Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
miguel1983 kirjoitti:
Kyllä ruuvilla saa kevyesti pellin aallon matalaksi, että pitoa kyllä on. Tässä varmuudeksi laitan vähän butulimassaa naulanreikään. Nyt pitäisi olla tiiviimpää. Ruuvit laitan naulanreikiin ja ne on kuvion päältä. Navetassa ja ladossa on samaan aikaan laitettu kattopellit ja koko aika ovat olleet ilman maalia; täydellisen ruostettoomat ovat. Ainoastaan tässä talossa nuo öljypolttimen jätökset ovat vähän syövyttäneet, mutta kuitenkin ruostetta on kovin vähän.
Ymmärsin varmaankin väärin: veditkö siis aina ruuvilla pellin harjan matalaksi? Vai ruuvasitko vain sen verran, että ruuvi ottaa hyvin kiinni ja ettei tiiviste litisty liikaa?
Juu, kyllä hyvin sinkityt pellit ovat kestäneet vuosikymmeniä ruostumattamonia!
Hyvältä kyllä kuulostaa.
Kuinka paljon sulla on mennyt klooria katon pesuun? Mietin vaan, että millanen myrkky se on maaperälle, jos valuu katolta alas eikä sitä ota mihinkään talteen. Ei kai pienissä määrissä mitään, mutta jos kymmeniä litroja...
Tosiaan pitoa ruuvissa on sen verran, että perus Makitan akkuporalla saan pellin harjan littanaksi, vähän pakitin, niin se palautui normaaliksi. Sillee vedän, että nätisti menee ruuvi kohdilleen, eikä ruttaa peltiä. Naulat jättäneet vähän ryppyiseksi reiän, joten butyli, vastaavat massat on hyvä laittaa tuommoiseen koloon tiivisteeksi.
Klooria ei ole vielä juuri mitään mennyt. Eli käytän sitä pahojen paikkojen pesuun. Jos ei muuten, niin kokeilee klooria. On ilkeää paljaille käsille, mutta lähtee sellainen lika, mikä ei Panssaripesulla ja Wurthin pinelinella lähde.
Mulla on semmonen 100 millinen porakoneen nailonharja, se on paljon parempi ruosteen poistoon kuin perinteinen teräsharja. Se tekee puhdasta, hellävaraisesti. Esim. olen ajanut sormenpäiden nahkaa sillä :D
RMT vuosimallia 1956, 9x11 metriä ulkomitat, täysikokoisella kellarilla. Lämmitys; reilut 50 vuotta öljy (2000-2500l/v), nyt puu :) Juuri hankittu Termax 600 varaaja Jäspin Tupla II:sen kaveriksi. Kovilla pakkasilla 7-leivän uuni tulee hätiin.
MX1K kirjoitti:Elkää sitte vaan hyvät ihmiset laittako tikkurilan maalia katolle, etenkään jos värivalintanne on jokin muu kuin vaalean harmaa / valkoinen. Kaikki muut sävyt haalistuu siihen vaaleen harmaan ja valkosen välimaastoon muutamassa vuodessa.
Näin kävi myöskin vanhempien "grafiitinharmaalle" ja sitten kun paikkamaalailtiin sen värisellä millaseksi se haalistu niin se haalistu liki valkoseksi!!!
Tikkurilan panssarimaali on ihan täyttä sontaa; sillä maalattiin varmaan reilu 1000 neliötä peltihallia, peltikattoa, siiloja... noin 10 vuotta sitten ja hilseillee ihan sikana. Paikan x talon katto oli panssarimaalilla ja pensselillä maalattu 1998. Eilen kävin tällä loivalla talon katolla, kädessä ruiskupullo, jossa Wurthin pinelinea ja kädessä hallipaperia.
Suihkautus Pinelinea, odota minsa.... pyyhi pois. Ja lähti koko maali kerros pois, ei hilseillen,vaan liuotinpesuaine pesi yksinkertaisesti maalin pois :D :D Vertailun vuoksi Pineline ei pystynyt irroittamaan maalia 1970-luvulla maalatusta katostani, likaa irroitti paremmin kuin Panssaripesu...
Tommoset on mun käytössä olevat valjaat, ovat lainassa veljeltä. On hyvät.
RMT vuosimallia 1956, 9x11 metriä ulkomitat, täysikokoisella kellarilla. Lämmitys; reilut 50 vuotta öljy (2000-2500l/v), nyt puu :) Juuri hankittu Termax 600 varaaja Jäspin Tupla II:sen kaveriksi. Kovilla pakkasilla 7-leivän uuni tulee hätiin.
HillyMan kirjoitti:
Jos sen aaltopellin haluaa välttämättä niin tekisin ehkä niin että irroittaisin vanhan katteen ja aluskate sekä vanhaan että uuteen, vanhat pellit voi laittaa takas ja jatkoksi uutta ja maali päälle koko kattoon. Samalla vaivalla tietysti laittaa jonkun paremman näköisen katteen ja tekee vaikka jonkun vajan katon vanhoilla pelleillä, niistä kyllä pääsee eroon ihan ilmatteeksi kun ihmiset rakentelee kaikkia vajoja (ainakin maaseudulla).
Hmm.. joo. Aluskatteena on vanha pärekatto, jonka päälle on ainakin osin (sen mitä vintiltä paikoitellen pystyn tarkistamaan) laitettu muovia. Sen puolesta ei pitäisi olla tarvetta uusia. Ruoteet ovat sen näköisiä kuin tuohon aikaan laitettujen voisi kuvitella olevankin, kovin vajaakanttista ja muutenkin epäillyttävän näköisiä. Mutta ilmeisen toimivia vielä.
Aaltopellin säilyttäminen ei ole mitenkään itseisarvo, joskin meillä se menee vähän "kuuluu kalustoon"-mentaliteetilla kun pihapiirissä on latoa ja muuta myöskin aaltopellillä päällystettynä. Konesaumakatto kyllä periaatteessa kiinnostaisi joten jos joku katontekijä tätä lukee, yv vaan kehiin ja tarjousta peliin.
Vanhoille pelleille löytynee omasta takaa käyttöä, täällä maaseudulla
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Jos se laajennuksen katto jatkuu suoraan vanhasta niin helpompi tehdä niin että purkaa päreet sytykkeiksi ja tekee yhtenäisen suoran pohjan aluskatteelle, miten muuten sen uuden aluskatteen liittää päreisiin järkevästi ja niin että kattotuolit on samalla korolla mahdollista myöhempää uusimista silmällä pitäen. Jos ne katot on erikseen niin sillähän ei sitten ole väliä.
Jos tekee kunnon telineet räystäälle niin ei pari peltiseppää kauan tuon kokosta kattoa naputtele konesaumanakaan jos pohja on kunnossa (jyrkkyys tietty pikkasen hidastaa mutta niin profiilikatteen latomistakin), piipussa menee hiukan enempi aikaa kun profiilikatossa. Tekijöistä tuntuu olevan pulaa vaikka kovasti nuo vironpojat koittaa paikata, loppuukohan ne kohta sieltäkin.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Tulee mieleen eräs tapaus; katto kaipaa vain uusia ruuveja kun vanhat naulat on nousseet ja ruosteessa. Käytännössä niitä vanhoja nauloja ei saanut lyötyä syvemmälle kun ne katkes (niin ruosteessa) tai poistettua kun joko katkes tai oli niin tiukassa ettei mikään sorkkarauta riittänyt. Käytännössä siis vanhan naulanreiän ja kannan paikkaaminen tiivistemassalla sekä viereen uusi ruuvi. Pirunmoista hommaa tökkiä sitä tiivistemassaa joka reikään ja ruuvailla uusia ruuveja ja yrittää saada niitä vanhoja irti.
Kun sitten tarkemmin tutkittaessa huomasi että katto on täynnä mahdollisisia vuotopaikkoja niin piti repiä vanhat pellit kokonaan pois. Idea oli laittaa uudet pellit. Koska katto oli loiva oli konesauma ainut järkevä vaihtoehto. Kun katto oli paljas kannatti sitä oikaista samalla joka tarkoittaa ruodelautojen poistoa. Koska ruodelaudat irtos palasina (naulat uppos kantoinen läpi eikä kaikkia nauloja saanut pois) meni oikaisun lisäksi kattoruoteetkin osittain uusiksi. Samalla olis pitänyt asentaa aluskate jne...
Eli homma paisui ja paisui ja käytännössä suuri osa kattotuolien yläpuista on uusittu, suurin osa kattoruoteista on uusittu ja päällä konesaumapelti. Alunperin budjetoitu pari sataa ruuveihin ja kitteihin lipsahtikin moniin tuhansiin euroihin. Pelkkä puumateriaali maksoi yli tonnin.
Kyllä silti tuo kattoremontti oli järkevä tehdä koska pikkuhiljaa läpi tihkuva vesi aiheuttaisi myöhemmin paljon isompia ja ilkeämpiä ongelmia. Usein vaan huomaa mitä tahansa remontoidessa että vaikka idea oli laittaa vain laminaatti vanhan lattian päälle niin käytännössä pari narisevaa kohtaa pitää korjata, avataan lattiaa ja kun kerran lattia on auki lisätään eristeitä ja kun lattia on avattu todetaan että tasaisempi alusta tulee paksusta lastulevystä kuin alkuperäisistä raakalaudoista ja kohta huomataan että halpa laminaatin lisäys onkin paisunut koko lattian uusimiseksi. Pahimmillaan oikaistaan lattian alajuoksut ja tehdään muutakin yhtä massiivista.
Itse olen vain yrittänyt aina puhua järkeä itselleni eli joku juttu vanhassa talossa vois olla myös vanhaa. Ja jos jotain remontoi vois laittaa stopin tiettyyn rajaan mutta niinvain täydellisyyden tavoittelija alkaa kohta purkaa taloa ja kun runkopalkit on enää seinissä huomaa että nekin voisi vaihtaa suoriin ja nykyaikaisiin joten - tehdään kokonaan uusi talo.
Labyrint64 kirjoitti:Tulee mieleen eräs tapaus; katto kaipaa vain uusia ruuveja kun vanhat naulat on nousseet ja ruosteessa. Käytännössä niitä vanhoja nauloja ei saanut lyötyä syvemmälle kun ne katkes (niin ruosteessa) tai poistettua kun joko katkes tai oli niin tiukassa ettei mikään sorkkarauta riittänyt. Käytännössä siis vanhan naulanreiän ja kannan paikkaaminen tiivistemassalla sekä viereen uusi ruuvi. Pirunmoista hommaa tökkiä sitä tiivistemassaa joka reikään ja ruuvailla uusia ruuveja ja yrittää saada niitä vanhoja irti.
Kun sitten tarkemmin tutkittaessa huomasi että katto on täynnä mahdollisisia vuotopaikkoja niin piti repiä vanhat pellit kokonaan pois. Idea oli laittaa uudet pellit. Koska katto oli loiva oli konesauma ainut järkevä vaihtoehto. Kun katto oli paljas kannatti sitä oikaista samalla joka tarkoittaa ruodelautojen poistoa. Koska ruodelaudat irtos palasina (naulat uppos kantoinen läpi eikä kaikkia nauloja saanut pois) meni oikaisun lisäksi kattoruoteetkin osittain uusiksi. Samalla olis pitänyt asentaa aluskate jne...
Eli homma paisui ja paisui ja käytännössä suuri osa kattotuolien yläpuista on uusittu, suurin osa kattoruoteista on uusittu ja päällä konesaumapelti. Alunperin budjetoitu pari sataa ruuveihin ja kitteihin lipsahtikin moniin tuhansiin euroihin. Pelkkä puumateriaali maksoi yli tonnin.
Kyllä silti tuo kattoremontti oli järkevä tehdä koska pikkuhiljaa läpi tihkuva vesi aiheuttaisi myöhemmin paljon isompia ja ilkeämpiä ongelmia. Usein vaan huomaa mitä tahansa remontoidessa että vaikka idea oli laittaa vain laminaatti vanhan lattian päälle niin käytännössä pari narisevaa kohtaa pitää korjata, avataan lattiaa ja kun kerran lattia on auki lisätään eristeitä ja kun lattia on avattu todetaan että tasaisempi alusta tulee paksusta lastulevystä kuin alkuperäisistä raakalaudoista ja kohta huomataan että halpa laminaatin lisäys onkin paisunut koko lattian uusimiseksi. Pahimmillaan oikaistaan lattian alajuoksut ja tehdään muutakin yhtä massiivista.
Itse olen vain yrittänyt aina puhua järkeä itselleni eli joku juttu vanhassa talossa vois olla myös vanhaa. Ja jos jotain remontoi vois laittaa stopin tiettyyn rajaan mutta niinvain täydellisyyden tavoittelija alkaa kohta purkaa taloa ja kun runkopalkit on enää seinissä huomaa että nekin voisi vaihtaa suoriin ja nykyaikaisiin joten - tehdään kokonaan uusi talo.
Tuossa kävin katselemassa rakentamatonta yläkertaa, eli päreiden ja ruodelautojen kuntoa. Ihan ok, ruodelaudoissa ei mitään mätänemisoireilua. Päreet paikka paikkoin mennyt tummaksi, mutta puhutaan alle puolen neliön alasta koko n. 120 neliön katossa. Tiilikatto ois kova juttu, jos olisin katon uusiksi pistänyt. Yksi kerta Tikkurilan Repcoa ei meinaa riittää, toinen kerta poistaa laikukkuuden. Repco on mielestäni yhtä kuin muovipinnoite; käytin tavallista muoviämpäriä maalausämpärinä ja sain maalikalvon kokonaisena pois ämpärin sisältä. Oli kuin paksuhko muovikassi ja hyvin pysy kassassa, yhtä elastinen kuin tavallisen muovikassi, ämpärin pohjan muotoinen.
RMT vuosimallia 1956, 9x11 metriä ulkomitat, täysikokoisella kellarilla. Lämmitys; reilut 50 vuotta öljy (2000-2500l/v), nyt puu :) Juuri hankittu Termax 600 varaaja Jäspin Tupla II:sen kaveriksi. Kovilla pakkasilla 7-leivän uuni tulee hätiin.
