alapohjan tilanne talven jäljiltä

[Hippula07]

Kuvissa oleva sieni näyttää lattiasieneltä. Hankihan kunnon maski ellei sinulla ole jo sellaista. Ei mitään pahvimaskia. Onko talon ostosta kulunut jo 5 vuotta tai enempi? Alapohja näyttää kyllä aika pahalta näin maallikon silmin....

- Antti

[Timbba]

Alle kaks vuotta kaupoista on. Nyt kun tietäis ja ymmärtäs sen mitä ois sillon katselmuksissa pitäny tarkastaa ja mihin kiinnittää huomiota ja mitä vaatia, niin ois voinu jäädä vaikka ostamatta. Varsinaista täydellistä kuntotutkimustakaan ei ole taloon tehty, ainoastaan kosteuskartoitus ja -mittaus.

Silloin porattiin tohon kyseiseen lattiaan kolme reikää ja niistä anturi sisään eikä kosteutta löytynyt ( mitattiin nurkista sekä astianpesukoneen alta). endoskoopilla reijistä tutkittaessa havaittiin vain pieni paikallinen lahovaurio.

Uusikshan tuo lattia menee kokonaan, voipi olla että jotain muutakin rakenteellista joutuu vielä remppaamaan, tiedä häntä. Kyse on siis pituussuunnassa laajennetusta rintamamiestalosta jossa vanhassa osassa painovoimainen ilmanvaihto ja laajennusosassa pesu- ja wc-tiloissa koneellinen ilmanpoisto.

[pelkka]

Muutama huomio toisen maallikon silmin:

- huomio kiinnittyi tuon home/sieniesiintymän tarkkarajaisuuteen, joten se antaisi ymmärtää että aiheuttaja on ollut yläpuolinen paikallinen vaurio (yhdistettynä alapohjan vaisuun tuuletukseen).

- tuo kyllästetystä puusta tehty pönkä antaisi ymmärtää, että joku kyllä tietää enemmän kuin on halunnut kertoa alapohjan tilanteesta. Jos kunnollista kulkuaukkoa ei ole aiemmin ollut (tai se on tukittu), niin onko tuo pönkäviritelmä tehty ylhäältä huonetilasta käsin, ja sitten suljettu?

- näkyykö siellä "sisäpuolella" että olisi joskus ollut ihmisen mentävää aukkoa?

- ihan hyvä suunnitelma saattaisi olla tuo, että valmistelet urakkaa siivoamalla alapohjan ja pitämällä tuuletuksen avoinna, ja kesemmällä sitten auki. Ekaksi kannattaisi siivota kaikki näkyvä lasi pois ettei ole heti persaus tai housut hajalla. Se on ikävää tuo lasi työskentelytilassa.

Kannattaisi harkita reilun kokoisen (maahan asti ulottuvan) remonttiaukon tekemistä niin että saisit nuo kivet sitä kautta vedettyä ulos jollain vinssisysteemillä tai vaikka autolla/traktorilla, meinaan ei kannata selkää rikkoa tuossa vaiheessa projektia. Näyttävät aika viheliäisen kokoisilta ja muotoisilta, eikä työskentelytilakaan ole kovin ergonominen.

Hanki kunnon suojamaski tyyliin http://www.suojalaite.fi/hengitys/pknaamar.htm , siitä on iloa myöhemmissäkin remonteissa. Ei kannata altistaa itseään pahoille pöpöille. Uhraa hommaan (ainakin) yhdet työvaatteet, joita et vie sisälle alapohjassa möyrittyäsi, vaan jätät narulle, liiteriin yms. roikkumaan. Ja työrupeaman jälkeen suihkuun.

Silmät kyllä saattavat tuolla työskentelystä ärsyyntyä, niitä kun on kovin vaikea suojata. Apteekista saa reseptivapaita tippoja.

Kerrohan mitä tuon sienikasvuston yllä olevassa tilassa on. Kylppäri? Keittiö?


pelkka

[pelkka]

Noni, eilen pääsin ryömiin sinne alapohjaan. Ja kannattihan tuo.. tosin ei taloudellisesti.

Ja minä taas ajattelen, että se oli taloudellisesti fiksuinta mitä tässä tilanteessa voit tehdä. Tärkeintä nyt on pysäyttää vaurioitumisen leviäminen.

Jos ei rakenteista löydy karmeuksia ja jos ihmiset ovat terveitä, niin kesäisten korjausten jälkeen voi teillä hyvin olla uudet ja ehjät lattiat terveiden rakenteiden päällä. Oton eilen esittelemä (fiktiivinen, mutta realistinen) korjausmalli on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että tällaisille ikäville asioille on usein paljonkin tehtävissä.

Tsemppiä!

[Hippula07]

Dokumentoi kaikki heti alusta lähtien ennen kuin teet mitään. Ota myös yhteys myyjään ja tiedustele millä kannalla hän lähtee liikkeelle asiassa. Se ratkaisee myös sen, että hoidatko yhteydenpitoa häneen alusta lähtien jonkun kolmannen osapuolen kautta. Ilmeisestihän tämä on luokkaa "piilovirhe", koska alapohjaan ei ollut käyntiä ja myyjällä ei ollut asiasta tietoa vai meinaatko ottaa tämän tyyliin "omaan piikkiin menee kun muutin vanhaan taloon". Tietysti, jos tämä oli odotettavissa ja muutenkin menossa remppaan niin sitten ei myyjää kannata enää asiaan sotkea.

- Antti

[Timbba]

Ja minä taas ajattelen, että se oli taloudellisesti fiksuinta mitä tässä tilanteessa voit tehdä. Tärkeintä nyt on pysäyttää vaurioitumisen leviäminen.

Niin, tottahan tuo kyllä on. Ei toi tosta ainakaan itsekseen korjaannu eikä korjaus- ja mahdolliset terveydenhoitokulut ainakaan halvemmaksi tule tulevaisuudessa jos tuon havaitseminen ja korjaaminen olisi jäänyt tuonnemmaksi. Tuleepahan osallistua lamatalkoisiinkin samalla. Tosin taidetaan itse vaipua hetkeksi taloudelliseen lamaan mutta parempi sekin kuin krooninen hengityselinsairaus tai muu terveydellinen oire.

Pelkalle vielä: Itseäni ihmetytti kanssa tuon kasvuston selvärajaisuus. Tuo vaurio on olohuoneen alla, eikä edes ihan seinän vieressä. Tuo romahtamispaikka taas sijaitsee suurinpiirtein keittiön ja olohuoneen rajamailla. Siinäkään ei ole, eikä tietääkseni ole ollutkaan mitään veteen liittyvää. Ellei sitten akvaario joskus jollain, tosin paikka ei oikein puhu sen puolesta.

En päässyt tuon romahtamiskohdan ohi, joten en tiedä onko vanhan ja uuden puolen liitospuolella ollut käyntiaukkoa. Entisen omistajan mukaan ei ole ollut, eikä tuossa lattiassakaan ole selvää merkkiä siitä että siitä olisi joskus menty läpi.

Täytyy käydä kyselemässä naapuriltakin vielä josko hänellä olisi parempaa tietoa asiasta ja mahdollisista pönkäyksistä. Häneltä oon muutenkin saanut hyvää tietoa aiemminkin.

Eniten harmittaa asiassa se, että ostimme talon sillä mielellä että mitään isompaa remppaa ei aivan heti tarvita. Onneksi tajusimme sentään ottaa sen verran ohjeista vaarin, ettemme tehneet mitään pintaremonttia ennen kuin olisimme asustaneet tässä jonkin aikaa ja tutustuneet taloon.

Toki ymmärrän myös sen että vanha talo on aina vanha talo ja että ostajan velvollisuus on tutkia talo läpikotaisin. Katsotaan nyt miten tästä eteenpäin.

[Pekka Huhta]

Kun talon edellinen omistaja on tehnyt omia virityksiä ja kun on mahdollista että korvausasioihin joudutaan, niin tuonne kannattaa ottaa nyt alkuun joku ihan virallinen taho tekemään lausunto tuosta.

Jos siis edellinen on pönkkäillyt melko hapanta alapohjaa ja vielä pienennellyt tuuletusaukkoja, niin kannattaa selvittää että onko mahdollista että jotain vauriota on yritetty peittää tai meikata myyntikuntoon. Tuollaiset just hiljan ennen myyntiä tehdyt modaukset on vähän ikäviä, ja vaikka en yleensä ole myyjän vastuuta peräämässä kovin tiukkaan, niin kyllähän romahtanut alapohja nyt jo melko "olellinen virhe" asunnossa on.

Mutta älä vaivu murheeseen, ei tuo nyt vielä koko talon polttoa tai purkua edellytä. Pahin paikka näytti ikävältä, mutta paikallinenhan se kuitenkin oli, muuten tuo alapohja näytti verrattain terveeltä. Romahtaneita osia tietty lukuunottamatta :)

- Onko sen lahon kohdan yläpuolella vesipistettä, lämmitysputkea tai muuta joka voisi selvittää tuon paikalisen vaurion? Minusta se näytti siltä että jostain on päässyt valumaan vettä niin pitkään että rakenteet on vain pettäneet.
- Mitä on talon ulkopuolella tuon vauriokohdan kohdalla? Pintamaan kaadot, sokkelin korkeus, rännit, syöksyt, ajotiet?
- Onko alapohjaan ollut aikaisemmin käynti, onko se ollut välissä tukittuna? Oliko joku syy miksi alapohjassa ei käyty myyntitilanteessa?

Jäitä hattuun vain. On tietty stressaavaa kun huomaa että talo lahoaa käsiin, mutta jos tuolle löytyy helppo selitys vaikkapa vuotavan putken muodossa, niin ei muuta kuin alakautta tuenta, uudet pellavavillat ja tuulensuoja ja elämistä kuin ennenkin. Voihan se tietysti olla pahempaakin, mutta jos teillä kellään ei mitään oireitakaan ole ollut ja talo pysyy pystyssä, niin mikäs tuossa on ollessa.


Me on molemmat taidettu Oton kanssa mönkiä ihan oma määrämme vanhojen talojen sokkeleissa ja en mä ole lattiasientä lukuunottamatta vielä nähnyt taikka kuullut semmoisista vioista, jotka nyt olis olleet korjaamaton paikka, eikä lattiasienikään ole lopullinen kuin joskus harvoin. Eikä tuo Otokaan tuntunut kovin mahdottomia siitä sädesienestä ajattelevan.

Mun on ihan äärimmäisen vaikea uskoa että nyt viiden vuoden aikana olis yhtäkkiä keksitty joku helvetin uudenaikainen ja täystuhon tuottava pelottava sädesieni, jota ei oo ikinä ollut ja joka nyt sitten jyllää joka ainoossa vähänkään kosteusvaurioituneessa talossa. Mikähän siinä on, että kenenkään rakentamisen ammattilaisen kanssa tuosta uudesta upeesta supermyrkyllisestä sädesienestä ei tule koskaan juuri juteltua, ja silti se pulpahtaa pintaan nettikeskustelussa joka ainoa kerta kun jossain on tiplukin hometta? Jos nyt pienellä nettikriittisyydellä tuikkaa sädesienen verkkohakuun, niin hakutulokseksi saa suoraan sanottuna sivutolkulla täysin aivotonta kohinaa keskustelupalstoilla ja parin asiallisen sivuston sivumaininnan siinä muiden homeiden ja bakteerien lomassa. Where's the beef?

Kävin juuri tekemässä kuntokartoitusta yhdessä talossa jossa oli lievästikin sanottuna hysteerisesti homeeseen suhtautuva ihminen yhtenä asukkaana. Sieltä oli purettu mm. aivan kaikki kellarin puurakenteet saunoja ja kaikkia myöten kun "sieltä oli löytynyt jotain semmoisia mustia tipluja". Siinä talossa ei ollut mitään hälyyttävää, kellarin ilmanvaihto oli jopa tavanomaista paremmalla tolalla ja kaikki kunnossa, mutta kun ihminen saa päähänsä että talossa on hometta niin siitä nyt sitten otetaan järisyttävät kierrokset oli syytä taikka ei. Okei, jos joku on teettänyt sikakalliin remontin sädesienipeloissaan, niin tottahan siihen on uskottava. Muuten sitä joutuis myöntämään että on sätkinyt turhaan ja polttanut kottikärryllisen rahaa suotta.

Mä sanoisin että tuo Oton resepti korjaukseen on jo aika laaja, ja on aivan mahdollista että vähemmälläkin selviää. Mutta ota joka tapauksessa se ammattilainen mukaan, jos edellinen ei ole tuosta alapohjan tilanteesta mitään maininnut, niin tuossa voi kyllä ihan rehellisesti olla keskustelun paikka niiden kanssa.

Pekka

[Oto Hascak]

Dokumentoi kaikki heti alusta lähtien ennen kuin teet mitään.

Aamen. Valokuvaa valokuvan perään ja mielellään useampi ihminen asiaa ihmettelemään. Tämä palvelee molempia osapuolia mahdollisen riidan sattuessa. Ja pahimman varalla: jos ja kun homma menee tappeluksi ja taloudellisista asioista ei päästä yhteysymmärrykseen, niin tuo asianmukainen dokumentointi nousee arvoon arvaamattomaan. Molempien osapuolten tarkastajat paikalle ja lausunnot asiasta. Tämä siis pahimman varalta. Mitään käytännön töitä ei saa tehdä ennen, kuin molempien osapuolten edustajat ovat asian todenneet.

Itseäni ihmetytti kanssa tuon kasvuston selvärajaisuus. Tuo vaurio on olohuoneen alla, eikä edes ihan seinän vieressä. Tuo romahtamispaikka taas sijaitsee suurinpiirtein keittiön ja olohuoneen rajamailla. Siinäkään ei ole, eikä tietääkseni ole ollutkaan mitään veteen liittyvää.

Ei ole tavatonta. Lattiasienen kanssa täytyy muistaa, että sille voi olla jopa liian märät olosuhteet ja se hakeutuukin kuivempaan paikkaan. Eikä ole ollenkaan tavatonta, että sienen pongaa alapohjasta ja mistään se ei ole ikinä koskaan milloinkaan saanut suoranaista vettä. Sienelle riittää huonosti tuulettuvaan tilaan kertyvä maakosteus eli putki- ja kattovuotoja ei tarvita. Ei ole myöskään tavatonta, että alapohjasta löytyy yhdenkin huoneen osalta useampikin itiöemä muutaman metrin päässä toisistaan. Noissa sun kohdissa on vaan jostain syystä olleet ne kaikista otollisimmat olosuhteet sienille. Hyvä on myöskin muistaa, että esimerkiksi lattiasienellä saattaa itiöemän kehittyminen kestää vuosiakin, vaikka rihmastot kasvaa rellestäisivätkin osittain näkymättömissä.

Me on molemmat taidettu Oton kanssa mönkiä ihan oma määrämme vanhojen talojen sokkeleissa ja en mä ole lattiasientä lukuunottamatta vielä nähnyt taikka kuullut semmoisista vioista, jotka nyt olis olleet korjaamaton paikka, eikä lattiasienikään ole lopullinen kuin joskus harvoin. Eikä tuo Otokaan tuntunut kovin mahdottomia siitä sädesienestä ajattelevan.

Ne kohteet, jotka eivät ole korjattavissa, ovat häviävän pieni prosentti! Eri asia onkin sitten se, että mihin järjellä ajatellen voidaan viiva vetää. Nyt on sieni (ainakin) alapohjassa, mutta noita on valtakunta väärällänsä korjattuna. Suomalaisessa kirjallisuudessa on ensimmäiset maininnat lattiasienestä jo ennen vuotta 1900 ja jo tuolloin on osattu antaa ohjeet korjaamiseen sekä ehkäisyyn (siis sienen).

Mun on ihan äärimmäisen vaikea uskoa että nyt viiden vuoden aikana olis yhtäkkiä keksitty joku helvetin uudenaikainen ja täystuhon tuottava pelottava sädesieni, jota ei oo ikinä ollut ja joka nyt sitten jyllää joka ainoossa vähänkään kosteusvaurioituneessa talossa. Mikähän siinä on, että kenenkään rakentamisen ammattilaisen kanssa tuosta uudesta upeesta supermyrkyllisestä sädesienestä ei tule koskaan juuri juteltua, ja silti se pulpahtaa pintaan nettikeskustelussa joka ainoa kerta kun jossain on tiplukin hometta?

Se on hyvä, että asiasta puhutaan ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Hyvää ei taas ole se, että sädesieni nostetaan samanlaiselle jalustalle, jolla lattiasieni oli vuosikaudet. Ne tuntuvat aina olevan ne pahimmat kummitustarinat, joista puhutaan ja jotka kiertävät kahvipöydästä toiseen. Asioista myös tuntuu puhuttavan ilman sen kummempaa tietoa faktoista ja esitellään niitä tarinoita aina uudelleen uusiutuvista megatuhoista, mutta missään ei kerrota, että oliko ne alunperin korjattu oikein vai väärin? Lietsotaan hiukan turhaankin pelkoa, olkoonkin, että Suometa(kin) löytyy iso läjä pirttejä, joissa ei toivoisi kenenkään asuvan ja joita ei ole realistista korjata toimiviksi asunnoiksi.

[sofi]

Joku kysyi: miksei mätää rossipohjaa ole korjattu. Näin oikeudenkäynnin aikana ei voi sitä korjata. Eikä sen korjaaminen kannata oikeudelle vaadituista korjauskustannusesityksistä huolimatta. Olemme kuitenkin alapohjan osalta tehneet minkä tässä vaiheessa prosessia pystyneet; parantaneet tuuletusta lähinnä, sekä tehneet myös kulkuaukon, joka myös aiheuttaa vetoa, josta mikrobit eivät pidä. Olemme myös pitäneet talossa peruslämpöä yllä. 6/09 oikeuden pääkäsittely. Vasta sen jälkeen voimme purkaa talon. Tai sitten emme. Riippuu oikeuden päätöksestä. Sädesieni on myös kuivissa rakenteissa (vastauksena kysymykseen). Kosteusvaurioindikaattorihomeet myös.

[pelkka]

Vielä, Timbba: kun alat suunnitella korjausta niin täältä saattaa löytyä jotain osviittaa
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... orjaukset/

ja täältä vielä asiallista ja lohdullistakin iltalukemista: http://www.tuuma.net/artikkelit/Lattiasieni2.pdf

[Timbba]

- Onko sen lahon kohdan yläpuolella vesipistettä, lämmitysputkea tai muuta joka voisi selvittää tuon paikalisen vaurion? Minusta se näytti siltä että jostain on päässyt valumaan vettä niin pitkään että rakenteet on vain pettäneet.
- Mitä on talon ulkopuolella tuon vauriokohdan kohdalla? Pintamaan kaadot, sokkelin korkeus, rännit, syöksyt, ajotiet?
- Onko alapohjaan ollut aikaisemmin käynti, onko se ollut välissä tukittuna? Oliko joku syy miksi alapohjassa ei käyty myyntitilanteessa?

-Lähin vesipiste on 3-4 m:n päässä, lämmitysputkia ei ole koko talossa.
-Rännit ja syöksyt on käsittääkseni tehty 2000-luvun alkupuolella. Pintamaan kaato oli taloon päin, sen korjasin viime keväänä. Sokkelin korkeus on 30-40 cm. Ajotietä ei mene tuolta puolelta taloa, siinä on nurmikko ja metsä alkaa reilun viiden metrin päästä. Itseasiassa ajotietä ei mene millään puolella lähelläkään taloa.
-Alapohjaan ei ole ollut ikinä käyntiä, sen vahvisti naapurikin. Kulkuaukon puutteen vuoksi ei siellä käyty. Hölmönä luotin kosteusmittaajaan joka endoskoopilla tarkasteli alapohjaa. Tosin tuon vaurion kohdalta ei ainakaan endoskoopilla ole tutkittu koska tuuletusaukossa oleva verkko on ehjä.

Selvisi naapurin kanssa juteltuani, että taloon on tehty jonkinlainen lattiaremontti 90-luvun puolenvälin aikoihin, tarkemmin ei osannut sanoa miksi ja mitä on tehty. Sen muisti että keittiöstä on ollut lattia auki. Ilmeisesti tuo pönkä on niiltä ajoilta? Lisäksi naapuri kertoi että laajennusosan suunnitellut henkilö on kehottanut myyjää lisäämään tuuletusta alapohjassa, mutta tuuletusta on sen sijaan heikennetty lisäämällä ne putket ja verkot.

Lisäksi selvisi että talo on ollut kylmillään 90-luvulla vuoden tai kaksi!

Tänään lähtee puhelua tuohon aikaan omistajana olleelle, kuntotarkastajalle sekä myyjätaholle.

[vms]

Etsivä löytää. Tsemppiä.

Noi putket tuuletusaukoissa on pienentäneet aukkoja aika paljon ja verkkokin vielä lisää, jossain oli taulukko erilaisista siivilöistä/verkoista yms ja ne pienentää tehollista pinta-alaa jopa yllättävänkin paljon. Esim valettu säleikkö jota yleisesti taitaa olla alapohjissa pitäisi mitoittaa kertoimella 0,58. Parasta on pelkkä metalliverkko 0,94 (muoviverkko 0,89) kertoimella, huonoin peltisäleikkö joille kertoimet luokkaa 0,23-0,27! Lukemat Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje, puurakenteinen tuulettuva alapohja 2002.

Toisaalta pelkkä tuuletuksen lisääminenkään ei taida olla aina autuaaksi tekevä juttu: ryömintätila jäähtyy ja kosteus alkaakin nousta ilman mukana tulevan kosteuden vuoksi. Eli tila toimii (hyvin) jos se on ulkoilmaa lämpimämpi.

V-MS

[Hippula07]

- Onko sen lahon kohdan yläpuolella vesipistettä, lämmitysputkea tai muuta joka voisi selvittää tuon paikalisen vaurion? Minusta se näytti siltä että jostain on päässyt valumaan vettä niin pitkään että rakenteet on vain pettäneet.
- Mitä on talon ulkopuolella tuon vauriokohdan kohdalla? Pintamaan kaadot, sokkelin korkeus, rännit, syöksyt, ajotiet?
- Onko alapohjaan ollut aikaisemmin käynti, onko se ollut välissä tukittuna? Oliko joku syy miksi alapohjassa ei käyty myyntitilanteessa?

-Lähin vesipiste on 3-4 m:n päässä, lämmitysputkia ei ole koko talossa.
-Rännit ja syöksyt on käsittääkseni tehty 2000-luvun alkupuolella. Pintamaan kaato oli taloon päin, sen korjasin viime keväänä. Sokkelin korkeus on 30-40 cm. Ajotietä ei mene tuolta puolelta taloa, siinä on nurmikko ja metsä alkaa reilun viiden metrin päästä. Itseasiassa ajotietä ei mene millään puolella lähelläkään taloa.
-Alapohjaan ei ole ollut ikinä käyntiä, sen vahvisti naapurikin. Kulkuaukon puutteen vuoksi ei siellä käyty. Hölmönä luotin kosteusmittaajaan joka endoskoopilla tarkasteli alapohjaa. Tosin tuon vaurion kohdalta ei ainakaan endoskoopilla ole tutkittu koska tuuletusaukossa oleva verkko on ehjä.

Selvisi naapurin kanssa juteltuani, että taloon on tehty jonkinlainen lattiaremontti 90-luvun puolenvälin aikoihin, tarkemmin ei osannut sanoa miksi ja mitä on tehty. Sen muisti että keittiöstä on ollut lattia auki. Ilmeisesti tuo pönkä on niiltä ajoilta? Lisäksi naapuri kertoi että laajennusosan suunnitellut henkilö on kehottanut myyjää lisäämään tuuletusta alapohjassa, mutta tuuletusta on sen sijaan heikennetty lisäämällä ne putket ja verkot.

Lisäksi selvisi että talo on ollut kylmillään 90-luvulla vuoden tai kaksi!

Tänään lähtee puhelua tuohon aikaan omistajana olleelle, kuntotarkastajalle sekä myyjätaholle.

Jos alapohjaan ei ole ollut käyntiä niin se ei ole ostajan vika ja et ole laiminlyönyt selonottovelvollisuutta. Jos myyjä on esitellyt alapohjan terveenä niin ostajan ei tarvitse sitä erikseen epäillä. Myyjä olisi ollut myös velvollinen kertomaan tehdystä lattiaremontista.

- Antti

[Timbba]

Sain eilen kiinni henkilön joka omisti talon ennen edellistä omistajaa. Kertoi että keittiön lattia on tehty pohjia myöten uusiksi n. v. -85, samalla uusittu olkkariin lattialaudat. Tuohon pönkään ei osannut sanoa onko asennettu siinä yhteydessä. Jotenkin kyllä tuntuu että maata vasten ~25 v. oleva kestopuu olisi hieman huonommassa kunnossa?

Edellinen omistaja kertoi hioneensa lautalattian kertaalleen. Nyt kun katsoo tuota romahtanutta vauriokohtaa sillä silmällä sisäpuolelta, erottuu varsin tarkkarajainen alue joka olisi saanut vettä jossain vaiheessa. Voi olla että on alapuolelta imeytynyt kosteutta tai sitten on jostain muusta lattia imenyt vettä.

Selvisi myös että talo on ollut vuodesta 1981-2000 lähinnä kesäkäytössä, eli talvet kylmillään... ainakin vuodesta 2001 asti kuitenkin ympärivuotisessa asuinkäytössä.

Parin viikon päästä tulee kuntotarkastaja tekemään lausunnon ja tarkastelee myös tuota uutta puolta.

Olen myös alkanut pitämään kirjaa mitä ja milloin olen mitäkin tehnyt, kenen kanssa olen jutellut ja mitä on selvinnyt.

Muuten, kuinka haitallista on sinistyneen, vaikka lievästikin, laudan käyttö rakenteisiin? Onko eroa käyttääkö sitä esim seinärakenteisiin tai vaikka rossilattian harvalaudoitukseen tms?

Tässä tulee aivan vainoharhaiseksi näiden asioiden kanssa...

[Oto Hascak]

Muuten, kuinka haitallista on sinistyneen, vaikka lievästikin, laudan käyttö rakenteisiin? Onko eroa käyttääkö sitä esim seinärakenteisiin tai vaikka rossilattian harvalaudoitukseen tms?

Sinistäjäsieni on täysin vaaraton, kyseessä on ainoastaan kosmeettinen haitta.