Ikkunoiden kittausongelma

[maalari]

eli puhuttiin kaik samasta asiasta
mutta oton "vinoilu" aiheutti kommettini ja sun häh tiputti mut järveen, ku tipuin kärryiltä , vaikkakin edelleenkin puhuttiin samasta...
asiasta,, termit vaan oli ,,,,

[Oto Hascak]

Mitä puun muu harmaantuminen olisi, siitä minulla ei ole tietoa. Olen aina kuvitellut sen liittyvän sinistäjäsieneen.

Voisin väittää, että näin ei asia ole. Tosin jätän väittämättä, kun en aivan 100% varma ole. Sinistymisen aiheuttaa sieni ja harmaantumisen auringonvalo (uv-säteily). Tuo harmaantumisprosessi oli selitetty aika tarkasti jossakin MV:n korjauskortissa. En luonnollisestikkaan muista, että mikä kortti se oli ja korttini ovat toisella paikkakunnalla.

[MM]

No minulla olisi Korjauskorit alakerrassa, täytyypä tiirailla. Pelkkä auringonvalo toki kellastuttaa puuta jopa ruskeuttaa...

[Oto Hascak]

No minulla olisi Korjauskorit alakerrassa, täytyypä tiirailla. Pelkkä auringonvalo toki kellastuttaa puuta jopa ruskeuttaa...

Lomailu on tylsää... Joutessani vilkaisin netin kautta noita kortteja ja löytyihän se oikea kohta. Eli museoviraston korjauskortti nimeltään "hirsitalon rungon korjaus". Sieltä kappale "hirsi rakennusmateriaalina" ja sivunumeron on 4. Linkkin korttiin: http://www.nba.fi/tiedostot/e1d5b07e.pdf

[jmattis]

toimiiks tämä ppt.-linkki?

http://www.lsktol.fi/rakennusklinikka/e ... net_ym.ppt

eli kyllä toi MM oikeassa on, samaa juurta sininen ja harmaa.
ja sinistäjäsienet 'toimivat lähinnä varoittajina lahoamisen alkamisesta'.

joskus kyllä tällästä perinnepäätä itteäkin huvittaa, kun vanhan ajan viat nousee uuden ajan ihanteiksi - niinkun nyt tämä harmaa puu, tai vanha ikkunalasi, tai epätasainen lattia, tai "antiikkimaalattu" huonekalu...

[MM]

Muunmuassa Antiikin kulttuurissa ja Kiinassa on vanhaa arvostettu ja keräilty jo vuosituhansia sitten, ei siinä(kään) mitään uutta ole.

On pelkästään ideologinen kysymys, näkeekö sinistymisen huonona tai varoitusmerkkinä, vai kauniina patinana. Keski-Euroopassa ja mm Britanniassa sinistynyttä puuta ei pidetä köyhyyden merkkinä kuten meillä.

Esimerkiksi tapa maalata aidat perustuu Ruotsin suurvalta-aikaan, jolloin joku silloisista kunkuista antoi määräyksen, että taajama-alueella aidat on maalattava. Tämä poikkesi muun Euroopan käytännöstä, ja se voidaan haluttaessa nähdä ruotsalaisena mahtailunhaluna josta voisi vihdoin itsenäistyäkin.

Laskettiin meinaan ihan käytännöllisyyskysymyksenä, että perinteisen rima-aidan puumateriaali maksaa vähemmän kuin sen vaatima maali, ja rima-aidan rakentaminen nykyisin paineilmanaulaimin ja ruuvinvääntimin sujuu nopeammin kuin sen maalaaminen. Kun maali ei olennaisesti lisää aidan kestoa, niin käytännön järki aidan maalaamiseen on kyseenalainen.

Tietysti voi vedota siihen, että se on muodostunut perinteeksi. Jos ei sinisestä tykkää, niin ei tykkää.