Muuttaja kirjoitti:pvalila kirjoitti:
Unohdit vain mainita, että vaimoväki haluaa, että talo laitetaan HETI kuntoon. Pronto!
Seinät saa olla vinossa ja keittiö vähän niin ja näin, kun talo ostetaan. Kunhan nyt viimeistään puolen vuoden kuluttua on tip top!
Kahdeksan vuotta mennyt, satasen kohdalla lakkasin laskemasta rahoja, eikä loppua näy.
Tarkoitan remppaamiselle, rahat ovat olleet loppu jo ajat sitten...
Jos haluaa asua talossa, jossa seinät ovat suorassa, ikkunat toimivat takertelematta ja lämpö pysyy sisällä kannattaa harkita uuden talon rakentamista.
Se vanhan talon henki on usein vain vedoksi kutsuttu tuulenvire...
Vanhan voi korjata, mutta hinta ei todellakaan ole alle uuden talon hinnan: erityisesti työmenekki on paljon suurempi kuin uudisrakentamisen puolella.
Lasku tulee tosin pienissä erissä kun taloa vuosien mittaan korjailee.
No mikäs vaimoke se sulla on? Ei mun vaimokkeella ainakaan n o mikään kiire täällä, sinne päinkään. Ottais varmaan vielä rennommin kuin minä.
Omaa työtähän ei kannata ikinä laskea. En oo ikinä sitä ymmärtäny et jotku hinnottelee omaa työtänsä. Vittuako sitä tekee jos ottaa noin paljon pattiin? Mielummin mä remppaan taloa kun makaan selkärangattomana sohvalla telkkarin ääressä vapaa-aikani.
Meil on tääl vissiin enempiki henkiä...

Vanhan talon hehkutusta löytyy tältäkin saitilta niin paljon, että ihan vain rehellisyyden nimissä piti tuoda esiin tuo toinenkin puoli.
Viestini oli osoitettu erityisesti henkilölle, joka vasta harkitsi talon ostamista.
Siinä vaiheessa on hyvä olla mieluummin vähän liian synkkä kuva remppaamisesta kuin liian positiivinen.
Ken on talon jo ostanut, ei häntä enää tarvitse omistamisen iloista ja suruista informoida.
Kaiken takana on nainen, usein hyvässä ja pahassa. Mun vaimoni (ei vaimoke) on tyyppiä, joka laittaa asioihin vauhtia. Yleensä se on hyvä, joskus olisi ollut parempi edetä vähän hitaammin.
Joskus mies elää rempan keskellä ihan tyytyväisenä, autuaan sokeana sille tosiasialle, että muu perhe odottaa joka päivä projektin loppuvan ja perheen siirtyvän lopultakin elämään rauhan ajan elämää. Minua ketuttaa (v-sana ei kuulu tälle saitille, olemme niin perhanan sivistyneitä...) se, etten ole pystynyt tätä projektia kohtuuajassa maaliin viemään. Tai oikeastaan se maali lipuu sitä mukaan kauemmaksi, kun jonkin osa-alueen tässä talossa saa kuntoon.
Tätä mä yritin sanoa, kun sanoin, että isoa remonttia vaativan talon ostaminen ei ole vain asumismuodon valinta vaan paljon isompi elämänvalinta: haluaako koko perhe ihan varmasti vuodesta toiseen rempata taloa?