MOI
onko mitään väliä kummalla tavalla tekee siis jättääkö ilmaraon perusmuuriin ja eristeen väliin vai toiste päin. ajattelin tehdä homman vaihtoehtoa 2 käyttäen mutta laittamalla tilalle finfoamin.
1. Perusmuuri - kivivilla (50 mm, koko matkalle) - ilmarako 50 mm - lecaharkko 75 mm - kosteuseristys - pintamateriaali (kaakeli).
2. Perusmuuri - ilmarako 50 mm - kivivilla (50 mm, koko matkalle) - lecaharkko 75 mm - kosteuseristys - pintamateriaali (kaakeli).
Kellarin eristysmateriaalien vaihtoehdot
-
Harrastelija
- Jäsen
- Viestit: 121
- Liittynyt: Pe Joulu 08, 2006 10:29
- Paikkakunta: Helsinki
-
Harrastelija
- Jäsen
- Viestit: 121
- Liittynyt: Pe Joulu 08, 2006 10:29
- Paikkakunta: Helsinki
No Kellariremontti on hyvässä vaudissa kellarin ratkaisuksi tuli perusmuuri 200mm - ilmarako 40mm - leca harkko 100mm. kodinhoitohuoneen puolelle tulee räppänät ylös joista voidaan tuulettaa ilmaraon kosteuspois (vinkki tuli meidän talolehden rakennus arkkitehdiltä). Kokeillaan elellä näin ainakin seuraava talvi jos on kylmä niin sit laitetaan ulkopuolelle kivivilla 30mm ja rappauspäälle.
Tuli pari vuotta sitten eristeltyä hieman kellarin seiniä ja tässä pari juttua omista ratkaisuista.
Alkutilanne oli että ulkopuolelta eristettiin koko kivijalan näkyvä osa 50mm solimatella, suoraan kiinni kivijalkaan. Sitten lautakoolaus ja valmis sokkelilevy. Seinän viereen laitettiin noin 40cm syvyyteen samaa 50mm solimatea, kaltevasti poispäin talosta. Tämän tarkoitus on estää pakkasen pääsy eristämättömään osaan kivijalkaa. Samalla levy ohjaa sokkelin vierestä sadevesiä pois. Maat vaihdettiin 2 seinältä seulottuun salaojasoraan ja asennettiin salaojat suodatinkankaineen ja sepeleineen. Sokkeliin laitettiin maan alapuolisiin osiin patolevy. Uuden anturan tekovaiheessa anturan alle laitettiin sepeliä kapilaarikatkoksi, sekä huopakaista anturan ja sokkelin väliin.
Itse kellarin seinä koolattiin sisäpuolelta suoraksi niin, että koolinkien ja seinän väliin tuli kiinnityskohtiin huopakaista ja tulevan sisäseinän ja sokkelin väliin jäi ilmarako.
Alaosaan tuli pelkkä 12mm koivuvaneri, joka päällystettiin laminaatilla.
Yläosaan laitettiin akustiikkavillaa (30mm) ja puusäleikkö diffuusoivaksi pinnaksi.
Uuden lattiavalun alle laitettiin kapilaarikatkoksi 200-300mm sepeliä. Lattiaan tuli myös sähköllä toimiva lattialämmitys.
Nyt parin talven käyttökokemusten perusteella voi sanoa että eristettä olisi saanut tietysti olla enemmän. Kovilla pakkasilla -20 astetta ja enemmän, tila pääsee jäähtymään noin +18 asteiseksi. Eli lattialämmitys ei riitä pitämään sitä tarpeeksi lämpimänä. Pienemmillä pakkasilla, eli alle -20, lattialämmitys riittää mainiosti. Eli loppujen lopuksi olen kyllä suht tyytyväinen tulokseen, koska ei noita kovia pakkasia onneksi ole niin montaa viikkoa vuodessa ja ensi talveksi olen ajatellut laittaa tilaan lisäksi lämpöpatterin kovien pakkasten varalle. Tähän rakenteeseen päädyttiin sen vuoksi, että seinä pääsisi kuivumaan/hengittämään sisäänpäin. Ulkopuoliset maanrakennuspiirustukset teki rakennesuunnittelija ja sisäpuolinen rakenne ihan omasta päästä.
Ei varmasti kaikkein energiataloudellisin, mutta pitäisi ainakin olla suht turvallinen kosteusvaurioita ajatellen. Meillä tietysti oli suuri etu siitä, että pääsimme tekemään valut ja anturat kapilaarikatkojen kanssa uusiksi.
Alkutilanne oli että ulkopuolelta eristettiin koko kivijalan näkyvä osa 50mm solimatella, suoraan kiinni kivijalkaan. Sitten lautakoolaus ja valmis sokkelilevy. Seinän viereen laitettiin noin 40cm syvyyteen samaa 50mm solimatea, kaltevasti poispäin talosta. Tämän tarkoitus on estää pakkasen pääsy eristämättömään osaan kivijalkaa. Samalla levy ohjaa sokkelin vierestä sadevesiä pois. Maat vaihdettiin 2 seinältä seulottuun salaojasoraan ja asennettiin salaojat suodatinkankaineen ja sepeleineen. Sokkeliin laitettiin maan alapuolisiin osiin patolevy. Uuden anturan tekovaiheessa anturan alle laitettiin sepeliä kapilaarikatkoksi, sekä huopakaista anturan ja sokkelin väliin.
Itse kellarin seinä koolattiin sisäpuolelta suoraksi niin, että koolinkien ja seinän väliin tuli kiinnityskohtiin huopakaista ja tulevan sisäseinän ja sokkelin väliin jäi ilmarako.
Alaosaan tuli pelkkä 12mm koivuvaneri, joka päällystettiin laminaatilla.
Yläosaan laitettiin akustiikkavillaa (30mm) ja puusäleikkö diffuusoivaksi pinnaksi.
Uuden lattiavalun alle laitettiin kapilaarikatkoksi 200-300mm sepeliä. Lattiaan tuli myös sähköllä toimiva lattialämmitys.
Nyt parin talven käyttökokemusten perusteella voi sanoa että eristettä olisi saanut tietysti olla enemmän. Kovilla pakkasilla -20 astetta ja enemmän, tila pääsee jäähtymään noin +18 asteiseksi. Eli lattialämmitys ei riitä pitämään sitä tarpeeksi lämpimänä. Pienemmillä pakkasilla, eli alle -20, lattialämmitys riittää mainiosti. Eli loppujen lopuksi olen kyllä suht tyytyväinen tulokseen, koska ei noita kovia pakkasia onneksi ole niin montaa viikkoa vuodessa ja ensi talveksi olen ajatellut laittaa tilaan lisäksi lämpöpatterin kovien pakkasten varalle. Tähän rakenteeseen päädyttiin sen vuoksi, että seinä pääsisi kuivumaan/hengittämään sisäänpäin. Ulkopuoliset maanrakennuspiirustukset teki rakennesuunnittelija ja sisäpuolinen rakenne ihan omasta päästä.
Ei varmasti kaikkein energiataloudellisin, mutta pitäisi ainakin olla suht turvallinen kosteusvaurioita ajatellen. Meillä tietysti oli suuri etu siitä, että pääsimme tekemään valut ja anturat kapilaarikatkojen kanssa uusiksi.
-
Harrastelija
- Jäsen
- Viestit: 121
- Liittynyt: Pe Joulu 08, 2006 10:29
- Paikkakunta: Helsinki
Mitens Harry ja miksei muutkin onko ollut ongelmia kosteuden kanssa koska olen miettinyt uskaltaako laittaa kaapit kiinni suoraan leca harkkoon joka on tasoitettu vai pitäisikö laittaa jotain leca harkon ja kaapistonväliin. Purin vanhan riventeerauksen pois niin kaikki puuosat jotka olivat kiinni tiiliseinässä olivat homeessa.
Olen itse laittanut kallistukset ulos styroksista, mutta muuten ulkopuolelle ei ole tehty mitään. Luotan että pitäisi pysyä kunnossa kun sijaitsee hiekkamaalla rinteessä.
Olen itse laittanut kallistukset ulos styroksista, mutta muuten ulkopuolelle ei ole tehty mitään. Luotan että pitäisi pysyä kunnossa kun sijaitsee hiekkamaalla rinteessä.
En kyllä laittaisi suoraan kiinni harkkoon. Kattohuopaa kaistale väliin, niin kosteus ei pääse siirtymään kaapin koolauksiin. Kaikki koolaukset kiinnittelin Sormatin betoniruuveilla. Sama ruuvi käy myös harkkoon ja ei tarvitse pelata tulppien kanssa. Toimii niin, että tehdään 5mm reikä, johon ruuvataan 6mm kierteellä oleva ruuvi. Pituuksia löytyy aina 100mm asti.Harrastelija kirjoitti:Mitens Harry ja miksei muutkin onko ollut ongelmia kosteuden kanssa koska olen miettinyt uskaltaako laittaa kaapit kiinni suoraan leca harkkoon joka on tasoitettu vai pitäisikö laittaa jotain leca harkon ja kaapistonväliin. Purin vanhan riventeerauksen pois niin kaikki puuosat jotka olivat kiinni tiiliseinässä olivat homeessa.
Olen itse laittanut kallistukset ulos styroksista, mutta muuten ulkopuolelle ei ole tehty mitään. Luotan että pitäisi pysyä kunnossa kun sijaitsee hiekkamaalla rinteessä.