Kongo

[whiski]

Tehtiinpä vielä päivän päätteeksi seuraavalle taapelille pohjat valmiiksi ja ladottiin pari ensimmäistä kerrosta. Tähän jälkimmäiseen taapeliin tulee kaikki lautatavara ja kaikki tätä isompi on siis jo taaplattu siihen ensimmäiseen.

Kuvata katsellen, suosittelen tapulille heti korjaustoimia. Olet tehnyt hallin seinän viereen tapulin ja et ainakaan mainitse että olisitte suojanneet sen hallikatolta tulevalta vedeltä ja onko tapulille muuten tehty katto? Muutamasta pattinkista ja laudasta sekä jostain halvasta jätekattopellistä vino katto tapulin päälle. Pressua en oikein suosittele, sillä se tahtoo olla enneminkin ongelma jos joutuu pitämään pitempää sitä ja puiden täytyy saada kunnon tuuletus kuivuakseen.

[Tomppa]

Eikös tuossa hallin räystäällä ole vesikouru...Toki kattaahan tuo pitää kuitenkin.

[whiski]

On, mutta kun on iso katto ja kova sade, niin kuinkas mahtaa käydä? Yli tulee että roikaa ja suoraan tapulin päälle.

[Tomppa]

Ei tule yli kunhan kouru on oikein asennettu.

[whiski]

Tulee tasan tarkkaan, kun riittävästi sataa Olen meinaan kävellyt kaupungilla lähes sateensuojassa, kun niin paljon satoi, että vesi tuli kaarena räystäältä eikä taatusti kaikki mahtunut ränniin ! Tuo on tietysti poikkeus, mutta näin kevään korvalla ränneissä on usein katolta tullutta jäämoskaa, joka ei ole vielä ehtinyt sulaa joka sitten tukkii rännit ja niin sitä sitten valuu yli.

[Tomppa]

Niin ja eihän sitä nykyään tiedä vaikka tsunami kastelisi koko taapelin...

[whiski]

No tuskin sentään . Tilanne nyt vain se, että en ole vielä tavannut yhtään ränniä, mikä ei jossain vaiheessa olisi yli ruiskinut ja siksi kehotinkin laittamaan katon tapulille. Samalla se suojaa muutenkin tapulia ja lisää kuivaustehoa.

[Tomppa]

Joo,ihan samaa mieltä oon että katto tuolle on tehtävä oli se sitten räystään alla tai ei mutta eiköhän Otolla ole homma hanskassa.

[whiski]

No niin uskoisin, mutta kun tuon huomasin, niin pakko oli lusikka pistää joukkoon, vaikka ei ehkä olisikaan ollut tarve?

[Oto Hascak]

Siinä taapelin kyljessä olevassa suulissa on tosiaankin ränni, joka hoitaa suurimman osan katon vesistä. Niin kuin Whiski sanoikin, niin rankkasateella osa vesistä tulee melko varmasti tapulin niskaan. Pellistä ei siihen ilmeisesti ainakaan näillä näkymin olla katetta tekemässä, vaikka se pirun hyvä olisikin. En itsekkään tykkää pressuista, mutta sellainen tuohon päälle vedetään ILMAVASTI ja hyvällä kaadolla eli pressun yläreuna suulin seinään kiinni ja alle jyrkät juoksut. Kyllä se siinä pelittää, kun sen huolellisesti ja kunnolla asentaa. Toisen taapelin päälle tulee myös pressu, mutta se tulee harjakaton muotoisesti. Muuten taapelit ovat pirun hyvässä paikassa eli saavat hyvin osakseen aurinkoa ovat aukeilla paikoilla eli peltoa on vähintään kahdessa suunnassa ympärillä.

[whiski]

Olen tehnyt myös noista ns Vr- lavoista pohjia väkiaikaisille kattorakenteille tapuleihin ja ne tuntuu pelittävän hyvin, ihan vaan vinkiksi, siis pressujen alle

[Oto Hascak]

Mulla on pihassa nippu korvaushirsiä ollut jo muutaman vuoden. Niiden pressun alle on tehty vanhoista trukkilavoista rakenteet ja on pelittänyt hyvin.

[Oto Hascak]

Pientä päivitystä.

Rakennuslupakuvat ovat olleet valmiina jo hetken aikaa, mutta varsinaiset luvat ovat edelleen hakematta (tarkastaja on vielä viikon lomalla). Eilen tuli lopullinen varmistus sille, että kuvista voi ottaa kopiot, sillä sain energiatodistuksen sekä lämmönhäviöiden tasauslaskennan tehtyä. Lähinnä siinä on ideana se, että kun energiatodistus on kunnossa ja lämmönhäviöiden tasauslaskenta kunnossa, niin ei enään tarvitse muutta lupakuvien rakennepiirustuksia esimerkiksi lämmöneristeiden ja niiden paksuuden osalta.

Tuo energiatodistus on muuten täysin turha paperi. Siinä annetaan rakennukselle energialuokitus vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi kodinkoneelle. Sinänsä siinä todistuksessa ei ole mitään minimirajoja, jotka pitää täyttää, vaan kyse on tosiaankin turhanpuoleisesta kartoituksesta. On muuten pakollinen paperi...

Uusi määräykset täyttävä rakennus osuu energiatodistuksen asteikoissa yleensä D-luokkaan. Sitten jos lämmöneristystä, ilmanvuotoa tai ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa parannetaan, niin päästään parempiin luokituksiin. Luokat menevät A:sta G:hen. Oma pirtti osuu D-luokkaan ja oli oikeastaan ihan rajoilla, ettei osunut jopa C-hen.

Jos energiatodistus on pakollinen, mutta täysin turha paperi, niin lämpöhäviöiden tasauslaskenta onkin sitten tärkeämpi (myös pakollinen). Uusilla rakennuksilla on tietyt raja-arvot sekä määräykset, jotka on täytettävä ilmanvaihdon talteenoton sekä lämmöneristyksen U-arvojen suhteen. Rakennuksen eri rakennusosilla on U-arvot, jotka pitää periaatteessa täyttää. Niitä ei kuitenkaan ole pakko täyttää, jos vastaavasti esimerkiksi lämmöntalteenoton hyötyprosenttia tai vuotoilmavirran häviötä parannetaan. Tietyn rakennusosan huonoa U-arvoa pystytään kompensoimaan myös toisen rakennusosan U-arvoa parantamalla. Itse jouduin kompensoimaan huonohkoja seiniä hyvällä ala- ja yläpohjalla. Näissä laskuissa verrataan jokaisen rakennusosan neliöitä ja kyseisten neliöiden U-arvoista johtuvaa lämpöhukkaa.

Tässä hiukan omia U-arvojani lyhysti rakenteineen sekä sitten ne U-arvojen raja-arvot:

-Ulkoseinät. Kehikon osalla hirsi 125 milliä, 50 milliä villaa sekä 50 milliä puukuitulevyä. Oma arvoni 0.3 ja raja-arvo 0.24. Kuistin osalla rankorakenne eli villaa 175 milliä, 25 milliä puukuitulevyä ja sitten muuta levytystä... Raja-arvo edelleen 0.24 ja oma seinäni 0.2.

-Alapohja. Lautalattia, paperointi, villaa noin 300 milliä ja 25 milliä puukuitulevyä. Oma arvo 0.12 ja raja-arvo 0.15. Kuistin osalla hieman eri rakenne, mutta samat arvot.

-Yläpohja. Paneelikatto, paperointeja ja noin 400 milliä villaa. Oma arvo 0.10 ja raja-arvo 0.15. Kuistissa vähän eri rakenne, mutta samat arvot.

-Ikkunat ja ovet laitoin minimiarvoilla menemään enkä totuuden nimissä niitä laskenutkaan... Homma tuntui sen verran avaruustieteeltä, että annoin olla. Minimiarvot kuitenkin täyttyvät lämpölasielementeillä ja jolleivat täyty, niin aina voi valita tehokkaamman kaasun elementin sisälle. Raja-arvo on 1.4 ja mulla samat arvot.

-Vaipan ilmavuodot. Ne saa täyttää ohjeiden mukaisella "minimi" ilmanvuotoluvulla, josta johdetaan rakennuksen tilavuudesta riippuva vuotoilmavirta. Tällä on oikeastaan ainoastaan merkitystä, jos näillä luvuilla halutaan kompensoida huonoja U-arvoja. Mulla tuli U-arvoista riippuvat lämpöhäviöt kuntoon jo muita U-arvoja parantamalla eli ei tarvitse laskea tarkempia ilmanvuotolukuja. Jos laskisi tarkemmat ilmanvuotoluvut, niin sitten saisi todennäköisesti paremman energialuokituksen energiatodistukseen (jos laskuista käy ilmi, että ilmanvuotoluvut ovat ohjeellisia arvoja pienemmät).

-LTO:n vuosihyötysuhde. Minimi arvo on 30%, joka täyttyy valmistajan ilmoittaessa koneen suhteeksi 50%. (50%x0.6=30%). Vuosihyötysuhdetta parantamalla pystyy U-arvoja sekä vaipan ilmavuotoja kompensoimaan, mutta tälle ei omalla kohdalla ollut tarvetta.

Hirvee ruljanssi. Kyllä teki muutaman kerran mieli viedä paperit jollekkin asianmukaiselle suunnittelijalle, että laske sinä... Mutta kyllä ne asiat siitä avautui, kun jaksoi muutaman päivän ympäristöministeriön tuotteisiin tutustua ja esimerkkilaskuja katsella. U-arvot osasin laskea etukäteen, mutta kaikki muu oli uutta. Auttoi pirusti, kun löysin netin kätköistä energiajuniori ohjelman, jolla tuon energiatodistuksen sai johdettua helposti noista lämmöntasauslaskelmista.

[maalari]

Onnea vain projektiin.. tuo on "mielenkiintoista" tosin omasta mielestä myös viisas veto, siis yleensä siirtoprojekteissa haetaan "15*20m" kartano kehikko ja kustannukset kusee rempassa ja asumisessa

Kun taas tämä on puhdas duunari mallinen!! (niinkuin itsellä)...

Niin ja näin ja tiedä onko miten myöhässä, mutta monesti kun pääsee
purkamisen vauhtiin niin sitä äkkiseltään roskalavalle lentää paljon semmoista, mikä myöhemmin kiukuttaa, kun siitä ja siitä olisi saanut tehtyä sen ja sen, eli kaikki käyttökelpoinen talteen !!!

moni ei vain aina näytä heti siltä miltä pitäisi!

muistahan laitella kuvia !!! projektin eri vaiheista!!!

[Oto Hascak]

yleensä siirtoprojekteissa haetaan "15*20m" kartano kehikko

Oon kiinnittänyt ihan samaan asiaan huomiota. Siirrettävät kehikot joihin olen tarkemmin tutustunut/työskennellyt, niin ovat järjestään älyttömän suuria. Oikeastaan sama asia pätee nykyrakentamiseen eli ihmiset rakentaa jumalattoman suuria taloja ja sitten ihmetellään rakentamisen kalleutta ja asuntojen hintoja. Köyhä tekee pienen halvalla! Ja tuota pienuutta kompensoi hiukan se, että kehikon sekä kuistin noin 72 neliöön tulee parannusta sitten joskus, kun yläkerta tehdään valmiiksi.

muistahan laitella kuvia !!! projektin eri vaiheista!!!

Kuvia tulee aina, kun on vaan jotain edistystä tapahtunut... Tänään koitan mennä ottamaan rakennuslupakuvista niitä kopioita, niin samalla voin ottaa purkukartoista kopiot ja laittaa näytille. Julkkareitakin koitan näytille saada...