi voida näkökulmia esittää, myös teorian testaus pitäisi olla toistettavissa kenen tahansa, näin saavutetaan parhaiten testattu ja koeteltu teoria joka on todennäköisin vaihtoehto.
Olipa se ääni tai mikä tahansa, niin samalla tavalla sitä pitäisi mielestäni aina tutkia ja tarkastella, siitähän nämä mysteerit juuri onkin hienoja, että niitä siten sitten jopa ratkeaa.
Näin itse ainakin näkisin asiat, toisia pitää kunnoittaa ja kannustaa, aina on niin opetettu, unohtuuko se oppi sitten joskus?
No, sopu sijaa antaa
