Sebbe kirjoitti:
Timpurit aloittaa parin viikon sisällä. Koitan kellottaa paljonko menee työtunteja tuohon "ylimääräiseen" purkamiseen ja rakentamiseen.
Noniin. Kahden timpurin remmi aloitti vinolaidoituksen purkamisen Keskiviikko-aamuna ja tänään (maanantaina) on laitettu vinojäykisteet ja koolaukset levyjä varten. Pitkiä päivä tehneet eli 6 pv x 2x12h = 144 työtuntia. Sisältää siivoukset yms.
Jokainen laskekoon omilla työpalkoilla kannattaako. Tuossa siis kolme seinää.
Mineriittilevyjä tuli 3 kevytperäkärryllistä ja puruja 8 peräkärryllistä kaato´paikalle. Yksi roskalava täynnä purkulautaa.
Kolme ampiaisenpesää, kaksi linnunpesää, oravanpesä... rikkinäinen maitopullo 50-luvulta, erilaisia aikakausilehtiä. Ikkunan tiivisteenä nailoneita, säkkikangasta ja vanhoja kalsareita.
Huomenna tulee villanpuhallus jolloin pitää keksiä timpureille muuta puuhaa..
Laitetaanpas tähän päivitystä kun on nyt tullut näitä pakkasiakin...
Tänään heräsin aamulla ja parempi puolisko kertoi että yöllä lämpö oli tippunut -17,5 asteeseen.
En uskonut ja menin tarkastamaan mittarit...Ennen tuolla pakkasella tiesit todellakin aamulla että onpa kylmää. Ulkoseinät eivät enää tunnu käteen kylmältä ja ennen niin kylmät nurkat eivät enää sitä ole. Ennen tunsit ulkoseinästä että toisella puolella "on kylmää".
Eli tavoite asumismukavuuden lisääntymisestä on tavoitettu.
Plussapuolella on myös että Oumanin on voinut laittaa vanhalta D+ käyrältä C käyrälle. Energiankulutuksen vaikutus on vielä toteamatta. Katsotaan...
Miinuspuolella yläkerran ikkunat huurtuvat lasien välistä ja jäätyvät. Tänä aamuna myös yhden makkarin ikkunat olivat jopa hikoilleet sisäpinnalta alareunasta.- eli ilmeisesti ilmanvaihdon poistoa pitää tehostaa. Nyt on poisto ja tulo tasapainossa. Sisällä kosteusmittari näyttää yläkerrassa 33% ja alakerrassa 29%. Katsotaan jos ilmanvaihdon säätö sitten auttaa....
Sarjassamme suomalaisia kaupoallisi ajatusvääristymiä:
Otan käyttökelpoiset purut pois ja korvaan kaupallisella tuotoksella, kyllä on parempi...
Uretaanilevyllekin saadaan houkuttelevan hyviä k-arvoja testeissä, mutta laitapa 2 seinää, toiseen 100mm urtsua ja toiseen 100mm purua, kas kummaa on puruseinän pintalämpö korkeampi.
Liikaa tuijotetaan huoneen lämpötilaan, toinen tekijä myös pintojen säteilylämpö/kylmyys, elijos on erinomainen muoviseinäsi pinnasta 2 astetta kylmempi, os se juuri ratkaisevaa kokonaisuudessa.
Uretaaneilla ja muilla keinomömmöillähän ei ole minkäänlaista lämmönvaraamiskykyä saati kosteuden tasausominaisuuksia.
Purussa eristeenä ei ole mitään vikaa, muuta kuin yleisesti käytetty suomalainen huono asennustapa.
Eilen purun erinomaisuutta kokonaisuutena tuki eräs viranomaiskoe, valitus riittämättömästä ääni ja lämpöeristyksestä huonekerroksien välillä, kaikki ok purulla , dokumentaatiota v. -91 alkaen, vuosi sitten laitettu selluvillat ja Cyprocit, jääkylmä, äänieristys nollatasoa.
Lähtökohtana se, että kumpikin asennus toteutettu hyvin.
...ei teillä voi olla nin mukavan lämmintä?
Hiaman täällä(kin) viherryn kateuresta...
Kyllä meillä huamaa hyvi ulkolämpötila... iha varpaillaa, kun ne lattialle laittaa
Vaikka vaari on ihavvarmaa rakentanu aikonaa kaikkie sääntöje mukaa!
Kiitos miälenkiintosesta viästiketjusta! Ja erityisesti kuvista!!!
Konkretisoi noita omiaki haaveita, jospa meilläki jonain päivänä...
viranomaiskoe, valitus riittämättömästä ääni ja lämpöeristyksestä huonekerroksien välillä, kaikki ok purulla , dokumentaatiota v. -91 alkaen, vuosi sitten laitettu selluvillat ja Cyprocit, jääkylmä, äänieristys nollatasoa.
Huonekerroksien välillä lämpöeristys "jääkylmä" ja äänieristys "nollatasoa".
Mistäköhän tässä oikein on kysymys? Lieneekö lievää liioittelua, eli pientä tarkennusta kaivattaisiin...
Uretaaneilla ja muilla keinomömmöillähän ei ole minkäänlaista lämmönvaraamiskykyä
- Kutteripurullako olisi hyvä lämmönvaraamiskyky? Kyllä se ominaisuus löytyy lähinnä massiivirakenteilla (esim. tiili) eikä höttösellä purulla. Voit kokeilla viemällä pakkaseen pussillisen kutteripurua... pysyykö lämpimänä kuinka kauan?
sisur142 kirjoitti:
Uretaanilevyllekin saadaan houkuttelevan hyviä k-arvoja testeissä, mutta laitapa 2 seinää, toiseen 100mm urtsua ja toiseen 100mm purua, kas kummaa on puruseinän pintalämpö korkeampi.
Liikaa tuijotetaan huoneen lämpötilaan, toinen tekijä myös pintojen säteilylämpö/kylmyys, elijos on erinomainen muoviseinäsi pinnasta 2 astetta kylmempi, os se juuri ratkaisevaa kokonaisuudessa.
Uretaaneilla ja muilla keinomömmöillähän ei ole minkäänlaista lämmönvaraamiskykyä saati kosteuden tasausominaisuuksia.
Otetaan esimekiksi ulkovessan rengas, kumpi _tuntuu_ lämpimämmältä talvella, puinen vai styroksinen? Vaikka molempien lämpötila on täysin sama. Eri tuntuma johtuu eri lämmönjohtavuudesta.
Eikös eristeen tarkoitus kuitenkin ole eristää, eikä varata lämpöä?
Nyt on ollut mukavia 20 asteen pakkasia ja öljynkulutushistoria näyttää että tällaisilla vastaavilla keleilla on "historiallisesti" palanut 140...180 litraa löpöä viikossa tiukkojan pakkasien aikana.
Nyt on näinä parina pakkasviikkoina ollut kulutus maltillisemmat 100-110 litraa. Ei todellakaan pöllömmin.
Historiallisesti pattereissa kierovesi oli pakkasilla ennen 60 asteinen vesi, nyt pyörii 41-43 asteinen.
Tuossa on öljynkulutus lämmityskauden yli (kesästä kesään). Vuonna 2003 otettiin yläkertakin asuinkäyttöön eli kuutiot lisääntyivät huimasti. Viime talvet on olleet aika lauhoja joten tekisi mieli verrata tämän talven kulutusta 2005 kulutukseen. Nyt tuo on keskiarvo 2003-2009.
Punaisella on arvioitu kulutus mittauskauden loppuun jonka keskiarvoitin historiatiedoista.
Keskimääräinen säästö keltaisella = 1200 litraa /vuosi
Kannatti minullakin. Yhden seinän tein siten, että purut pudotettiin pois, eristevahvuutta kasvatettiin ja ekomuhjua märkäpuhallettiin seinä täyteen. Siihen leijona 12mm päälle. En huomannut äänieristävyydessä eroa.
Tämä kyseinen muita tämän talon seiniä paremmin korjattu seinä on aivan selvästi parempi eristyskyvyltään kuin muut. Varmaan johtuu paljolti siitä, että runkotolppien ulkopuolelle tuli eristettä, sekä siitä, että ei ole vinolaudoituksen rakoja enää päästämässä puhuria eristeisiin.
Vinolaudathan ovat yleensä paljaana alhaaltapäin sekä ihan ylhäältä, ja niissä on yleensä jonkinlaiset raot. Kun vinolaudoituksen ulkopuolelle laitetaan tuulensuojalevy, niin tuuli pääsee kuitenkin sinne tuulensuojan taakse vinolautojen väleihin, ellei välejä huolellisesti tukita yläpäästä sekä alapäästä.. Tietääkseni harvempi remonttireiska kiinnittää huomiota tähän seikkaan.
Jokaisen rintamamiestalon seinärakenne on jostakin kohtaa ihan yhtä hyvä hengittävyyttä- ja yhtä huono talviasumista ajatellen:
sisäverhous -> vaakalaudoituksen rako (tässä raossa ilma seisoo) -> paperi -> 100mm runkotolppa -> paperi -> vinolaudoituksen rako (tässä rakosessa ilma liikkuu) -> ulkoverhous mahdollisine tuulensuojineen.
Elikkä tuossa alakerran lattiantasalla on seinässä sisätilaa ulkoilmasta erottamassa sisäverhous + 100 milliä runkotolppaa/purua + 2kpl jonkunsortin tervapaperia, ei mitään muuta. Mitkään vinolaudat tai niiden päälle laitetut eristekerrokset ei juurikaan vaikuta eristyskykyä parantavasti seinän reuna-alueilla, missä on ulkoilmaan päättyviä vinolaudoituksia, joiden välisiä rakoja ei ole huolella tukittu.
Olen siis sitä mieltä, että jos joku harkitsee remonttinsa edetessä poistaa vinolaudoituksen, niin antakaa imeessä mennä. Vähäsenhän se hommaa laajentaa ja enemmin maksaa, mutta se kannattaa asumismukavuuden nimissä sekä lämmityskuluissa. Seinästä tulee satakertaa tiiviimpi. Tuuli ei enää sitten esteittä pääse vaihtamaan ilmaa seinärakenteen sisällä.
Tästä asiasta saa väitellä ja otan mielellään vastaan uusia näkökantoja omaa suppeanäköistä katsomustani laajentamaan.
Vesi tulee Makolla ja valurauta vie pois. Ilma tulee hiirenkoloista ja hormit vie pois. Mikähän veis ne hiiret pois.
riska74 kirjoitti:Olen siis sitä mieltä, että jos joku harkitsee remonttinsa edetessä poistaa vinolaudoituksen, niin antakaa imeessä mennä.
Kuten mm. HillyManin kirjoituksesta aiemmin tässä ketjussa käy ilmi, toimii vinolaudoitus usein myös rungon jäykistäjänä. Sen vuoksi en ihan antaisi yleissuositukseksi että "antaa mennä vaan".
Sulla ei ilmeisesti ole huonetta, jonka seinä on u:n muotoinen. Semmoiseen on p*skamaista laittaa lämpöeristettä, ympätä ikkunaa, kiilata lattiaa vaateriin yms. Suunnittelen juuri moista operaatiota ensi kesäksi, ja jo pelkkä ajatuskin väsyttää.
En noiden seinieni U-muotoisuudesta tiedä muuta, kuin että suoralinjaisia ja pystysuorassa seisovia seiniä ei ainakaan tästä talosta löydy kuin yhdestä kohtaa. Se on sen kokonaan korjatun seinän ulkopuoli. Ei se ihan U ollut mutta ehkä ) kuitenkin ja pystysuoruus luokkaa /. Tien puoleinen kulma kaatoi ulospäin nelisen senttiä ja pihanpuoleinen kulma kaatoi sisäänpäin vajaa 10cm.
Runkotolpat tekivät kyseisessä päätyseinässä loppujen lopuksi niin hirveän sekamelskan, että puhaltamalla asennettava villoitus oli ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto. Eristysvahvuuskin muuttuu joka runkotolpan välissä, joten olisi ollut levytavarasta villoja asennettaessa varmasti hauskaa.
Niin, pitäähän ne seinien jäykistykset tehdä kunnolla ja oikeassa vaiheessa, jos vinolaudoituksen poistaa. Työtähän nämä vanhojen talojen rempat teettää.
Onko teillä pelkka, tarkoituksella kaarevia seiniä, vai vahingossa kaarevaksi muotoutuneita. Meillä on jälkimmäisiä.
Vesi tulee Makolla ja valurauta vie pois. Ilma tulee hiirenkoloista ja hormit vie pois. Mikähän veis ne hiiret pois.
Mulla on käytetyn rakennustavaran hentoisuudesta ja jäykisteiden puutteesta johtuvaa pussitusta. Piharakennuksessa onneksi. Se on 60-neliöinen pilareille perustettu kylmä lautarakennus, ja siinä on käytetty vähän turhan hentoa puutavaraa, ilmeisesti niitä-mitä-on-talon-rakentamisesta-jäänyt-yli. Pilareita / tukipisteitä olisi saanut olla enemmän, taikka puutavara järeämpää.
Onhan seinien kakkosenelosiin toki ympätty loveamalla neljän tuuman lauta vaakaan niinkuin jotain sitomaan... mutta kyllä ne koko mun aikani on pussittaneet sekä seinät että lattiakoolingit niin että hommia on tiedossa ennenkuin ne on jotakuinkin kuosissa. Vaaterista en haaveile, vaan siitä että saisi eristeet suht tiiviisti rakenteisiin kiinni. Lattiaan on tulossa kutterinpurua ja seiniin ruiskutettu selluvilla, onneksi se on "keksitty". Mutta on tuossa tunkilla vähän töitä ennenkuin on tiivistä.
(Olen siis eristämässä vain osaa tuosta tilasta - pientä työhuonetta tylsiä talvi-iltoja ajatellen, ettei hommat olisi aina levällään keittiön pöydällä / kuistilla / saunassa / tuvassa.)
