tuuman monihybridi: Aurinko, VILP, Öljy, Sähkö ja Puu

[pvalila]

Vaikka uhosin että olen lopettanut lehtitilaukset niin raksamaailma yhä tulee ja kiertokautta Kamera lehti...

Viime numerossa oli muuten aika mairitteleva artikkeli Sony:n α7R:stä. Pikkuinen kooltaan muuta iso kenno, jota joku täällä piti ehdottomana...

Kummallisinta oli että kovasti kirjoittivat että on jo liian tarkka että näyttävät epätodellisilta kuvat

Olikohan niin että olivat enimmäkseen haltioituneita siitä että jonkun adapterin avulla saa -70 luvun alun huippulaseja kiinni, erityisesti Nikkor:ista höpisi. Ylimalkaan vain lueskelin, enhän minä mitään ymmärrä noista. Sen ymmärsin että lopussa luki joku 1900€ hinta Toisaalta ei tuo nyt ihan mahdoton hinta ole jos vähäänkään enempi valokuvaamiseen täydellisesti hurahtaisi ja se että kirppiksiltä saattaisi saada sitten löytöjä...

A7 ja A7r ovat kaksi eri kameraa, 24 Mpix (1400 egeä) ja 36 Mpix (1900 euroa). Eroa on myös tarkennuselektroniikassa.

Kumpikaan ei ole Nikonin ja Canonin pro-runkojen tasolla AF:n suhteen, varsinkin liikkuvan kohteen seuranta hämärässä tuottaa tuskaa.

Mun silmissäni noiden suurin puute on IBIS ja väärä mounti: A-mount ja runkovakaaja olisivat olleet kova juttu.

Tuohon saa kyllä ihan laadukkaan sovittimen A-mountille, sovittimen paras versio jopa nopeuttaa tarkennusta (siinä on SLT:n puoliläpäisevä peili ja tarkennuselektroniikka), mutta vakain puuttuu...Huonompi juttu, sillä kaikki A-mountin lasit ovat ilman vakainta, koska kaikissa A-mountin rungoissa on aina ollut IBIS!

*************

Kuvanlaadultaan tuo on kyllä ihan uskomaton, yhdellä varauksella: se ei tykkää alkujaan filkalle tehdyistä laajakulmista.

Allergia johtuu runkopaksuuden (rekisterietäisyyden, takalinssin ja sensorin välinen etäisyys) pienuudesta, kennon mikrolinssit on optimoitu A7:n natiiviobjektiiveille.

Leicamiehet nostivat kamalan metelin, kun huomasivat, etteivät heidän vanhat, rakkaat putkensa toimineet kunnnolla aaseiskan kanssa.

Telepään putkien kanssa ei vastaavaa ongelmaa ole, pitkillä putkilla tulokulman ero syvempiin kameroihin verrattuna ei ole merkittävä.

[pvalila]

Hmmm. Naama-naama kaupankäynti on vähän murroksessa tai ainakin niin puhutaan. Kovasti useassa nettikaupassa tuo on muuttunut palautteen antamiseksi. Verkkokauppa.com:kin nostaa tuotteen takuun 1v. => 3v. jos antaa palutetta, viittiikö siinä sitten huonoa palautetta antaa

Pösön takajarruremppa siirtyi tulevaisuuteen. Kuusiokoloavaimet löysin mutten aikoinaan hommaamiani kunnon Torx:eja varrella + ettei huvita... Varmaan aika odotettu lopputulema

Katsoin Foreca:n 15pvä ennustetta ja laskin että suskille varatut puut joutavat jämän nieluun kun taitanee olla tämä talvi sitten tässä. Oli kyllä helppo talvi! En muista onko näin vähälumista talvea täällä koskaan ollut, ei ainakaan tämän talon kanssa. Jotenkin mä kuitenkin odotan jotain takatalvea, tai en odota vaan pelkään.

Kolmen vuoden takuu on tosi merkittävä etu! En ole aivan viime aikoina ostanut mitään Verkkokaupasta, mutta edelleen käytän heidän hintojaan jonkinlaisena referenssihintana.

Esim. Sonyn halpa mutta sikahyvä 35/1.8 maksaa siellä 190 euroa ja muualla selvästi yli 200 euroa.

Juuri tuon 35 mm putken takia jätin tyrkyllä olleen Minoltan sikahalvan 50/1.4 ostamatta: kroppirungon kanssa sisällä on kivampi kuvata 35 mm lasilla, ei ole koko ajan selkä seinää vasten.

[pvalila]

Tuo valovoimainen prime mulla on vielä ostamatta mutta hankin helpotusta sisäkuviin toisella tavalla:

http://www.huuto.net/kohteet/konica-min ... /302025287

Tuo on aika fiksu laite, se on edelleen myynnissä mutta nykyisin tietenkin Sonyn nimellä.

[pvalila]

Noilla toisilla foorumeilla yksi ihmetteli, mitä hienoa on siinä, että uuteen FF-kameraan saadaan kiinni vanhat, homeiset, käsitarkenteiset lasit.

Eräs toinen vastasi, että koko valokuvauksen sielu asuu niissä vanhoissa, homeisissa laseissa...

Upeita kuvia näyttävät noilla vanhoilla laseilla ottavan.

Musta tuntuu, että kyse on siitä, että noilla vanhoilla laseilla kuvaavat tuntevat oman kalustonsa ja sen käyttäytymisen erinomaisesti: osaavat hyödyntää vahvuudet ja välttää heikkoudet.

[pvalila]

Olisi ollut hieno asia, jos olisin voinut päivittää mun vanhan Metz 45 CT-1:n toimimaan nykykameroiden kanssa.

Valitettavasti ei vain mun aikani riitä moiseen rakenteluun...Nytkin mun pitäisi hoidella yksi rästissä oleva opinnäytetyö loppuun.

Vähän turhia nämä muun nykyiset kurssini ovat, osittain päällekkäisiä jo suoritettujen kanssa.

[tuuma]

A7 ja A7r ovat kaksi eri kameraa, 24 Mpix (1400 egeä) ja 36 Mpix (1900 euroa). Eroa on myös tarkennuselektroniikassa.

Kumpikaan ei ole Nikonin ja Canonin pro-runkojen tasolla AF:n suhteen, varsinkin liikkuvan kohteen seuranta hämärässä tuottaa tuskaa.

Mun silmissäni noiden suurin puute on IBIS ja väärä mounti: A-mount ja runkovakaaja olisivat olleet kova juttu.

Tuohon saa kyllä ihan laadukkaan sovittimen A-mountille, sovittimen paras versio jopa nopeuttaa tarkennusta (siinä on SLT:n puoliläpäisevä peili ja tarkennuselektroniikka), mutta vakain puuttuu...Huonompi juttu, sillä kaikki A-mountin lasit ovat ilman vakainta, koska kaikissa A-mountin rungoissa on aina ollut IBIS!

*************

Kuvanlaadultaan tuo on kyllä ihan uskomaton, yhdellä varauksella: se ei tykkää alkujaan filkalle tehdyistä laajakulmista.

Allergia johtuu runkopaksuuden (rekisterietäisyyden, takalinssin ja sensorin välinen etäisyys) pienuudesta, kennon mikrolinssit on optimoitu A7:n natiiviobjektiiveille.

Leicamiehet nostivat kamalan metelin, kun huomasivat, etteivät heidän vanhat, rakkaat putkensa toimineet kunnnolla aaseiskan kanssa.

Telepään putkien kanssa ei vastaavaa ongelmaa ole, pitkillä putkilla tulokulman ero syvempiin kameroihin verrattuna ei ole merkittävä.

Mä-ää olen mykistynyt. Oikeastaan halusinkin kuulla totuuden minkä ajattelin kuulevani täältä lopulta kumminkin vailla mitään "suodatuksia"

Mun totuus on, etten puoliakaan ymmärtänyt mutta sen kuitenkin että takana on selvästikin tietoa.

Pvalila, sulla olisi potentiaalia pistää joku puolueeton testilabra pystyyn!

[pvalila]

Mä-ää olen mykistynyt. Oikeastaan halusinkin kuulla totuuden minkä ajattelin kuulevani täältä lopulta kumminkin vailla mitään "suodatuksia"

Mun totuus on, etten puoliakaan ymmärtänyt mutta sen kuitenkin että takana on selvästikin tietoa.

Pvalila, sulla olisi potentiaalia pistää joku puolueeton testilabra pystyyn!

Vähän jos kärjistetään, niin meikä tietää kaiken kameroista eikä yhtään mitään valokuvaamisesta.

Seuraavaksi vuorossa on ilmeisesti salamalaitteiden sieluun tutustuminen.

Sen alan terminologiaa jos alat tavailla, niin TTL ei sitten tarkoita Transistor Transistor Logic niin kuin sinä ja minä olemme tottuneet ajattelemaan...

[pvalila]

Tuo salama, jonka ehdin muuten jo maksamaan (37 euroa sis. postikulut), ei toimi täysmanuaalina lainkaan.

Tarkoitan sitä, että kameran runko ohjaa aina sitä: myös silloin, kun se on sijoitettu omalle pikku jalalleen kauas kamerasta.

Varustekengässä jos se on kiinni, niin päätä ei saa käännettyä sivulle (heijastaminen onnistuu siis vain katon kautta, ei seinän).

Ongelma ei mielestäni ole kovin suuri, kameran voi toki kääntää kyljelleen jos haluaa välttämättä heijastaa valon seinän kautta (ja myöhemmin kropata kuvan peeceessä, jos haluaa).

Mun mahtava, vanha Metz kääntyi kaikkiin suuntiin, mutta se olikin täysverinen pro-laite.

[tuuma]

Vähän jos kärjistetään, niin meikä tietää kaiken kameroista eikä yhtään mitään valokuvaamisesta.

Seuraavaksi vuorossa on ilmeisesti salamalaitteiden sieluun tutustuminen.

Sen alan terminologiaa jos alat tavailla, niin TTL ei sitten tarkoita Transistor Transistor Logic niin kuin sinä (ja meikä myös) olet tottunut ajattelemaan...

Aika moni nykytestaaja tietää testattavistaan kuitenkin aika vähän, valmistajat harvoin avaavat suutaan kuin joillekin, joista on kaupallista hyötyä.

Pah, ehkä olen vähän skeptinen...

TTL signaalitasot ovat sitä tasoa kun saavuin elektroniikan pariin (eli juurikin sopivaa tasoa mulle (-5... +5VDC...), josta samantein jatkettiinkin hetimmiten CMOS tasoille ja sitten jännitteet että virrat menivätkin sitten sopivasti sekaisin. TTL -tasoiset signaalit siltikin yhä pätevät joissain sovelluksissa. Ei tämä maailma sinänsä ole siinäkään suhteessa pahemmin muuttunut. Mitä nyt Facebook tullut lisäksi

Salamalaite on myös mun seuraavalla hankintalistalla, ei tosin yhtään mitään hajua millainen. Orginaalin olen peittänyt talouspaperin taakse mutta ei sekään nyt ihan hyvin ole mennyt että koko salamamaailma muutenkin hämärässä. Olisihan se mahtavaa jos olisi ulottuva lisävalo!

[tuuma]

Noilla toisilla foorumeilla yksi ihmetteli, mitä hienoa on siinä, että uuteen FF-kameraan saadaan kiinni vanhat, homeiset, käsitarkenteiset lasit.

Eräs toinen vastasi, että koko valokuvauksen sielu asuu niissä vanhoissa, homeisissa laseissa...

Upeita kuvia näyttävät noilla vanhoilla laseilla ottavan.

Musta tuntuu, että kyse on siitä, että noilla vanhoilla laseilla kuvaavat tuntevat oman kalustonsa ja sen käyttäytymisen erinomaisesti: osaavat hyödyntää vahvuudet ja välttää heikkoudet.

Tuossa kai tämä valokuvauksen mystisyys onkin kiteytettynä: Tekniikka ja taiteellisuus nivoutuu sopivan ärsyttävästi yhteen.

Jonkun n.40mm tosi valovoimaisen primen soisin sulle löytyvän! On tuo meikäläisen 40mm muovilinssi niin kovin mukava, olenko jo hehkuttanut tarpeeksi Ajattelin pitkään että on nämä järkkärit aika surkimuksia kunnes...

Noh, kohtahan sitä valoa on yllinkyllin.

[tuuma]

Tuo salama, jonka ehdin muuten jo maksamaan (37 euroa sis. postikulut), ei toimi täysmanuaalina lainkaan.

Tarkoitan sitä, että kameran runko ohjaa aina sitä: myös silloin, kun se on sijoitettu omalle pikku jalalleen kauas kamerasta.

Varustekengässä jos se on kiinni, niin päätä ei saa käännettyä sivulle (heijastaminen onnistuu siis vain katon kautta, ei seinän).

Ongelma ei mielestäni ole kovin suuri, kameran voi toki kääntää kyljelleen jos haluaa välttämättä heijastaa valon seinän kautta (ja myöhemmin kropata kuvan peeceessä, jos haluaa).

Mun mahtava, vanha Metz kääntyi kaikkiin suuntiin, mutta se olikin täysverinen pro-laite.

Onko Metz kadonnut/hävinnyt/vai vain hukassa?

[jtbo]

Lumia onkin vakooja:
http://iltalehti.fi/uutiset/2014022318065915_uu.shtml

[pvalila]

Aika moni nykytestaaja tietää testattavistaan kuitenkin aika vähän, valmistajat harvoin avaavat suutaan kuin joillekin, joista on kaupallista hyötyä.

Pah, ehkä olen vähän skeptinen...

TTL signaalitasot ovat sitä tasoa kun saavuin elektroniikan pariin (eli juurikin sopivaa tasoa mulle (-5... +5VDC...), josta samantein jatkettiinkin hetimmiten CMOS tasoille ja sitten jännitteet että virrat menivätkin sitten sopivasti sekaisin. TTL -tasoiset signaalit siltikin yhä pätevät joissain sovelluksissa. Ei tämä maailma sinänsä ole siinäkään suhteessa pahemmin muuttunut. Mitä nyt Facebook tullut lisäksi

Salamalaite on myös mun seuraavalla hankintalistalla, ei tosin yhtään mitään hajua millainen. Orginaalin olen peittänyt talouspaperin taakse mutta ei sekään nyt ihan hyvin ole mennyt että koko salamamaailma muutenkin hämärässä. Olisihan se mahtavaa jos olisi ulottuva lisävalo!

Tuuma, ne 74XX piirien tasot olivat kyllä ihan vain 0 .. 5 volttia, negatiivisia jännitteitä käytettiin (ja käytetään) sitten vaikkapa RS-232:ssa.

Mulla on vielä laatikkokaupalla vanhoja 74LS-piirulaisia lokerikoissani, ehtaa antiikkia siis.

[pvalila]

Vanhaan aikaa X-sync oli helppo juttu ymmärtää: se oli lyhin aika, jota salamavalon kanssa saattoi käyttää.

Verhosuljinkameroissa koko suljin avautuu ja päästää valoa koko sensorin alueelle vain hyvin pitkillä suljinajoilla (lyhin sulkimen kokonaan avaava aika oli ennen tyypillisesti 1/60 tai 1/125): tätä rajaa lyhemmillä valotusajoilla filkan/sensorin eri kohdat valotetaan hieman eri aikaan.

Eli lyhyillä valotusajoilla filkan poikki (joko ylhäältä alas tai vasemmalta oikealle) juoksee nopeasti ohut rako: kukin filkan kohta saa siis valoa vaikka 1/500 sekunnin ajan, mutta eri filkan kohdat saavat tuon annoksensa hieman eri aikaan, sitä mukaan kun sulkimen rako etenee filmin poikki.

Raon juoksunopeus filkan poikki on aina vakio, rako ei siis lyhemmillä valotusajoilla juokse yhtään nopeammin filkan poikki.

Valotusta säädetään noilla lyhyillä ajoilla leventämällä tai kaventamalla tuota filkan poikki juoksevaa rakoa: kun se on ihan vain kapea viiru, saa filkan kukin kohta valoa enää vaikkapa vain 1/1000 sekunnin ajan.

*****************
Salaman kanssa homma ei toimi, koska salama saattaa valaista vain ehkä 1/50.000 sekunnin ajan: tällöin filkasta valottuu vain kapea viiru, se kohta missä sulkimen rako juuri sattui olemaan kun salama välähti.

*****************

Näin juttu oli siis ennen. Jahka saan tuo salaman itselleni, niin alan opiskella sitä, kuinka nämä vanhat totuudet ovat muuttuneet kun kamerat luottavat osittain tai jopa kokonaan elektroniseen sulkimeen (elektroninen suljin=ei oikeastaan suljinta lainkaan). Nykyisin kaiketi voidaan tehdä niin, että avataan suljin, odotellaan, laitetaan valotus käyntiin aktivoimalla kenno ja lyödään mekaaninen suljin kiinni kun halutaan lopettaa valotus. Mulle nämä etuverhot ja takaverhot ovat vähän hämärä juttu, ja vähän ylimenokauden ratkaisuoilta ne tuntuvat: esim. Nikon ykkösissä ei mekaanista suljinta ole enää lainkaan.

On muuten kovin eri rooli mallistossa ykkössarjan Nikonilla ja ykkössarjan Canonilla!

[tuuma]

Tuuma, ne 74XX piirien tasot olivat kyllä ihan vain 0 .. 5 volttia, negatiivisia jännitteitä käytettiin (ja käytetään) sitten vaikkapa RS-232:ssa.

Mulla on vielä laatikkokaupalla vanhoja 74LS-piirulaisia lokerikoissani, ehtaa antiikkia siis.

Ooops, niinhän asia toki olikin/on! Negatiiviset jännitteet tulivat harmiksi opareiden kanssa mutta niitäkin lopulta sitten löytyi single supply -versioina, jotka melkein aidosti pääsivät 0VDC tasolle lähdössään, vaikka puolijohteiden kynnysjännite olikin haasteellinen jos yritti päästä alle 0,7VDC.

Onpa tuosta tosiaan aikaa kun löysin piirilevyn, johon vallan olin päivämäärän laittanut syövytettäväksi 1994...