Ensimmäinen oma koti

Juuri ostanut rintamamiestalon? Aikeissa hankkia rintamamiestalo? Mitä pitäisi ottaa huomioon?
Avatar
Othel
Jäsen
Jäsen
Viestit: 100
Liittynyt: La Helmi 21, 2009 21:37
Paikkakunta: Etelä-Karjala

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Othel »

Meillä ostaja ei saanut rahoitusta, onneksi ei itse innostuttu vielä tekemään tarjousta kiikarissa olevasta kohteesta! Lähtökuopissa taas :(
sofi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 406
Liittynyt: Su Tammi 27, 2008 5:16
Paikkakunta: Takaisin maalla
Paikkakunta: Takaisin maalla

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja sofi »

koeffte kirjoitti:
marilyni kirjoitti:
Rintamamiestalon kunnostus pienellä budjetilla pienten lasten kera, lisättynä ympäristön luomiin paineisiin tosiaankin kasvattaa luonnetta. :razz:

talokaupoille viini
Naulan kantaan viini. Hetvettiä tämä, etten paremmin sanoisi....Meillähän ekan talon osto tarkoitti katastrofia, joka jatkuu yhä. Talo osoittautui umpihomeiseksi ja sädesieniseksi, myyjäpari, etenkin mies, ammattimaiseksi huijariksi, joka oli tieten peitellyt vauriot, antoi ennen kauppoja taloa ja sen maita koskevia aivan valheellisia tietoja ja jätti oleellisia tietoja rakennusvirheistä, "hätäkorjauksista" yms. kertomatta. Nyt on taistoa käyty yli vuosi, oikeuden pääkäsittely ensi kuussa. Se on jo selvää että kaik mänt eikä riitäkään - oikeus tuomitsi myyjät (vaimo oli kiinteistövälitysfirmassa vielä tuunissa, samaisessa joka hometorpan meille välitti. Ei ole enää) hukkaamiskieltoon, jonka jälkeen heidät todettiin varattomiksi, tai sanoisin "varattomiksi". Vaikka kävisi sillä viisiin, että oikeus tuomitsisi myyjät kaupanpurkuun ja korvauksiin, emme tule rahojamme "rahattomilta" takaisin saamaan. Asianajo- ja oikeudenkäyntikulut menevät omasta pussukasta nyt - vakuutuskatto (8500 e) tullut jo täyteen. Kulut noussevat tähtitieteellisiksi - kaikkine valitusasteineen voi oikeustaisto kestää 3-4 vuotta. Mies jäi työttömäksi, itse olen kotiäitinä, uusin tulokas syntyy parin kuukauden päästä - ei tod. ole millä mällätä. Talossa ei tule enää kukaan asumaan. Se on asumiskelvottomaksi viranomaisten puolesta todettu (sähköjen hengenvaarallisuuden vuoksi + myrkkyjä erittävien mikrobikasvustojen vuoksi).

Sijaisasuttuamme pikku kaksiossa muutimme iäkkään sukulaisen taloon, hän muutti kaksioomme. Tämä sukulaisen talo on joka ikisestä kohdasta rempallaan. Muuttaessamme ei hanoista lirutellut paitti juomakelvotonta kylmää vettä. Sekin vesi loppui heti alkuunsa - kaivo kuivui (ennen kuin talo liitettiin hiljan kaupungin vesijohtoverkkoon). Ostamamme lämminvesivaraaja posahti vain reilun viikon käytön jälkeen. Päästi merellisen alleen, eikä pannuhuoneessa, tilassa jonne varaaja sijoitettiin, tietenkään ole lattiakaivoa. Ole siinä sitten vaippaikäisenkin kanssa ilman minkäänlaisia vesiä, edes vessavesiä, viikonloppuna. Selvisi että rautakaupan myyjä oli kaupannut tietämättömyyttään painottaneelle ukolleni varaajan, jota ei ollut alkuunkaan tarkoitettu vesijohtoverkkoon, vaan mökkikaivojen pikkupaineille (tätä ei mainittu edes esitteessä). Oli kuulemma putkiukon mukaan ollut oikein räjähdysvaarakin olemassa. Tuli rautakaupan johto vastaan kyllä ja pahoitteli ko. myyjän välinpitämättömyyttä useampikin liikkeen henkilö. Sopiva varaaja saatiin satasen alennuksella ja hyvittivät mökkivaraajan hinnan. Jäi silti väliin maksettavaa ja töitä tuli kivasti. Pannuhuone vieläkin märkänä.

Sähköjä on käynyt asiantuntija kauhistelemassa. Ovat 60 vuotta wanhat. Eristeet muutaman ammoin uusitun johdonkin päällä murenevat, osa johdoista ihmeellisesti tiilien sisällä. Rasioista puuttuvat kannet - johdot tapettien alla paljaana jne. Talon omistajalla ei ole halua uusia sähköjä ennen kuin vasta joskus kun saa kotitalousvähennyksiä (vuoden päästä ehkä, kenties). 2 oikosulkua jo ollut, sellaista että ovat purut ruvenneet käryämään. Hieman lasten puolesta etenkin pelottaa.

Patterit ovat niin ruosteessa että murenevat käsiin. Mahtaa olla kivoja vuotoja lattioiden alla (jotka täysin pilallisia parketteja, ei ole omistaja viitsinyt laittaa rahaa lattioiden hoitamiseen).

Pesutilat ovat jääkylmät ja karseassa kunnossa. Katot homepilkkuiset, lattiat kaivoveden jäljiltä kuparin, raudan ja ruosteen värjäämät. Betoniseinät murenevat kovaa kyytiä.

Kaikki on rumaa, likaista, harmaata ja pölyistä ja piha aivan kaameaa kivikovaa savikkoa kaupungin veteen ja viemäriin liittymisen jäljiltä.

Rappaus talon ulkoseinässä on järkyttävin laastipaikoin paikattua omistajan toimesta. Ikkunankarmit ovat mustuneet ja pehmeät, ikkunan ylä- ja alapuolet jatkuvasti märät. Selvät kosteusvauriot myös sokkelin yläpuolella, josta seinä paikka paikoin jatkuvasti märkä (vesi noussut kellariin viime vuosien supertulvien myötä ja varmasti seiniinkin kapillaarisesti, etenkin kun kellarin seinät on pietty niin, etteivät ne sisäänpäin juuri kuivu).

Parvekkeen kannatinpuut työntyvät yläkerran makuuhuoneen lattian alle ja ovat lahot ja mädät, parveke tipahtanut pois. Omistajalla ei ole ollut halua uutta parveketta rakennuttaa tai rakentaa. Rahasta ei olisi ollunna hänellä kiinni.
Pitäisi repiä ko. lattia auki ja katsoa mitä löytyy. Samaisen huoneen katossa vuotojälkiä, omistajan mukaan ei kuitenkaan kattovuodon vaan vanhan huohotinputken jäljiltä. Katto sentään onkin uusittu jokunen vuosi sitten.

Omistaja jättänyt taloon jos jonkinmoisen karmeaa, itse kyhättyä kaappia ja kalustetta, joita ei saa siirtää/poistaa. Omistaja kuttuu ihtensä tunneiksi kylään päivittäin ja antaa ohjeistuksiaan koskien mm. mitä kukkapenkkeihin saa istuttaa (vain hänen kukkasipuleitaan ja kukkasiemeniään saa niihin heitellä) ja missä kohdin saa työkaluja kellarissa säilyttää jne...jne.....)

Elä tässä nyt sitten. Sataisipa rahaa taivaasta tai jotakin, niin pääsisi omaan kotiin joskus. Omaan taloon (eipä sillä, ei tässä taloa enää ehkä uskaltaisi ostaa vaikka lottovoitto osuisi kohdalle).

Tämä ylen positiivinen rintsikkaraportti päättyy tähän.... :cool:
Annis
Jäsen
Jäsen
Viestit: 153
Liittynyt: To Helmi 19, 2009 12:45
Paikkakunta: Kouvola

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Annis »

Voi luoja sentään :shock: :? Kyllä nää omat murheet tuntuvat kärpäsen paskalta sun rinnalla.
Jaksamista Sofi
Avatar
HillyMan
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2144
Liittynyt: Ti Helmi 14, 2006 19:33
Paikkakunta: Hyvinkää

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja HillyMan »

Vetää kyllä melkosen sanattomaksi tuo sofin tarina.
Sen ensimmäisen näytöksen jo luinkin silloin aikaisemmin mutta tää jatko on jo kuin huono elokuvan jatko-osa, miten voi yhdelle perheelle osua noin paljon shittiä. :shock:
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Hower »

Vetää kyllä melkosen sanattomaksi tuo sofin tarina.
-No niin vetää, mutta (anteeksi vain) jotensakin vaan ihmettelen miksi pilallisesta hometalosta perusteellista asiantuntemusta ja kokemusta yllin kyllin omaava ihminen muuttaa tällaiseen taloon:
Pesutilat ovat jääkylmät ja karseassa kunnossa. Katot homepilkkuiset, lattiat kaivoveden jäljiltä kuparin, raudan ja ruosteen värjäämät. Betoniseinät murenevat kovaa kyytiä.
Rappaus talon ulkoseinässä on järkyttävin laastipaikoin paikattua omistajan toimesta. Ikkunankarmit ovat mustuneet ja pehmeät, ikkunan ylä- ja alapuolet jatkuvasti märät. Selvät kosteusvauriot myös sokkelin yläpuolella.
Parvekkeen kannatinpuut työntyvät yläkerran makuuhuoneen lattian alle ja ovat lahot ja mädät, parveke tipahtanut pois
- Ok, kaksio josta on muutettu uuteen ilmiselvään homeräyhkään on voinut olla pieni, mutta kuitenkin. (itte olemme asuneet 4-henkisenä perheenä 47neliön kaksiossa, ei parveketta, ei hissiä (4krs.), eikä juurikaan pihaa.)
Lunttilan herra
Jäsen
Jäsen
Viestit: 427
Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
Paikkakunta: Forssa

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Lunttilan herra »

me myös emännän kanssa ostettiin puoltoistavuotta sitten ensimmäinen oma ja ensimmäinen yhteinen asunto. siinähän se men samalla lailla kun kaikki muukin kaupankäynti. ei heikottanu eikä pyörryttäny :roll:
en edes käynyt talossa sisällä ennen kun se oli oma :mrgreen: ..mulle riitti että emäntä kävi sisällä ja mulla pihalla iso talli (vanha kirjapaino) ja piha lammikko. ..mun kriteerit täytty niillä.
Lunttilan herra
Jäsen
Jäsen
Viestit: 427
Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
Paikkakunta: Forssa

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Lunttilan herra »

P.S. ja toivottavasti Sofi perheineen saa vielä jälkeenpäin naureskella että olihan se elämää silloin...kun nyt on asiat niin hyvin!..jaksamista
janssoni
Jäsen
Jäsen
Viestit: 50
Liittynyt: Su Heinä 03, 2005 21:39

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja janssoni »

Aiotteko Sofi pitkäänkin asua tässä sukulaisen talossa? Tuonkuntoisessa talossa asuva lapsiperhe kyllä varmasti ohittaa kaupungin asuntojonossa monet muut, siis eihän tuo(kaan) talo ole asumiskuntoinen!
sofi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 406
Liittynyt: Su Tammi 27, 2008 5:16
Paikkakunta: Takaisin maalla
Paikkakunta: Takaisin maalla

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja sofi »

Hower kirjoitti:
Vetää kyllä melkosen sanattomaksi tuo sofin tarina.
-No niin vetää, mutta (anteeksi vain) jotensakin vaan ihmettelen miksi pilallisesta hometalosta perusteellista asiantuntemusta ja kokemusta yllin kyllin omaava ihminen muuttaa tällaiseen taloon:
Pesutilat ovat jääkylmät ja karseassa kunnossa. Katot homepilkkuiset, lattiat kaivoveden jäljiltä kuparin, raudan ja ruosteen värjäämät. Betoniseinät murenevat kovaa kyytiä.
Rappaus talon ulkoseinässä on järkyttävin laastipaikoin paikattua omistajan toimesta. Ikkunankarmit ovat mustuneet ja pehmeät, ikkunan ylä- ja alapuolet jatkuvasti märät. Selvät kosteusvauriot myös sokkelin yläpuolella.
Parvekkeen kannatinpuut työntyvät yläkerran makuuhuoneen lattian alle ja ovat lahot ja mädät, parveke tipahtanut pois

Helvetti, ei vapaaehtoisesta muutosta ollut kyse. Pikku kaksiomme oli auttamatta liian pieni jo nyt (uusi vauva elokuussa). Tämän talon omistaja taas ei sairauksiensa vuoksi pärjännyt enää tässä tönössään - pakkomuutto hänenkin kohdallaan. Meillä ei oikeus- yms. menojen vuoksi ole yksinkertaisesti varaa ulkopuoliseen vuokra-asuntoon/-taloon. Me emme joudu maksamaan tästä vuokraa, eikä sukulainen vastaavasti maksa meille vuokraa kaksiostamme. Siinä syitä. Hometaloomme verrattava hometorppa tämä ei tod. ole. Kellarissa on jonkin verran homepilkkuja ja kellarisientä, mutta ne saadaan häädettyä. Asuintiloja ei ole kellariin tarkoitustakaan tuunailla. Paikka paikoin on sokkelin yläpuolella seinissä kosteusjälkiä, kyllä, mutta talossa ei - ainakaan toistaiseksi - ole meillä ilmennyt sellaisia homeoireita (vaikka herkistyneitä olemme, etenkin pienin perheenjäsenemme) kuin hometalossamme ilmeni jo 3 viikon aikana. Yläkerran parvekkeen kannatinparrut olivat lahonneet ja tulivat lattian alle seinän läpi. Tämä huoletti, joten avasimme jo lattian. Parrut purujen seassa seinän sisäpuolella lattian alla aivan kovia puukolla koiteltaessa, sekä kuivia. Purut ok, ei mitään tummentumaa. Vanhaa kosteusjälkeä parissa parrussa minimaalisesti aivan seinän vierustalla. Ei mielestämme aihetta huoleen. Poistamme hyvätkin parrut n. metrin matkalta ja vaihdamme purut.... kunhan tässä ehtii ja jaksaa. Kellariin on tulossa mittavat projektit mahdollisten uusien tulvien varalta, jottei kosteus enää pääse nousemaan kapillaarisesti yhtään mihinkään. Salaojitus on tulossa sekin. Kylpytilat rempataan (kellarissa olevat), tuuletusta tehostetaan, patterit poistetaan. Yläpohja ok-kunnossa. Emme tätä aivan toivottomana projektina pidä. Aikaa ja kärsivällisyyttä vain tarvitaan ja sitä yhtä: rahnoo. Tonttihan on aivan älyttömän ihana, että jotain positiivista sentään :-D.

Kiitos kaikille kommentoineille.
sofi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 406
Liittynyt: Su Tammi 27, 2008 5:16
Paikkakunta: Takaisin maalla
Paikkakunta: Takaisin maalla

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja sofi »

janssoni kirjoitti:Aiotteko Sofi pitkäänkin asua tässä sukulaisen talossa? Tuonkuntoisessa talossa asuva lapsiperhe kyllä varmasti ohittaa kaupungin asuntojonossa monet muut, siis eihän tuo(kaan) talo ole asumiskuntoinen!
Rehellisesti: meidän on pakko asua tässä. Meillä ei ole varaa edes kaupungin vuokra-asuntoon. Lisäksi meillä on omaisuutena kaksio, jossa siis tämän torpan omistajasukulainen nyt asuu. Ko. asunnon vuoksi emme saa halpaa Aravavuokra-asuntoa, jollaiseen saattaisivat varamme nippa nappa riittääkin (tai tosiasiassa eivät). Kyseistä asuntoa emme myy - olisi tyhmä temppu. Siihen muutamme sitten joskus - jos elää saamme - kun ovat ipanat lentäneet omilleen.
sofi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 406
Liittynyt: Su Tammi 27, 2008 5:16
Paikkakunta: Takaisin maalla
Paikkakunta: Takaisin maalla

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja sofi »

Hower kirjoitti:
- Ok, kaksio josta on muutettu uuteen ilmiselvään homeräyhkään on voinut olla pieni, mutta kuitenkin. (itte olemme asuneet 4-henkisenä perheenä 47neliön kaksiossa, ei parveketta, ei hissiä (4krs.), eikä juurikaan pihaa.)
Niin, asuivathan sitä sota-aikanakin 10-lapsiset perheet hellahuoneissa ja silleesti...Ehkä olemme sitten turhan vaateliaita? :oops: Mutta tuommoiset 50 ahdasta neliötä (iso eteinen ja iso keittiö veivät kaksion huoneista tilaa tuntuvasti) ja pohjasuunnittelu, joka ei sallinut esim. kerrossänkyjä lapsille makuuhuoneeseemme, tekivät asumisesta hankalaa. Meitä oli ko. kaksiossa 6 henkilöä (1 masussa vielä), koira + pikkuötököitä. Ei hermo levännyt, etenkin kun suuri osa perheestä on huonoja nukkujia. Mieluummin tilaa, rumaakin, rempattavaakin tilaa, ja mahdollisuus rauhaan ja uneen, kuin kaunista ahtautta.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja Hower »

sofi kirjoitti:
...ei vapaaehtoisesta muutosta ollut kyse.
Kiitos kaikille kommentoineille.
No ilmeisesti minulla on vain luetun ymmärtämisessä jonkinlaista puutetta.
Kun kirjoitetaan näin:
Ikkunankarmit ovat mustuneet ja pehmeät, ikkunan ylä- ja alapuolet jatkuvasti märät. Selvät kosteusvauriot myös sokkelin yläpuolella, josta seinä paikka paikoin jatkuvasti märkä
...niin minun olisi pitänyt ymmärtää se näin (uudemman viestisi mukaisesti):
Paikka paikoin on sokkelin yläpuolella seinissä kosteusjälkiä.
Vastaavia kuvailuja on kirjoituksessasi enemmänkin, mutta lienee turha puuttua niihin.
Eikä tämäkään minulle kuulu, mutta olisi ehkä viisasta tehdä tuon veeemäisen ja pihin sukulaismiehen kanssa jonkinlainen sopimus rempoista (työ+rahat). Ettei tarvi jälkikäteen valittaa kohtaloa. Itse en ainkaan ryhtyisi omalla työlläni ja omalla kustanuksellani remontoimaan taloa, jota en omista.
Joka tapauksessa; tsemppiä!
koeffte
Jäsen
Jäsen
Viestit: 467
Liittynyt: Ti Helmi 12, 2008 14:28
Paikkakunta: tusby

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja koeffte »

en ota muuhun kantaa mutta...



siis sähkörasioista puuttuu kannet jne..? Purut kärynneet..? huh huh!! KYSEESSÄ ON HENGENVAARA,kiirenvilkkaa asiantunteva sähkömies paikalle
sofi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 406
Liittynyt: Su Tammi 27, 2008 5:16
Paikkakunta: Takaisin maalla
Paikkakunta: Takaisin maalla

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja sofi »

Hower, Ikkunoiden ylä- ja alapuolilta löytyy varmasti lahoa sisältäkin päin. Mutta siis home ei ikkunoiden läheisyydessä löyhkää. Emmekä oireile paitti kellarissa tällä hetkellä. Selvennykseksi. Ja nyt ovat bitumit lähteneet jo suurimmaksi osaksi kellarin seinistä (kellarisienet ja homeet samoin. Seuraavaksi jyrsintää lisää ja Boraxia. Tämä "ensiavuksi"). Valtava homma kolmellekin raavaalle ukolle, huh. Bitumin alta oli sokkeli alempaa n. 1 cm:n verran kostea, mutta kuivui maahan päin (maanalaisilta osilta siis). Missä sokkelin yläpuolella näkyy seinässä kosteita länttejä rappauksessa paikoin, niistä kohdin ei ainakaan ollut kosteus kapillaarisesti seiniin kiipeillyt, vaan sokkeli oli kuiva ainakin sisäpuolelta (lukuunottamatta tuota 1 cm:n sisäpuolista bitumin varastoimaa kosteutta maan alla). Hyvä juttu. Seuraavaksi ikkunoiden, sekä ikkunoiden ylä- ja alapuolisten seinien kimppuun. Toivottavasti mitään järkkyä ei löydy.

Talon omistaja rahoitti liittymisen kaupungin veteen ja viemäriin. Nyt tuli myös varmuus että ensi vuonna uusii omistaja koko talon sähköistyksen (ellei pala tönö poroksi sitä ennen :roll: ). Muu jää meille ja se on ok. Emmehän joudu vuokraakaan maksamaan.

Kyllä me uskomme että tästä vielä jotakin asumiseen kelvollista tulloo :-). Välillä vain väsyttää niin perhanasti.
vms
Jäsen
Jäsen
Viestit: 409
Liittynyt: Ke Heinä 23, 2008 12:32
Paikkakunta: hki

Re: Ensimmäinen oma koti

Viesti Kirjoittaja vms »

Et kerro miten olette hoitaneet kuviot siellä mutta jonkun sukulaisen omistamaa taloa remontoitte. Oletteko miettineet mitä tapahtuu jos omistajasta aika jättää, perittekö (vain) te vai onko muitakin jakamassa? Voi olla hankala juttu jos ei ole etukäteen tarkasti hoidettu juridiset asiat kuntoon?

V-MS
Vastaa Viestiin