Vesitakka

[Rawson]

Olen remontoimassa keskikerrosta. Takka tullaan uusimaan kun vanha on puolivaraavaa mallia. Illalla kun lämmittää niin aamulla on jo jäähtynyt. Tässä on herännyt ajatus vesikiertoisesta lattialämmityksestä yhdistettynä takkaan. Ihan mukavuuden takia. Talo on muuten kaukolämmössä ja puut ovat ilmaisia. Designista ei voi tinkiä ja pönttöuuni pitäisi saada. Onko tuollainen mahdollista rakentaa niin, että haluttaessa pönttöuunin lämmön saisi levitettyä lattioihin?

[rak46]

Olen remontoimassa keskikerrosta. Takka tullaan uusimaan kun vanha on puolivaraavaa mallia. Illalla kun lämmittää niin aamulla on jo jäähtynyt. Tässä on herännyt ajatus vesikiertoisesta lattialämmityksestä yhdistettynä takkaan. Ihan mukavuuden takia. Talo on muuten kaukolämmössä ja puut ovat ilmaisia. Designista ei voi tinkiä ja pönttöuuni pitäisi saada. Onko tuollainen mahdollista rakentaa niin, että haluttaessa pönttöuunin lämmön saisi levitettyä lattioihin?

jos mielikuvitusta käyttää ja haluaa välttämättä pönttöuunin, niin miksei tuohon vesitakkarunkoon voisi pyöreitä pönttöuunin peltejä ympärille laittaa, koska tuossahan on verhouksessa vain mielikuvitus rajana ja ehkä palotarkastaja ;)

[rak46]

Paljonko on 54ltr sekapuuta muutettuna energiaksi? Paljonko yleensä lasketaan m3 energiamäärä sekapuusta?

[tuuma]

Paljonko on 54ltr sekapuuta muutettuna energiaksi? Paljonko yleensä lasketaan m3 energiamäärä sekapuusta?

Kaiketi joku 72kWh

Sekapuu: koivu 10%, muu lehtipuu 45 %, havupuu 45 % - 790 kWh/i-m3, 1330 kWh/p-m3
Lehtisekapuu: koivu 10 %, muu lehtipuu 90 % - 790 kWh/i-m3, 1330 kWh/p-m3
Havusekapuu: mänty 50 %, kuusi 50 % - 800 kWh/i-m3, 1340 kWh/p-m3

http://www.halkoliiteri.com/?id=170

[Oppes]

Vesimiilumies tässä terve. Olen yrittänyt löytää hitsaamoa jossa uuniani ruvettaisiin tekemään. Ei ole löytynyt. Joka tapauksessa uusi tuotantoproto on valmis ja haalaan sitä kotiini sisälle. Palopesä on nyt kokonaan veden ympäröimä. Sisälle tulevaa säteilylämpöä pyritään edelleen vähentämään. Tarkoitus olisi että + 20 asteen ulkolämpötilaan saakka kaikki käyttölämminvesi otettaisiin Vesimiilusta. Silloin uunia voisi lämmittää lähes koko kesän. Nyt tuo on siinä + 10 paikkeilla.

Kuten tämänkin ryhmän kommenteista saa selville juuri lämmityshuoneen kuumeneminen on suurin epäkohta. Uunia ja vettä ei voi lämmittää kun sisällä on liian kuuma. Vesimiilussa lämpöä varataan yksinomaa veteen. Tulitiilit ovat vain liekin eristämistä varten. Ne lämpiävät n. 500 asteeseen mutta varaavat lämpöä vähän. 100 kiloa tiiliä vastaa 20 litraa vettä. Tosin jos ne lämmitetään 400 asteeseen vastaa se 80 litraa vettä 100 asteeseen.

[novoiperkele]

Vesimiilumies tässä terve. Olen yrittänyt löytää hitsaamoa jossa uuniani ruvettaisiin tekemään. Ei ole löytynyt. Joka tapauksessa uusi tuotantoproto on valmis ja haalaan sitä kotiini sisälle. Palopesä on nyt kokonaan veden ympäröimä. Sisälle tulevaa säteilylämpöä pyritään edelleen vähentämään. Tarkoitus olisi että + 20 asteen ulkolämpötilaan saakka kaikki käyttölämminvesi otettaisiin Vesimiilusta. Silloin uunia voisi lämmittää lähes koko kesän. Nyt tuo on siinä + 10 paikkeilla.

Kuten tämänkin ryhmän kommenteista saa selville juuri lämmityshuoneen kuumeneminen on suurin epäkohta. Uunia ja vettä ei voi lämmittää kun sisällä on liian kuuma. Vesimiilussa lämpöä varataan yksinomaa veteen. Tulitiilit ovat vain liekin eristämistä varten. Ne lämpiävät n. 500 asteeseen mutta varaavat lämpöä vähän. 100 kiloa tiiliä vastaa 20 litraa vettä. Tosin jos ne lämmitetään 400 asteeseen vastaa se 80 litraa vettä 100 asteeseen.

Ideasi on kyllä ihan ok, mutta ei sovellu nykyihmisen käyttäytymismalliin. Ne joille ko. laitos olisi omiaan, eivät omaa varallisuutta sitä hankkia. Ne joilla olisi varallisuutta ostavat tekno-atz-nippon-paljon-nappuloita-laitteen ja vaimolle tenutakan tunnelmaksi.

Takkasi tarvitsee:
-eristyksen ympärivuotista käyttöä varten (normaali vesitakka lataa energiavaraajaa, eli sille tämä ei ole ongelma)
-aurinkokierukan (veden lämmitys kesällä + ekohippien mieliksi)
-sähkövastuksen (ilmeisesti olikin jo, mutta ihmiset ovat laiskoja)
-lisävarusteeksi elektroninen ohjan (tekno-kosketusnäyttö-tai-paljonvaloja-yms.)
-esittelyn tv-talossa tai sisustusohjelmassa (hei, kato ny. marsokin/reiskakin on semmoisen laittanu)

[jarkkis]

Kun vertaillaan kiviaineksen(mitä se nyt onkaan,tiiltä,vuolukiveä,tulitiiltä,massatiiltä,erilaisia valumassoja) ja veden lämmönvaraus ominaisuuksia,on ehkä syytä ottaa huomioon,että kiviainekseen voi varata hyvin korkeita lämpötiloja,esim niinkun varaavan uunin sisuksissa palolämpötila voi olla tulipesän,tuliputken ja yläpalotilan alueilla yli 800 astetta.Veden lämpötilaa ei voi tämmösessä käytössä nostaa yli 100 asteen.

[Oppes]

Niinpä mutta hyötysuhde laskee rajusti. Jos kaasut lähtevät 800 asteisina hormiin hyötysuhde on alle 20 %. Sitten on se että tavallisen kiviuunin lämmitystehoa ei pystytä säätämään. Tai ainakaan sellaista ei vielä ole nähty. Pysyvä villaeriste kuoren ja sydämmen välissä vain huonontaa tilannetta. Sisus on entistä kuumempi ja hyötysuhde huono.
Sitten kivuuneissa on n. puolet hukkatilaa tulipesässä ja eri kanavissa. Se laskee kiviuunin ominaispainon lähelle vettä siis yhtä.

En viitsi itseäni kehua mutta ajattelin jo 60 - 70 luvun vaihteessa vesisydäntä uuniin mutta huomasin vain sen huonot puolet.
Ne olivat:
Uunia ei voi lämmittää kuumaksi ellei vettä saada koko ajan jäähdytettyä johonkin. Tarvitaan siis aina erillinen varaaja jonka koko on vaikea mää'ritellä. Siis uunin varaustehoa ei saada juuri koskaan käytettyä hyväksi.
Isoa varaajaa ei saada lämmitettyä kuumaksi kun sisälle tulee liian kuuma. Vesikiertoisen takan rinnalle tarvitaan aina joku muukin lämmitys esimerkiksi käyttövedelle.

Käsittääkseni nuo probleemat eivät ole kadonneet mihinkään.

Vesimiiluun on mahdollista laittaa paljon enemmän automatiikkaa ja elektoniikka kuin nyt käytössä oleviin. Näissä ei esimerkiksi ole huonekohtaista termostaattiohjattua lämpötilan säätöä ilman Varaajaa ja keskuslämmitystä. Mistään muusta puu-uunista ei suoraan saa lämmintä käyttövettä ilman mitään lisäosia.
Kiitos mielenkiinnosta. Puolustan vain näkemystäni.

[jarkkis]

No eihän ne savukaasut varaavassa uunissa hormiin noin kuumana mene,alle 300 tai mieluummin 200 astetta,kovin paljon tuon alle ei ole syytä mennä luonnonvedolla toimivassa uunissa,ettei savupiipun toiminta vaarannu.Ja eihän tulipesä ja savukanavat oikein mitoitettuna uunissa mitään hukkatilaa ole vaan uunin toiminnalle välttämättömiä.Riittävä tulipinta savukanavissa on tarpeen,siitähän savukaasujen lämpö uunin kivimassaan varautuu.

Lämmön säätö toimii varaavissa uuneissa kaikessa yksinkertaisuudessaan niin,että lämmitetään uunia tarpeen mukaan,tuohan on hallittu iät ja ajat.Siinä vaan tarvitaan oikeaa näppituntumaa.Varaavat uunithan on erinomaisen yksinkertaisia ja toimivia laitteita,niiden käytön oppii kyllä helposti.

Toivottovasti et Oppes tykkää huonoa kun mie vänkään näitten kiviuunien puolesta,se vaan on mun missio ja mukavahan se on että jutunjuurta riittää Itelläni on pelkkä uunilämmitys aputiloja lukuunottamatta,uuneja on tullut muurattuakin aika monta ja vanhoja uuneja korjattua,vaikken ammattimuurari olekaan,on vaan riittänyt mielenkiintoa asiaan.Joten jossainmäärin varaavien uunien ominaisuudet on mulle tuttuja.Ja hyvin toimivia(ei siis mitään kitupoltto laitteita )puulämmitys systeemeitä tietenkin kannatan,olkoonpa ne sitten kiviuuneja tai vesilämmitykseen perustuvia.

[eskoensio]

Tässä nyt kun vaihtoehdoista keskustellaan, niin tuon esille taas tuon auringon ja pelletin lisääntyvän käytön eri vaihtoehdoilla. Vesikiertoisia pellettitakkoja on kytketty jo monia eri lämmitysjärjestelmiin. Yhtenä tarkastelun kohteena ovat olleet nuo suuremmat n 2 m3 vesivaraajat joita on aiemmin lämmitetty puulla. Yhtenä eräänlaisena ongelmakohtana on usein tullut vastaan aiempi koko varaajan massan lämmittäminen, kun puolestaan jatkuvatoimisessa pellettilämmittimissä riittäisi 500 litran luokkaa oleva vesimäärä. Tilanteista on kuitenkin selvitty jopa pienemmällä 11 kwh takkatyypillä, kun tuotteessa löytyy erilaiset "latausohjelmat" jolloin lämmitystä voidaan jaksottaa tilanteen ja tarpeen mukaan.

Aurinkolämmityksen osalla varaajan osuus korostuu erilaisten sääolosuhteiden mukaan, kun halutaan hyödyntää väisemmätkin auringonpaisteet. Tällöin aurinkolämpö ohjataan varaajan (500-1000 litraa) alaosaan muodostamaan peruslämpöä. Vesikiertoisen pellettitakan lämpö ohjataan varaajan yläosaan ns. alarajatermostaatin ohjaamana, jolloin varaajassa riittää aina riittävästi lämpöä käyttöveden tarpeisiin, silloinkin kun aurinko ei lämmitä riittävästi.

Tällä yhdistelmällä päästään edullisempaan investointihintaan ja maalämpöäkin edullisempaan lämmityskustannuksiin, sanoisin, että alle 3 centtiä kwh, koska aurinkolämmitys antaa kuitenkin lähelle puolet koko lämmitystarpeesta.

Tämä ei ole kannaotto muita lämmitystapoja vastaan, vaan antaa uutta ajattelua eri vaihtoehtojen välille, mutta totean, että "aurinko on se joka lämmittää eniten".

[Oppes]

Olen Jarkkiksen kanssa samaa mieltä että kitupolttoa ei saa käyttää. Siis kun palopesässä on täysi hyöyry päällä ja hyvin kuuma ja vetoa aletaan pienentää niin hiilivetyjen hajoaminen jatkuu entisellään ja nokea ja tervaa rupeaa esiintymään. Jos tehoa pinennetään pitää puita vain olla vä'hemmän ei ilmaa. Näilläkin palstoilla esitellään puukattiloiden vedonsäätöä veden lämpötilan mukaan. 50 vuotta vanha huono systeemi.

Kiviuunien hukkatilana tarkoitan sitä että se ei osallistu varaamiseen. Jos meillä on 1 kuutiometrin kiviuuni niin kiveä on vain 0,5 kuutiota. Tämä painaa 1,2 -1,5 tonnia. Kun sille lasketaan varauskyky, se on 2,7 - 4;1 kWh / 10 astetta.
Vesimmilun hukkatilat ovat 27 % eli kuution talavuudesta vettä on 730 litraa. Tämän vesimäärän varuskyky on 9 kWh / 10 astetta.

Kinataan vaan kaikessa ystävyydessä, en suutu.

Lähden justiin Puhtaan energian messuille Lahteen.

[jarkkis]

Kiviuunissa pitää olla kohtalaisen suuri tulipinta,siis savukanavistoa,juurikin sen takia,että kiviaines imuroi lämpöä itseensä huonommin kuin vesi kattilan konvektiopintojen takana.Mitä suurempi alainen tuo tulipinta on sitä tarkemmin savukaasujen lämpö tulee talteen.Toisaalta tuosta materiaalin huonommasta lämmönjohtokyvystä on etua uunin tulipesässä ja tuliputkessa,se sallii paloprosessin pysyä kuumana,mikä on täydellisen palamisen ehto oikean paloilman syötön lisäksi.Sen puoleenhan tuossa vesimiilussakin on tulitiillä vuorattu tulipesä,niin ymmärsin.

Mulla on sellanen käsitys,että useimmat puulämmittäjät ei välttämättä ymmärrä millanen polttoaine puu on.Siinähän suuri osa lämpöenergiasta tulee puusta irtoavista kaasumaisista aineista.Jos puuta poltetaan kituuttamalla menetetään noiden kaasujen lämpöarvo,ne tislautuvat tervamaisiksi aineiksi osan mennessä piipusta kärynä taivaalle.Näihän käy esim.vedonsäätäjällä varustetussa kattilassa,kun vetoluukku sulkeutuu,puut alkaa miiluamaan pesässä,niinkun tervamiilussa.Puu itsessään sisältää happea joten ei palaminen täysin siihen sammu vaikka ilman saanti pesään estetään.

Mun käsittääkseni tuo kattila vedonsäädin on aikanaan ollut ihan toimiva systeemi kun polttoaineena on ollut koksi tai antrasiitti,nehän palavat hehkumalla eikä niistä juurikaan irtoa kaasumaisia aineita.Mutta puulle,joka on kaasupitoinen polttoaine,se sopii huonosti.Tietysti joutuuhan vedonsäätäjää puullakin käyttämään jos ei ole varaajaa,mutta sellainen ei ole hyvälaatuista puun polttoa.

[rak46]

Hämmennän soppaa tähän keskusteluun lisää. Jos on esim. 170m2 lämmintä pinta-alaa niin kauanko ja paljonko pitää puuta polttaa kivitakassa ja paljonko vesitakassa saadakseen huoneiston lämmön nousemaan esim.22´c-> 25´c jos ulkona vaikka -20´c. Kun keskustelu on mennyt hyötysuhteiden ja savukaasuhukkalämpöjen setvimiseen (ei sillä etteikö niillä olisi merkitystä). Itse ainakin viime talvena sain todeta tuon vesitakan mahdin siinä, kun lämpeni kaikki huoneet tasaiseen sitä poltellessa, eikä takkahuone ollut "sauna" kuitenkaan. Olen muutamilla tutuilla joskus joutunut tuskastelemaan olohuoneessa, kun siellä varaavalla takalla koetetaan lämmittää koko taloa. Varaajan koolla on iso merkitys kylläkin ja itselläni vain 500ltr+85ltr takka lämmitysjärjestelmässä.

[jarkkis]

Joo vähän lipsahti sivuraiteelle alkuperäis teemasta Jos aattelee tuon kokosta asuinalaa normaalisti eristetyssä talossa,niin eihän sitä yhdellä kiviuunilla edes pysty lämmittämään.Uunin lämmityskyky jo asettaa rajoituksensa ja lämmön siirtymiselle ilmavirtojen mukana on yleensä kaikenlaisia esteitä.Riippuu tietysti rakennuksen mallista,ylöspäinhän lämpö nousee mielellään. Mutta vesikierto on lämmönsiirrossa tietenkin paras menetelmä.

Omassa viiskytlukulaisessa alkuperäiseristeisessä-ja ikkunaisessa purutalossa on alakerrassa hotua n.120m3 ja yläkerrassa n.60 m3 puolilämpimänä pidettävää tilaa.Alakerrassa on kolme jämyä kiviuunia(uunit siis kaikissa huoneissa paitsi yksi uuni on muurattu kahta huonetta lämmittämään) ja puuhella,joilla asunnon lämmitys hoidetaan,yläkerta pysyy puolilämpimänä alakerran siivellä.Lämpötila pysyy kovemmallakin pakkasella helposti 20:n asteen kantturoissa,tosin ei ole tietenkään niin tasaista kuin keskuslämpö.Tämä vaan esimerkkinä kiviuunien lämmitys ominaisuuksista,että ei niin kauhean huonoja ole kuitenkaan,puutakaan ei kulu mitenkään tolkuttomasti,20-25heittom/v saunan lämmityksineen.

Ei oikeastaan ollut tarkoituskaan väittää,että kiviuunit olis parempia,kuin vesikiertoon perustuvat systeemit.Sorruttiin vaan tuossa edellä puimaan kiven ja veden erilaisia lämmönvaraus ominaisuuksia.Jokainen tietenkii valitsee itselleen sopivan systeemin,pääasia,että järjestelmä on hyvin toimiva,käyttökustannuksiltaan edullinen ja puulämmityslaitteista puheenollen puhtaasti ja tehokkaasti puuta polttava.

[rak46]

Nostetaas nyt sitten palstalla keskustelua ylöspäin. On sitten tasan vuosi takana siitä kun ensimmäiset savut vesitakasta poltettiin.
Sähkönkulutus on tästä päivästä vuosi taaksepäin 17346kw/h, puuta palanut kutakuin 5m3.
Kertauksen vuoksi edellisen asujan 35000kw/h ja 30m2 vähemmän lämmintä tilaa. Tästä olisi vielä hyvä nipistää 5000kw/h, en tiedä onko mahdollista pelkillä keräimillä saada aikaiseksi, mutta jos ne tänä vuonna saisi tuonne katolle. Kokemuksieni perusteella olen kyllä tyytyväinen laitokseen.
Melkein toivoin myrsky päiväni sähkökatskosta, että olisi päässyt kokeilemaan miten saa taloa pidettyä lämpöisenä. Voisihan sitä sähköt itsekin katkaista, mutta hallitus ja lapset ei innostu siihen kokeiluun, ihme kyllä