Peltikaton alla..HOMETTA..Miten toimitaan?

[maanma]

No, joskus pitää vääntää rautalangasta :D.

Eristys- ja ilmanvaihtokysymys oli siis tuolle vintin lastenhuoneelle. 8)

[Mirka]

Lastenhuoneessa on purueristys (+puukuitulevy) vuodelta 1950-jotain ja ilmanvaihtoa ei ole ollut lainkaan, mutta nyt on :D Eli asiallinen korvausilmaventtiili ja hormissa reikä.

Nyt myös alakerran makkarissa on korvausilmaventtiili, ja hormin avaus tehdään heti ensin viikolla, kuten myös olkkarin ja keittiön vastaavat. Kattelaan sitten miten äijän käy..

[MM]

Ok, ymmärsin väärin että kesähuoneesta oli tehty lastenhuone. Onko siis mahdollista, että lauta olisi homehtunut jo ennen rakentamista? Tuo joka toinen-ilmiö voisi viitata siihen suuntaan.

[Mirka]

Isäni kanta pilkkuun oli heti se että se on rajennusaikana tullutta, kun tavara on seissyt pihalla odottamassa. kaipa tuo jotakin tietääkin, on se kuitenkin taloja rakentanu 35 vuotta Mutta silti, kun yhteen laskee oireet ja pilkut..Hmm..

Mutta, katsotaan nyt, käytämme vielä näitä muita lähipiirin kirvesmiehiä täällä paikan päällä, ja kuuntelemme mitä sanovat.

Toisaalta, onhan myös niin, että ainakin täällä päin suomea on todella kovia virustauteja liikkeellä, emme todellakaan ole ainoa perhe lähipiiristämme joka on ollut _koko_ syksyn ja talven sairaana..
Tälläkin hetkellä olen itte ainoa kuumeeton perheen jäsen..

[JukkaK]

Pilkut joka toisessa laudassa viittaa tosiaan rakentamisaikaiseen pilkkuuntumiseen, mutta silloin sitä pitäis olla kaiken järjen mukaan muuallakin kuin vain sen kesähuoneen kohdalla. Jos on tarkkaan rajautunut kesähuoneen kohdalle, niin silloin se todennäköisemmin kuitenkin asumisen aikana syntynyttä, vaikka onkin vaikea ymmärtää miksi vain joka toinen lautao olisi kelvannut kasvualustaksi.

Toisaalta pilkun syntyajalla ei ole mitään väliä, vaan oleellisempaa on se, että onko se haitallista vai harmitonta pilkkua!

[MM]

Voiko se aikuisten oikeesti olla haitallista? Kun ei ole edes asuintilassa? Nythän lauta on kuivassa tilassa, luulisi ettei siinä mikään home nyt kasva. Jos vaikka ovat taapelin pohjalla olleet maata vasten. Pelätty lähtevän lahoamaan, ja siksi laitettu joka toinen lauta tervettä, että kattopelti saa varmasti tukea?

Mietin vaan näitä homeita, mitä kaikkea röhniä ihmisillä on jääkaappien ja hellojen alla, sohvien kätköissä yms. Syyssateisista metsistä puhumattakaan. Homehan on vain sieni muiden joukossa, ja syysmetsässä on tuhansia eri sienilajeja itiöimässä, eikä ihmiset valita mistään oireista. Ymmärrän että kostea, elävä homekasvusto voi asuintilojen rakenteissa ehkä olla ongelma.

terv. Vainoharhaisia epäilyjä rahastamisesta

[MM]

Ja muuten flunssia on tänä syksynä ja talvena liikkunut todella paljon, Onneksi meillä niistä selvitään yleensä päivässä.

[Mirka]

Ninpä, ei ole nyt asuintilassa ei.. Mutta entäpä sitten kun tuohon kohtaan rakennetaan huone? Se on suunnitelmissa ensi kesänä..

Pilkkua muuten löytyy myös eristetyn lastenhuonen päältä sieltä täältä. Eristeet ja puukuitulevyt ovat virheettömiä, sieltä mutten löyty puruista v.1955- lehtiä, joten silloin kai tuo lastenhuone on tehty
Ja ilma pääsee kiertämään huoneen ympäri pitkien vinttien ja katon kautta.

[MM]

Onko siis aivan varmaa, ettei kesähuonetta ole joskus aikojen saatossa lämmitetty esim. petrolilämmittimellä? Sotien jälkeen kun asumisahtaus oli melkoinen. Se sopisi siihen, että kesähuoneen päällä paljon, eristetyn huoneen päällä vähän. Mutta ei selitä tuota joka toista lautaa.

[Norottaja]

Onko tämä joka toinen lauta vahvempi? Vahvempi lauta voisi ottaa kiinni joko peltiin tai sisäpinnan levyyn/paneeliin ja imeä itseensä pellin pintaan hikoavan kosteuden. Kosteutta muodostuu ihan takuulla jos ei ole eristystä, kun sitä muodostuu vaikka olisikin, kun on sopivat säät. Tuuletusväli on oltava... ja sen rakennuksen puoleinen pinta sellainen, että ilman kulku toppaa (peltikatossa vielä pitäis saada topattua se kondenssivesikin). Tuuletusvälissä saa itiöitä olla.

Olen kontannu hikoilevissa ja terveissä yläpohjissa... jos tuuletus on ollut riittävä, ei edes tippuvat vesihelmat ole aiheuttaneet näkyviä vaurioita.. toisinaan taas on tummumia ym. ilman vauriojälkiä tms.

Itse tein niin, että tein 100mm ilmavälin kattotuolien väliin, jotka olivat paikoin tummuneet ja lahonneetkin. Laitoin lisää puutavaraa kattotuoleihin ja jätin homehtuneet ruodelaudat odottamaan vesikaton uusimista, vaihdan ne sitten, jos siltä tuntuu.

Jos huoneilmassa on itiöitä, voi ärsytysoireita tiloissa oleville tulla. Itiöitä on ilmassa, esim. jos
-vaurioita näkyy paljain silmin, eli itiöt muodostuvat sisällä.
-on ilmavuotoja sellaisten rakenteiden läpi, joissa on vaurioita..
jne
Mielestäni silmin havaitusta kasvustosta on turha ottaa näytteitä.. paitsi hyvitystä/kaupanpurkua suunnitellessa.

-ehkä-

[plaanaa]

Mutta silti, kun yhteen laskee oireet ja pilkut..Hmm..

Olen lähes 100% varma että nuo pilkut ei teidän oireita aiheuta. Pottukellari ja ilman vaihtumattomuus sen sijaan hyvinkin.

[plaanaa]

Ninpä, ei ole nyt asuintilassa ei.. Mutta entäpä sitten kun tuohon kohtaan rakennetaan huone? Se on suunnitelmissa ensi kesänä..

Pilkkua muuten löytyy myös eristetyn lastenhuonen päältä sieltä täältä. Eristeet ja puukuitulevyt ovat virheettömiä, sieltä mutten löyty puruista v.1955- lehtiä, joten silloin kai tuo lastenhuone on tehty
Ja ilma pääsee kiertämään huoneen ympäri pitkien vinttien ja katon kautta.

hei, sitten kun siihen rakennetaan huone niin nuo pilkut jäävät ilmarakoon joka jätetään sen rakenteen ja eristeen väliin, joten leijailkoon miten paljon lystää. Ei tule teidän nenään sieltä enää MILLÄÄN.

(korostinko tarpeeksi sanaa millään?)

[pakoistinen]

Moi, yhdyn edelliseen mielipiteeseen - eli yleisesti homeitiöt leijailevat ilman mukana. Yläkerrassa ilma vuotaa yleensä lämpimästä tilasta pois päin, ylös ja sivuille, joten itiöt eivät kyllä millään ilveellä siirry kylmältä puolelta takaisin sisälle. Kylmään tilaan vuotava lämmin ilma sisältää kosteutta, joka kondensoituu kylmään pintaan. Tuuletuksen parantaminen yleensä auttaa, ja tietysti sen vuotoilman määrän vähentäminen.

[MM]

Sitäpaitsi sotien jälkeen oli tavallista, että vintillä kuivattiin pyykkiä. Meidänkin talon vintissä on jos jonkinmoista koukkua, joiden varaan on mitä ilmeisisimmin viritelty pyykkinaruja. Asuttiin ahtaasti, lapsia oli paljon, vaipatkin pestiin...

[maanma]

Moi, yhdyn edelliseen mielipiteeseen - eli yleisesti homeitiöt leijailevat ilman mukana. Yläkerrassa ilma vuotaa yleensä lämpimästä tilasta pois päin, ylös ja sivuille, joten itiöt eivät kyllä millään ilveellä siirry kylmältä puolelta takaisin sisälle. Kylmään tilaan vuotava lämmin ilma sisältää kosteutta, joka kondensoituu kylmään pintaan. Tuuletuksen parantaminen yleensä auttaa, ja tietysti sen vuotoilman määrän vähentäminen.

No no.

Ei kai nyt ilmaa poistu, jos ei jostakin sitä tule myös sisään. Eli tulee silti korvausilma lattian rajasta tai muualta sisään.