Ikkunoiden kittausongelma

[jarza]

Päivää kaikille! Pellavaöljykitin maustamiseen löytyi yksi vinkki lisää oheisesta opuksesta:

http://www.tampere.fi/tiedostot/57tNyVE ... 4kirja.pdf

Siinä mainitaan sivulla 46 karvasmanteliöljy yhdeksi vaihtoehdoksi, jolla lintuja saa karkotettua.

Meillä on muuten myös lasituslistoin kootut ikkunat, mutta jossain vaiheessa aluslistat on vaihdettu osassa ikkunoista peltisiksi. Niiden peltilistojen alla on jotain suht joustavaa materiaalia, mitä lie tiivistemassaa tahi silikonia. Miten lähtisitte niitä kunnostamaan? Voisiko peltilistojen päälle vain vetäistä kittiä, jolloin saumakohta lasiin tiivistyisi, vai pitäisikö nuo listat poistaa kokonaan ja laittaa kittiä tilalle?

Toinen kysymys liittyy maaleihin. Perinteisestihän ikkunapokat on maalattu pellavaöljymaalilla, mutta voisiko ikkunoita maalata myös petroliöljymaalilla? Ilmeisesti joku tälläkin foorumilla kävijöistä on puitteita maalannut (tai aikonut maalata) petroliöljymaalilla. Markkinoillahan on tuotteita, joissa on mukana jo homeenestoainetta (esim. Fintex ja Rustholli). Petroliöljymaali on toki himmeää kun pellavaöljymaali on lähinnä puolikiiltävää, mutta voisiko petroliöljymaali toimia myös ikkunanpuitteissa kestävyytensä ja muuten toimivuutensa puolesta? Kysymys askarruttaa mm. siksi, että Uula-tuote suosittelee ikkunoihin ja oviin pellavaöljymaalia, muttei petroliöljymaalia.

[MM]

Olen ymmärtänyt, että pellavaöljymaalin päälle olisi helpompi päällemaalata, ikkunoita kun huoltomaalataan tiheämmin kuin seinää ja niihin halutaan vahva, paksu maaalikerros toisin kuin seinään, jossa suositaan ohutta maalikerrosta.

[maalari]

ikkunakittiin ainoastaan vernissaa..
myytävät valmiit tuotteet
käsittääkseni kitin ei ole tarkoituskaan kuivua kokonaan,
elää siinä lasin ja puun mukana...

pinnan kovuus taas = maalin pigmentti...

kun kitti menee kovaksi... se rapisee jo pois ja merkkinä siitä että pitäsi vaihtaa...

huolto= maalaillaan mistä maali (kitin suoja) kulunut...
ja näin saamme sitä pigmenttiä siihen pintaan

valmiskitit jo siitä syystä koska ikkunan kittaukseen tarvitsee kahta eri notkeusluokan kittiä mitä et voi saada valmis purkista vaikka olisi kuinka perinteitä kunnioittaen tehty...

mausteet vie linnut pois, tosin enpä oo niitä nähnyt nokkivan vaikka tarkoituksella jättänyt jostain mausteet pois...

[MM]

Clas Olssonilta saa edullisesti pellavaöljykittiä, joka on vahvuudeltaan semmoista että käy sekä aluskitiksi että päälle, ja erittäin helppoa työstää. En tiedä onko siinä jokin salainen lisäaine vai ei, mutta vernissalta se joka tapauksessa vahvasti tuoksuu. Myös Sateenkaarivärit tekee valmista kittiä jossa joukossa tervaa ja lintukarkoitteita, pysynyt viisi vuotta oikein hyvänä, mutta se on jäykempää ja vaatii vaivaamista että pehmenee.

Väärin sammutettu mutta meille valmiskitit kelpaavat, kunhan ne ovat vernissakittejä eikä muoveja.

[jmattis]

Kaupoista saatava pellavaöljykitti on vahvuudeltaan tavallisesti aluskittiä. Päällyskittinä käytettäessä siihen lisätään liitua (saatavana värikaupasta tai apteekista) voimakkaasti muokaten niin kuin jauhoa taikinaan, kunnes kitti ei enää lämpimänäkään tartu käsiin.

http://www.nba.fi/tiedostot/31d0b58e.pdf eli museoviraston korjauskortti...

vaikea uskoa että vernissa tai liitujauho tietäisi kuka ne on sekoittanut, minä vai vapriikki - molempia olen kyllä kokeillut.

laittaapa sitten kittiä tai ikkunalistaa, molempia pitää kyllä myöhemminkin hoitaa, että siinä tuo maalarin paikkamaalausohje on se tärkein. ehjän maalipinnan alla se puuikkuna pelaa, halkeilleella maalipinnalla pilaantuu.

[Pekka Huhta]

Tässä päästään taas pellavaöljymaalin ja petroliöljymaalin oleellisiin eroihin. Petrooliöljymaali on ihan kelpo maali ja erityisesti nykyihmiselle se on kovasti mieluinen kun se säästää parilta ylimääräiseltä maalauskerralta. Seinässä se onkin ihan hyvää. Se ei ole "vuosisatoja koeteltu" vanha maali kuten pelkkä pellavaöljymaali, mutta toimiii kuitenkin ihan samoilla mekanismeilla. Pellavaöljymaalihan ryppyyntyy jos sitä laittaa mukama "kerralla peittävän kerroksen", petroolimaalissa paloöljylisäys antaaa mahdolisuuden ajaa maaliin niin lujasti pigmenttiä että maali peittää yhdelläkin kerralla samalla kun pois haihtuva petrooli pitää huolen että maali ei ryppyynny.

Miksi sitä ei ikkunanpokiin?

Vaikka se on kelpo maali, niin se ei kuitenkaan ole yhtä kestävä kuin pellavaöljymaali. Seinän ulospäin näkyvistä osista ikkunat ovat ne kalleimmat paikat, ja niihin kannattaa laittaa sitä parasta mitä vaan löytää. Ihan niinkuin punamultamaalilla maalatuissa taloissa nurkkalaudat ja karmit olivat öljymaalattuja.

Paksu maalikerros ei ole koskaan tavoiteltava tilanne, liika paksu vaan hilseilee ja halkeilee. Sen näkee helposti venehommissa, joissa joka kevät vedetään uusi varvi lakkaa tai maalia pintaan. Jossain vaiheessa pinta vaan on liian paksu pysyäkseen puulla.

Pellavaöljymaalia voi vetää pintaan ohuen kerroksen. Sideaine on se, mikä uusittavassa pinnassa merkitsee, ja pellavaöljymaalilla saadaan just sitä sideainetta sitomaan pikkuisen liituuntunutta pintaa. Rasvaa siihen pintaan pitää saada eikä pigmenttiä, ja petroliöljymaalin ominaisuus sitoa enempi pigmenttiä pintaan on vain haitaksi.

Petroliöljymaali on jo lähtökohtaisesti maali joka liituuntuu enemmän, koska pigmenttiä on enemmän suhteessa sideaineeseen. Jos huoltomaalatessa pinta hoidetaan nimenomaan lisäämällä rasvaa pintaan, niin petroolimaalilla huoltomaalatessa saadaan vaan rajusti pigmenttiä sisältävä, mutta rasvaton kakku pokaan. Ja lopulta siinä käy niin että maali on niin pigmenttipitoista (lue: kovaa pigmenttiä liikaa joustavaan öljyyn verrattuna) että se varisee pois niinkuin liiaksi kovettunut ikkunakitti.

Samaa perustetta voidaan käyttää periaatteeessa sille, miksi Museovirasto ei huoli petroolia arvorakennusten seiniin. Petrooliöljymaalin "huonous" ei tule vastaan millään muulla tavalla kuin että sen huoltomaalausväli on periaatteessa tai teoriassa lyhyempi kuin pellavaöljymaalin, ja se lopullisen liika paksun kerroksen raja tulee aiemmin vastaan. Ja se on oikeasti maalaamisen historiassa uusi keksintö, sekin vielä.

Venehommissa olen oppinut sen, että kun venettä ruvetaan lakkaamaan paljaalta puulta, niin vedetään ohkosia kerroksia. Jos sen tekee huonosti, niin minimi on 5-7 kerrosta, se jo kostautuu ajan myötä. Semmonen hyväksi koettu määrä on kymmenkunta varvia lakkaa veneen ympäri ennen kun se on hyvä käyttövene, ja flyygeliä ei saa aikaan kun vähän reilu tusinan kerroksen jälkeen. Ja joka vuosi hiotaan himmentynyt pinta pois ja lakataan taas kerta tai pari lisää.

Siinä toimessa pinnaaminen on kostautunut aina ja sillä kokemuksella mun on äärimmäisen vaikea uskoa että yhdellä rasvattomalla ja rajusti pigmentoidulla kerroksella saataisiin just yhtä hyvä kun monen kerran sivelyllä. Vaikkei talon tartte kellua niinkuin veneen, niin kyllä sen silti pitää vettä pitää.

En ole sanomassa, että petroolimaali olisi huonoa. Tuli nyt tähän vaan kirjoitettua ne ikkunanpokan ympärilläkin olevat kommentit joita oon hautonut muissa petroolikeskusteluissa

Mieli teki ottaa petroolimaalia kun omaa taloa maalattiin. Erityisesti se kokemus mikä venehommissa on tullut puhui sen puolesta, että oli aine mikä ihme hyvänsä niin semmosta mä en ole veneeseen ikinä edes nähnyt jolla alta kolmen kerroksen selviäis, niin että yhteen kerrokseen oli vaikea uskoa. Hitto, vaikka oisin lateksia laitanut niin sitäkin oisin pannut kaksi kerrosta . Petrooli on hyvää, mutta on se vaan ihan selvää, että oikea pellavaöljymaali on parempaa.

Pekka

[MM]

Kalevi Järvinen lähtee siitä, että petroliöljymaalia ei seinässä juuri huoltomaalata, vaan sen kesto on 40-50 vuotta. Tällaisella tahdilla edellä kuvattua ongelmaa ei tule. Ikkunoita kuitenkin joudutaan huoltomaalaamaan, niihin Järvinenkin suosittelee öljymaalia, Sateenkaarivärit samoin joko öljymaalia tai lakkaöljymaalia (ja kohta nimimerkki maalari ärähtää )

[Pekka Huhta]

Kaikki kunnia Järviselle, äijä taitaa kuitenkin olla vanhimmasta päästä aktiivitöissä mukana olevia maalarimestareita. Minulla on vain tuntemus, että "yhden totuuden ihmiset" ovat pikkuisen vaarallisia toisinaan ehdottomuudessaan. Varsinkin, kun kuuluu itse samanlaisiin

Mitäs sen 50 vuoden jälkeen? 50 vuotta on aika raju ikä mille vain maalille, ei siinä ole paljon rokotiilinnahkaakaan jäljellä seinässä.

Vanhaa pappilaa maalatessa kuulin, että siinä on ollut sama maali jostain 1800-luvun lopulta asti, vaan päälle laitettu. Ei tarvinnut montaa laikkua paikata puuta myöten, kyllä se siellä pysyi kun oli aina viidentoista vuoden välein rippikoululaisilla maaluutettu. Ja omassa talossa 1920-luvulla vedetty maali oli muuten hyvä, mutta kun maalausväli oli venytetty jostain 50-60-luvun taitteesta tähän päivään, niin eteläseinällä maalin sai pyyhkiä rukkaskädellä seinästä pois. Ois vaan maalattu ajoissa, niin ei olisi tarvunnut skrubata kolmea kesää niitäkään seiniä. Yksi kerros 70-luvulla olisi piisannut. Ehkä oli onni, ettei sitä oltu vedetty, ois kuitenkin ilmaantunut lateksit seiniin...

Niinkuin sanottua, niin kokemusta ja "oppi-isiä" kuuluu arvostaa, mutta viisaus ei lisäänny jos ei niitä oppi-isiä kyseenalaista myös. En väitä, että Järvisen maalit tai menetelmät olisivat huonoja, en missään tapauksessa. Mietin vain, että jos hänen näkemyksensä "perinnemaalista" on niin jyrkästi Museoviraston tai muiden maalarien ja maalinvalmistajien kanssa ristissä, niin pitäisikö jonkun kellon edes harvakseltaan kilahdella?

Sori MM, että jään inttämään asiasta. Järvinen ei takuulla ole huuhaa-ukko tai Nilsiän öljyparoni, mutta mulla aina välillä kalskahtaa korvaan aika tiukka usko siihen yhteen ainoaan oikeaan tapaan tehdä.

Niinkun sanottu, petroolimaali on hyvää ainetta moneen paikkaan, mutta ei ainoa vastaus. Kats nyt, ykssilmäiseksi yhden asian ämpyläksi mä osaan olla jopa joustava

Pekka

P.S: Pannaan tähän vielä pari hymiötä varmuuden vuoksi, ettei kellään maalarilla mee kalleppelit nenään

[MM]

En suinkaan pidä Järvistä ainoana auktoriteettina, vaan haluan vain tuoda hänen kantansa esiin muiden joukossa.

Tuosta maalaamisvälistä ja maalikalvon paksuudesta:

Lukemani mukaan maalaamaton puuseinä kuluu sadassa vuodessa 3 mm. Maali on siis teknisesti melko turha. Se on lähinnä kaunistamista. Puun hengittävyyden kannalta mitä ohuempi maalikalvo sitä parempi, eli tilanne ulkoseinässä on melko toinen kuin veneen ulkopinnalla. Tähän perustuen olisi siis eduksi, jos maali saisi liituuntua lähes pois, ja kevyen skrabauksen jälkeen uusi ohut maalikalvo päälle, oli sitten lietemaalia (punamulta ym keittomaalit) öljymaalia tai petrooliöljymaalia tai jopa hengittävää akrylaattia, jota siis mieluummin vain yksi kerros kuin useampi. Jos maalikerroksia on useita, kalvo muodostuu paksuksi eikä hengitä vaikka maalityyppi olisi mikä. Paksut maalikerrrokset tulisikin siksi poistaa esim. speedheaterilla.

Toisaalta toinen vanhan polven maalarimestari myös on mieltä, että oikean tyyppistä vernissapohjaista maalia saa olla vaikka kuinka monta kerrosta, ne kerrokset kuuluvat vanhan talon historiaan eikä niitä tule poistaa.

Meillä on maalausurakka edessä, enkä tiedä kumpaan kantaan kallistua.

[maalari]

tietääkseni m-virasto "suosittelee" petroolia ja taasen itse saanut myös varoituksen elillaisten vernissojen (valmistajista) työmenetelmät kun on erillaisia monella... ja hyviäkin löytyy

ja muistaakseni sitä olisi käytetty arvorakennuksiin

on siis hyvää sitäkin ja huonoa.... kailakin oli alkuun petroolia vastaan, mutta pitää nykyään kursseja petroolin valmistuksesta..
mm, talotohtorin ensimmäisessä painoksessa on eri kanta asiaan kuin toisessa painoksessa

toi on hiukan outoo pigmentti ei ole maalin suoja
miksi paljon parjattu tikkurila vaihtoi koko pigmentti valikoimansa kun huomattiin (en minä) että sään/ maalin kestävyys on metsästä ?

ei pigmentin laatua saa vähätellä, tästä syystä ollaan menty monesti takapakkia ....lyijy...titaani....sinkki.....

käsittääkseni petroolin vanheneminen pitäisi toimia niinkuin öljymaalin tai sit lakkaöljymaalin tai sit emalimaalin tai ...

tässäkin pätee yksi sääntö.. valmistaja pitää olla oikea...
m-virastolta sain yhden vaihtoehdon joskus taannnoin..

tosin kun löytää sen yhden öljymaali valmistajan mikä on hyvä...

tää on enemmänkin maku asia,, monet ei edes tiedä petroolin olevan perinne maali, vaikkakin kokemuksia on pitkältä ajalta (nyt ei muista ) 1800-1900 ? kuitenkin sata vuotta tai jotain....

itse kun asiaa mietin niin talon maalaus ja veneen maalaus ei aina käy yksiin, en minäkään venettäni maalaisi (kun olisikin) petroolilla
talon kylläkin.

[Pekka Huhta]

Myönnän, ettei tuo venevertaus kovin tarkkaan taloihin vertaudu. Silti idea on samantyyppinen kuin tuossa perinteisesti pellavaöljyllä maalatussa talossa, kerros kerroksen päälle.

Minusta tuo ohut maalaus tai paljaalla puulla oleminen liittyy vanhoihin hirsitaloihin ja muihin maaseudun rakennuksiin, ei paneliverhottuihin kaupunkitaloihin. Eihän sillä ole väliä jos nyt hirren pinta vähän aidastuu, se saa halkeilla aika lailla ilman että se vaikuttaa talon kestävyyteen tai lämpötalouteen. Ja kun hirsi kuluu liiaksi, sen voi peittää laudoituksella.

Paneloidun talon laita on ihan toinen. Ei siellä pontin pohjassa ole kovinkaan paksuisti puuta kulutettavaksi ja puun halkeilu rikkoo seinän ihan toisella tavalla kuin hirrellä. Halkeillut panelointi alkaa helposti lahota, toisin kuin halkeillut hirsi, kun vesi pääsee panelin taakse.

Punamullattuihin taloihin kuuluu minustakin se että ne on välillä melkein harmaana ennen uutta maalausta, mutta ihan jo turhamaisuuttani en hennois päästää kaupunkitaloa sen näköiseksi. Oli ne meidän seinät niin ruokottoman näköiset kun sisään muutettiin.

Pekka

[Petri]

Lukemani mukaan maalaamaton puuseinä kuluu sadassa vuodessa 3 mm. Maali on siis teknisesti melko turha. Se on lähinnä kaunistamista.

Tartutaan nyt tohon: Niin mitä ? Onko se nyt ihan noin? Mikä kuluttaa ulkoseinän muutoin räystään suojaamaa puupintaa? Auringon paahde ja sade, kuivuminen ja kastuminen yhdessä ja vuoronperään, eikö niin?
Millä puupinta sitten suojataan tältä? Maalillapa hyvinkin.

Meillä on maalausurakka edessä, enkä tiedä kumpaan kantaan kallistua.

Höh? MM super VIP? Palstan aktiiveille/vipeille vielä vaikeampaa tehdä päätöksiä , kuin jollekin juuri kirjautuneelle joka saa suoraan pari neuvoa.

[maalari]

Maali on nimen_omaan koriste.. tosin nykymaalit on myös vitsaus

talo ei maalia kaipaa, niin kuin MM kirjoitti,, ikkunat/ ovet on hyvä maalata..

Se minkä sade kastelee niin aurinko kuivaa.... näistä on paljon sanontojakin... homeen suoja= talon syöjä yms

petroolista, kait sitä johonkin on käytetty alla viitteeksi pari paikkaa

Viikin Ekotaloja Helsinki

Pirkkolan varasto sekä aitoja Helsinki

Maunulan Asunnot Helsinki

puukerrostaloja yht. 60 asuntoa

Soutustadion Helsinki

Päiväkoti Helsinki

Päiväkoti Kaartintorppa Helsinki

Meilahden vanhusten virkistyskeskus Helsinki

Laajasalon kirkko Helsinki

As. Oy Torpparinmäentie 20-22 Helsinki

As. Oy Sirkkalanmäki 43-47 puukerrostaloja Helsinki

Pursiseuran Maja Helsinki

Espoon kartano Espoo

Suomen Vapaa Evl seurakuntatalo Espoo

Linnaisten kartano Vantaa

Puisia leikkivälineitä ja aitoja Vantaa

Seurakuntatalo Vantaa

As. Oy Tuusulan Kuusimäki 10 kpl omakotitaloja Tuusula

Lappeenrannan Rautatieasema Lappeenranta

Sukevan kirkko Sonkajärven kunta

Järstilän kartano Taivassalo

Petäjäveden pappila Petäjävesi

Lapinlahden rovastila Lapinlahti

Seurakuntatalo Ranua

Raittiusseuratalo Tourunsalo

Kankaanpään Opisto Kankaanpää

Kauniaisten Nuorisotalo Kauniainen

Merven Vanha koulu Parola

Uudenkoiviston koulu Pori

Päiväkoti Jyväskylä

Päiväkoti Lopen kunta

Puu-Linnanmaan puukerrostaloja Oulu

Riekin talo Oulu

Maikkulan kartano Oulu

Uusi Seurahuone Oulu

Oulun Tuomiokirkko Oulu

As. Ok Opettajakerho Oulu

Franzénin talo Oulu

Kasarmi K4 Oulu

Tornio-Kemi moottoritien meluesteaita Tornio/Kemi

Sotkamon kirkko Sotkamo

Mikkelin vanhat puukasarmit Mikkeli

Mikkelin maaseurakunnan kirkko Mikkelin maalaiskunta

Dementiakoti Tampere

Jankan palvelutalo Tampere

Värmälän kartano Teisko

Satakunnan Lennoston parakkeja Pirkkala

Kangasniemen vanha pappila Kangasniemi

Mainingin koulut 3 kpl Espoo

Nurmon pappila Nurmo

Pyhännän kirkko Pyhäntä

Oulaisten kirkko Oulainen

Verlan tehdasmuseo Verla

Karstulan kirkko Karstula

Pylkönmäen kirkko Pylkönmäki

Merijärven kirkko Merijävi

Muonion kirkko Muonio

Laihian kirkko Laihia

Rantsilan liikuntahalli Rantsila

Viitasaarenkirkko Viitasaari

Muhoksen kirkko Muhos

NIMISSÄ JOTENKIN KALSKAHTAA TARKKA HARKINTA, PERINNE, M-VIRASTO....


Ja ajatellaan nyt sitä mäntyä mikä iloisesti kasvaa siellä metsässä..
ei sitä ketään käy maalailemassa siellä.... hyvinkun käy se on sitten joskus kelo tai jotain ja niin priimaa kun olla ja voi,, ilman mitään puunsyöjää... kuivuu ja kastuu....

[maalari]

huhta...

jos talo on maalattu punamullalla ja jotenkin muistelin että joku mainitsi että pigmentti ei toimi suojana...

niin eikö se käytännössä ole (muutenkin) puupintaa vain ... ja minun mielestä erinomainen vaihtoehto, tosin tämäkin vesimaali on vain ja ainoastaan koristeena....

.....pääsinpäs viisastelemaan siis näin lyhyesti..

[Petri]

Joo, olen kyllä maalaamattoman puupinnan ystävä – tietyssä yhteydessä patinoitunut hirsi tai järeä lankku on aina kaunista . Ilman puunsyöjiä tietty. Pari satunnaista kuvahakua netistä.

Tarkoitin kommentillani lähinnä sitä että kun kyse tällä palstalla kuiteskin on nykypäivän rakentamisesta, en ainakaan itse lähtisi tekemään ulkolaudoitusta mistään rautakaupan UYL- ponttilaudasta maalaamattomana , veikkaan että olisi muutaman vuoden päästä aika lohkeillut ja säleinä; kuten Huhtakin tuossa mainitsi. 'Se minkä sade kastelee niin aurinko kuivaa' tuuli toi, tuuli vei.

Ja ajatellaan nyt sitä mäntyä mikä iloisesti kasvaa siellä metsässä.. ei sitä ketään käy maalailemassa siellä... hyvinkun käy se on sitten joskus kelo tai jotain ja niin priimaa kun olla ja voi,, ilman mitään puunsyöjää... kuivuu ja kastuu....

Niin, siellä se kasvaa 'iloisesti' – kunnes kaadetaan ja pilkotaan ja nakutellaan seinään...
Aivan. Hyvä pointti, eikä jauhelihaakaan tarvitse säilyttää jääkaapissa? Ajatellaan sitä kanaa vai vasikkaa kirmaamassa laitumella ja miten hyvin se sisäpaisti sen sisuksissa säilyy. Just.