Rapatun tiiliverhouksen salat sekä alapohjarakenne

[Hower]

Kyllä sinne se tuuletusrako tiilivuorauksen taakse olisi hyvä saada. Rapattu tiiliseinä on vielä alttiimpi kosteudelle kuin rappaamaton: rappauksen läpi viistosade imeytyy tiileen, mutta ei pääse kuivumaan yhtä hyvin kuin pelkästä rappaamattomasta tiilestä. Vakava riskirakenne.
Tuskin se huopa tähän nyt kovin paljoa vaikuttaa.

Onhan se huopa höyrynsulku ja tuolla tapaa ihan väärässä paikassa. Sisältä tunkeva kosteus pysähtyy tasan tarkkaan huopaan/siinä kiinnioleviin puru/runkorakenteisiin. Ainakin teoriassa.

Tiiliseinä rapattuna tai ilman ja tuuletusrako:
Vakavaksi riskirakenteeksi ei ole osoittautunut esim sata vuotta tai ylikin pystyssä pysyneet kaupunkien kerrostalot, joissa ulkoseinät on paksuja massiivisia tiilimuurauksia ilman mitään tuuletusrakoja. Epäilen, että yksi syy niiden hyvään vointiin johtuu siitä, että ulointa tiilimuurausta ei ole irrotettu kylmäksi, talvella jäätyväksi kuoreksi ilmaraolla.
Onhan se tietysti eri juttu kuin puu/tiiliyhdistelmärakenne.

siis mitä helvattia...luin uudellen tätä ketjua. Onko siellä nyt tervapaperi vai bitumihuopa kun kummastakin puhutaan?

aiheesta muualla:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %C3%A4talo

[MSaab]

Oikeampi nimitys lienee tuo bitumihuopa:
toinen puoli on kuin tervapaperissa, tumma mattainen, mutta toinen on kiiltävä eli tiivis.
edit: siis kuin kattohuopa ilman sorastusta!

[lesticx]

Kyllä sinne se tuuletusrako tiilivuorauksen taakse olisi hyvä saada. Rapattu tiiliseinä on vielä alttiimpi kosteudelle kuin rappaamaton: rappauksen läpi viistosade imeytyy tiileen, mutta ei pääse kuivumaan yhtä hyvin kuin pelkästä rappaamattomasta tiilestä. Vakava riskirakenne.
Tuskin se huopa tähän nyt kovin paljoa vaikuttaa.

Tiiliseinä rapattuna tai ilman ja tuuletusrako:
Vakavaksi riskirakenteeksi ei ole osoittautunut esim sata vuotta tai ylikin pystyssä pysyneet kaupunkien kerrostalot, joissa ulkoseinät on paksuja massiivisia tiilimuurauksia ilman mitään tuuletusrakoja. Epäilen, että yksi syy niiden hyvään vointiin johtuu siitä, että ulointa tiilimuurausta ei ole irrotettu kylmäksi, talvella jäätyväksi kuoreksi ilmaraolla.
Onhan se tietysti eri juttu kuin puu/tiiliyhdistelmärakenne.

Siellä ei ole villaa. Eikä puurunkoa. Massiivirakenne on kosteuden kannalta idioottivarma, kun lämpöjakauma seinän läpi on tasainen, sinne ei tiivisty kosteutta mihinkään kohtaan.
Tiilivuorattu betonisänkkärikin ilman tuuletusrakoa on vielä melko turvallinen: talvella sinne tiivistyvä kosteus kuivuu kesän aikana, eikä se ehdi pahemmin homehtua.
Nyt on kuitenkin kyse tiilivuorauksella päällystetystä puurungosta. Ihan eri asia.

Nyt kun tarkemmin mietin sitä huopaa, niin voi jopa olla että siitä on hyötyä: se tiili kun on sateella täysin kyllästynyt vedellä, niin se ei pääse kastelemaan seinää sen huovan läpi. Tosin tuskin se 55v vanha huopa siellä kovin tiivis on..

[Jamo2001]

Luin pikaisesti ketjun viestit läpi.

Kerroit että jossain seinässä oli aivan pehmeätä puuta puretun tiiliverhouksen takana.
Kyseinen tuulettamaton tiiliseinä puurakennetta vasten on riskirakenne. Tänäpäivänä muurattaessa jätetään tiilen ja muun seinärakenteen väliin 40mm ilmaväli.
Tuuletuksen avaaminen tiiliseinän alhaalta ei varmaankaan pelasta enää tilannetta.
Uskoisin että vastaava löytyy talon muiltakin seiniltä, ellei syypäänä ole ollut paikallinen esim ikkunan pellityksen vuotaminen.

Eristeharkko laajennus kuulostaa hyvältä, vaikkakin on melkoisen työläs.
Hommia/ suunnitelmia talon suhteen tuntuu riittävän joten kannattaa huomoida todelliset voimavarat.

T:Jamo

[Juha_P]

Tätä tiilellä verhotun puutalon riskiä on täälläkin mietitty.
Meillä on käytännössä ilmaraoton rapattu syrjätiiliverhous. Tiilen ja vinolaudan välissä ei ole mitään. Vinolaudan ja runkotolppien välissä on pahvi ilman tervaa.
Ikkunoita vaihdettaessa kurkin mahdollisuuksien mukaan muurauksen ja vinolaudan väliin sekä tongin eristetilaa ikkunoiden alapuolelta alas asti.
En löytänyt kertakaikkiaan mitään vaurioita tai merkkejä kosteudesta. Ikkunahomma tehtiin huhtikuussa jolloin luulisi rakenteen olleen talven jäljiltä kosteimmillaan.

Jos kosteutta pyrkisi kertymään tiilen ja vinolaudan väliin niin luulisi, että se olisi ollut havaittavissa alakerran ikkuna-aukkojen ylä- tai alapuolelta. Mutta puutavara oli virheetöntä.

Olen tullut siihen uskoon, että huonostieristävä puruseinä pitää rakenteen kohtuullisen lämpimänä jolloin kosteus työntyy tiilen ja rappauksen läpi maailmalle. Tiileenkin johtuu lämpöä kun ilmarakoa ei käytännössä ole. Liian höyrytiivis kerros tiilen ja puurungon välissä voi muuttaa toimintaa aika tavalla.
Samoin lämmönristyksen lisääminen sisäpuolelle voisi jäähdyttää rakennetta ja riski voisi alkaa realisoitumaan.

[MSaab]

No niin, kiitokset pohdiskeluista!
Se aiempi lahotieto on alapuusta ja vinolaudoituksen alapäistä kun isä
meni läpi seinän, johon tuli saunan ovi!
Tuosta paikasta 2 metrin päässä nurkassa totesin itse lahoa alapuussa,
mutta välillä ainakin sisäpuoli oli kovaa.
Täytyy irroittaa tuon saunaoven karmi, niin lisää tietoa tulee esiin...

Kun ei millään raskisi purkaa tuota tiiliseinää, rappauskin on varsin hyvässä kunnossa...
Mutta jos vinoludoitus on suurelta osin lahoamassa, niin poistettava se on.
Saahan sen sisäpuoleltakin poistettua, mutta työläys ja uusi tuulensuoja ovat ongelmia.
Silloin tietysti sen tuuletusraon saisi järjestymään tiilien taakse.

Pohdiskelut tiiliseinän lämpötilanteesta ovat mielenkiintoisia, ennen kaikkea kiinostaa
muiden vastaavien rintsikoiden tilanne, eli mikä osuus on tuolla bitumihuovalla.
Juha-P:llä tuntuu vastaava rakenne ilman bitumihuopaa toimivan edelleen.
Mutta varmaan on syytä joka tapauksessa olla maltillinen lisäeristyksen kanssa;
purut selluvillaksi + max. 25 mm huokolevyä.

[Oto Hascak]

Kyllä sinne se tuuletusrako tiilivuorauksen taakse olisi hyvä saada. Rapattu tiiliseinä on vielä alttiimpi kosteudelle kuin rappaamaton: rappauksen läpi viistosade imeytyy tiileen, mutta ei pääse kuivumaan yhtä hyvin kuin pelkästä rappaamattomasta tiilestä. Vakava riskirakenne.

Pitäisi ja pitäisi. Se vaan tarkoittaa, että muuraukset pitäisi purkaa kauttaaltaan pois. Tuntuu järjettömältä hommalta, koska muuraukset rappauksineen ovat käytännössä katsoen priimakunnossa! Ei oo tullut alas mistään.

Tuskin se huopa tähän nyt kovin paljoa vaikuttaa.

Se huopa siellä rakenteellisesti täysin väärässä paikassa on nimenomaan se ongelma. Höyrynsulku kuuluu rakenteen sisäpintaan, ei ulos. Niin kuin Hower jo spekuloikin, niin sisältä ulos pyrkivä lämpö/kosteus törmää seinän kylmemmissä osissa höyrynsulkuun ja pisaroi rakenteen sisään. Siis periaatteessa.

Tästä seuraa se ongelma, jota pelkään. Eli huopa on väärässä paikassa rakenteessa. Ongelmien laajuus ei vielä ole täysin ole tiedossa, eikä huovan näyttelemä rooli ongelmissa. Periaatteessa huopa pitäisi poistaa, mutta se silloin menetetään tiilijulkisivu. Nyt tällä hetkellä jopa näyttää siltä, että huopa ei ole väärästä rakenteesta huolimatta tehnyt tepposiaan. Lisäksi rapit ovat pysyneet kunnossa, kun heikosta eristetasosta johtuen seinät ovat pysyneet lämpimänä/kuivina. Mites käy, kun purut tiputetaan pois ja pistetään villat sekä halteksit tilalle? Paraneeko lämpötalous niin paljon, että tuulettumattoman muurauksen pinnassa oleva rappi korkkaa pakkasilla seinästä alas?

Eli näillä näkymin toimivan rakenteen fysikaalisia ominaisuuksia ollaan muuttamassa oleellisella tavalla ja pitäisi saada tietoa, että tuleeko uusien ominaisuuksien myötä ongelmia? Alkuperäisen rakenteen toimivuus on vielä hiukan spekulaatiota tässä vaiheessa, mutta itse syytän toistaiseksi kosteusongelmista sitä takaseinän rinnettä. Asia selvinnee, kun seiniä ja lattioita avataan lisää.

Periaatteessa tässä on mahdollista kikkailla erilaisten ratkaisujen kanssa, koska talon suhteen on suunniteltu tosi isoja töitä. Eli periaatteessa tässä vaiheessa suunnitelmissa on vanhan julkisivun ja rungon säilytys. Suurin piirtein kaikki muu menee uusiksi. Tuo on oleellista taustatietoa töitä suunniteltaessa.

[Hower]

Tiilivuorattu betonisänkkärikin ilman tuuletusrakoa on vielä melko turvallinen: talvella sinne tiivistyvä kosteus kuivuu kesän aikana, eikä se ehdi pahemmin homehtua.
Nyt on kuitenkin kyse tiilivuorauksella päällystetystä puurungosta. Ihan eri asia.

Nyt kun tarkemmin mietin sitä huopaa, niin voi jopa olla että siitä on hyötyä: se tiili kun on sateella täysin kyllästynyt vedellä, niin se ei pääse kastelemaan seinää sen huovan läpi. Tosin tuskin se 55v vanha huopa siellä kovin tiivis on..

Pääsääntöisesti ja yleensä Suomen olosuhteissa lämpimissä rakennuksissa vesihöyrynpaineet suuntautuvat ulospäin.
"....talvella tiivistyvä kosteus kuivuu kesän aikana"
- talvella ei paljon kosteutta ilmassa ole eikä se tiivisty vajaasti lämpöeristetyn (ja siitä johtuen kohtuulämpimän) seinän ulkorakenteeseen. Poikkeustilanteessa kesällä (ja varsinkin jos asunnossa on viilennyslaitteet) kun ulkona on pirun kosteata ja lämmintä niin vesihöyryn suunta voi olla sisäänpäinkin viileämpää sisätilaa kohti. Yleiseti otaen on kuitenkin niinpäin, että sisätiloista seinään menevä vesihöyry siirtyy lämmön vaikutuksesta ulospäin. Jos pääsee, mutta ei kun pääse jos on höyrynsulku väärällä puolen lämmöneristettä. Puurunko olisi lämpötilaeroista johtuen varmaan kuivimmillaan kylmänä aikana jos ei olisi bitumikermiä väärällä puolen.
Niinkuin Juha-P kirjoitti:

Olen tullut siihen uskoon, että huonostieristävä puruseinä pitää rakenteen kohtuullisen lämpimänä jolloin kosteus työntyy tiilen ja rappauksen läpi maailmalle. Tiileenkin johtuu lämpöä kun ilmarakoa ei käytännössä ole. Liian höyrytiivis kerros tiilen ja puurungon välissä voi muuttaa toimintaa aika tavalla.
Samoin lämmöneristyksen lisääminen sisäpuolelle voisi jäähdyttää rakennetta ja riski voisi alkaa realisoitumaan

"voi jopa olla että siitä on hyötyä: se tiili kun on sateella täysin kyllästynyt vedellä, niin se ei pääse kastelemaan seinää sen huovan läpi"
- kyllä mä nyt pikkuisen arastelisin käyttää ilmaisua "täysin kyllästynyt vedestä". Ja jos tiilimuuraus onkin tehty vaikkapa suoraan vinolaudoitusta vasten niin eihän se 100% pinta-alaltaan ole tiiviisti kiinni laudoituksessa. Taikka sitten muurari on ollut pirun taitava.
Niin tai näin, edelleenkin se kastuessaan tai kastuttuaan pyrkii kuivumaan ulospäin ei-kovinkaan-viileästä muurauksesta. Lämpimyys taas johtuu sitä kun ei ole tuuletusrakoa.

[lesticx]

Kyllä sinne se tuuletusrako tiilivuorauksen taakse olisi hyvä saada. Rapattu tiiliseinä on vielä alttiimpi kosteudelle kuin rappaamaton: rappauksen läpi viistosade imeytyy tiileen, mutta ei pääse kuivumaan yhtä hyvin kuin pelkästä rappaamattomasta tiilestä. Vakava riskirakenne.

Pitäisi ja pitäisi. Se vaan tarkoittaa, että muuraukset pitäisi purkaa kauttaaltaan pois. Tuntuu järjettömältä hommalta, koska muuraukset rappauksineen ovat käytännössä katsoen priimakunnossa! Ei oo tullut alas mistään.

Tuskin se huopa tähän nyt kovin paljoa vaikuttaa.

Se huopa siellä rakenteellisesti täysin väärässä paikassa on nimenomaan se ongelma. Höyrynsulku kuuluu rakenteen sisäpintaan, ei ulos. Niin kuin Hower jo spekuloikin, niin sisältä ulos pyrkivä lämpö/kosteus törmää seinän kylmemmissä osissa höyrynsulkuun ja pisaroi rakenteen sisään. Siis periaatteessa.

Tästä seuraa se ongelma, jota pelkään. Eli huopa on väärässä paikassa rakenteessa. Ongelmien laajuus ei vielä ole täysin ole tiedossa, eikä huovan näyttelemä rooli ongelmissa. Periaatteessa huopa pitäisi poistaa, mutta se silloin menetetään tiilijulkisivu. Nyt tällä hetkellä jopa näyttää siltä, että huopa ei ole väärästä rakenteesta huolimatta tehnyt tepposiaan. Lisäksi rapit ovat pysyneet kunnossa, kun heikosta eristetasosta johtuen seinät ovat pysyneet lämpimänä/kuivina. Mites käy, kun purut tiputetaan pois ja pistetään villat sekä halteksit tilalle? Paraneeko lämpötalous niin paljon, että tuulettumattoman muurauksen pinnassa oleva rappi korkkaa pakkasilla seinästä alas?

Eli näillä näkymin toimivan rakenteen fysikaalisia ominaisuuksia ollaan muuttamassa oleellisella tavalla ja pitäisi saada tietoa, että tuleeko uusien ominaisuuksien myötä ongelmia? Alkuperäisen rakenteen toimivuus on vielä hiukan spekulaatiota tässä vaiheessa, mutta itse syytän toistaiseksi kosteusongelmista sitä takaseinän rinnettä. Asia selvinnee, kun seiniä ja lattioita avataan lisää.

Periaatteessa tässä on mahdollista kikkailla erilaisten ratkaisujen kanssa, koska talon suhteen on suunniteltu tosi isoja töitä. Eli periaatteessa tässä vaiheessa suunnitelmissa on vanhan julkisivun ja rungon säilytys. Suurin piirtein kaikki muu menee uusiksi. Tuo on oleellista taustatietoa töitä suunniteltaessa.

Juuri nyt rupesin miettimään tarkemmin tuon huovan roolia tuolla. Se ei välttämättä ole sittenkään tässä rakenteessa väärässä paikassa.
Ensimmäinen kosteusrasitus on toki sisäilman kosteus, joka pyrkii ulos. Periaatteessa se saattaisi tiivistyä vasten sitä tiiliseinää, kun se törmää kylmään seinään. Nyt on kuitenkin aika hatarasti eristetty seinä, joten se tiiliseinä saattaa olla jopa niin lämmin, ettei kosteutta tiivisty.

Toinen kosteusrasitus on sitten viistosade. Muutama tunti viistosadetta ja se tiilivuoraus on täysin kyllästynyt vedellä, ja tämän jälkeen vettä alkaa puskea sen tiilen läpi sinne tiilen ja huovan väliin. Nyt jos sitä huopaa ei siellä olisi, se vesi kastelisi vinolaudoituksen ja sitä kautta puurungon ja purut.

Tämä nyt vain on spekulointia. Mutta kannattaa miettiä. Tärkeimpänä korjauksena näkisin ensin sadeveden ohjauksen laittamisen kuntoon.

[lesticx]

Tiilivuorattu betonisänkkärikin ilman tuuletusrakoa on vielä melko turvallinen: talvella sinne tiivistyvä kosteus kuivuu kesän aikana, eikä se ehdi pahemmin homehtua.
Nyt on kuitenkin kyse tiilivuorauksella päällystetystä puurungosta. Ihan eri asia.

Nyt kun tarkemmin mietin sitä huopaa, niin voi jopa olla että siitä on hyötyä: se tiili kun on sateella täysin kyllästynyt vedellä, niin se ei pääse kastelemaan seinää sen huovan läpi. Tosin tuskin se 55v vanha huopa siellä kovin tiivis on..

Pääsääntöisesti ja yleensä Suomen olosuhteissa lämpimissä rakennuksissa vesihöyrynpaineet suuntautuvat ulospäin.
"....talvella tiivistyvä kosteus kuivuu kesän aikana"

Niin siis nimenomaan näin. Betonisänkkärissä sisältä ulos suuntautuva vesihöyry tiivistyy eristevillan ja ulomman betonikuoren väliin. Koska se ulompi kuori on kylmä. Tiilivuoraus ja tuuletusrako taas suojaa seinää viistosateelta.
Se, että tiivistyykö puurunkoisen seinän puurunkoon johonkin kosteutta, riippuu taas ihan sen puurungon lämpötilasta. Paksut eristeet sisäpuolelle, niin johan alkaa tiivistyä.

Niinkuin Juha-P kirjoitti:

Olen tullut siihen uskoon, että huonostieristävä puruseinä pitää rakenteen kohtuullisen lämpimänä jolloin kosteus työntyy tiilen ja rappauksen läpi maailmalle. Tiileenkin johtuu lämpöä kun ilmarakoa ei käytännössä ole. Liian höyrytiivis kerros tiilen ja puurungon välissä voi muuttaa toimintaa aika tavalla.
Samoin lämmöneristyksen lisääminen sisäpuolelle voisi jäähdyttää rakennetta ja riski voisi alkaa realisoitumaan

"voi jopa olla että siitä on hyötyä: se tiili kun on sateella täysin kyllästynyt vedellä, niin se ei pääse kastelemaan seinää sen huovan läpi"
- kyllä mä nyt pikkuisen arastelisin käyttää ilmaisua "täysin kyllästynyt vedestä". Ja jos tiilimuuraus onkin tehty vaikkapa suoraan vinolaudoitusta vasten niin eihän se 100% pinta-alaltaan ole tiiviisti kiinni laudoituksessa. Taikka sitten muurari on ollut pirun taitava.
Niin tai näin, edelleenkin se kastuessaan tai kastuttuaan pyrkii kuivumaan ulospäin ei-kovinkaan-viileästä muurauksesta. Lämpimyys taas johtuu sitä kun ei ole tuuletusrakoa.[/quote]

Kyllä se tiili nyt vaan sateella kyllästyy vedestä, huokoista kun on. Normaalitilanteessa tiilestä läpi menevä vesi pääsee valumaan sitä ilmarakoa pitkin alas. Nyt se valunee alas sen huovan viertä, ja koska se huopa ei enää liene kovin tiivis, se kastelee hieman myös vinolaudoitusta.
Kyllähän se sieltä lämpimästä seinästä pyrkii ulospäin kuivumaan, kunhan sade lakkaa. Mutta tuossa kun syksyllä sataa monta viikkoa putkeen, niin aikamoinen rasitus siitä syntyy.

[Juha_P]

Kyllä se tiili nyt vaan sateella kyllästyy vedestä, huokoista kun on. Normaalitilanteessa tiilestä läpi menevä vesi pääsee valumaan sitä ilmarakoa pitkin alas.

Tästä kyllä purnaan vastaan.
Kuten edellä kirjoitin, ikkunaremontin yhteydessä tutkin mahdollisimman tarkkaan rakennetta enkä löytänyt merkkejä kosteudesta.
Esimerkiksi alakerran ikkuna päätyseinällä. Ikkunan yläpuolella on jotain viitisen metriä seinää ottamassa viistosadetta vastaan. Jos tiili kastuisi läpi ja vettä valuisi tiilen takana niin sinne ikkunan yläkarmin päälle se päätyisi. Kuitenkin ikkunan yläpuolinen rakenne ja vinolautojen päät olivat täysin kuivat ja vaaleat.
Muurauksen yhteydessä tosin saanet sementtivelliä niskaansa mutta tuskin sen jälkeen kastuneet.

Toi alakerran ikkuan yläpuoli on muuten hyvä verrokkikohde seinän alajuoksulle. Erona niillä on lähinnä sokkelin kapillaarikosteuden vaikutus.
Eli jos ongelmaa on alajuoksussa mutta ei ikkunan päällä niin syynä saattaa olla juuri kapillaarinen ja muuten alapuolelta nouseva kostus.

[Nihan]

Periaatteessa tässä on mahdollista kikkailla erilaisten ratkaisujen kanssa, koska talon suhteen on suunniteltu tosi isoja töitä. Eli periaatteessa tässä vaiheessa suunnitelmissa on vanhan julkisivun ja rungon säilytys. Suurin piirtein kaikki muu menee uusiksi. Tuo on oleellista taustatietoa töitä suunniteltaessa.

Jos rungolle purku on muutenkin suunnitelmissa niin eikös ton huovan saa siinä tapauksessa ihan hyvin pois. Sisävuoraus, vaakalaudoitus ja purut pois, sitten moottorisahaa vinolaudoitukselle ja samalla huovalle. Seinä kerrallaan asennellaan uusi tuulensuoja, eristys ja jäykistys vaikka vinolaudoituksella sisäpuolelle? Pientä iltapuhdetta hetkeksi...

[Oto Hascak]

Juuri nyt rupesin miettimään tarkemmin tuon huovan roolia tuolla. Se ei välttämättä ole sittenkään tässä rakenteessa väärässä paikassa.
Ensimmäinen kosteusrasitus on toki sisäilman kosteus, joka pyrkii ulos. Periaatteessa se saattaisi tiivistyä vasten sitä tiiliseinää, kun se törmää kylmään seinään.

Se sisäilman kosteushan ei tiiliseinään asti pääse, koska se törmää huopaan, johon sitten periaatteessa kondensoituu. Tällä logiikalla tiivis kalvo, kuten huopakin on, on rakennusteknisesti täysin väärässä paikassa sijaitessaan seinän kylmällä puolen. Höyrynsulut lämpimälle puolelle, jos sellaisia käytetään.

Nyt se valunee alas sen huovan viertä, ja koska se huopa ei enää liene kovin tiivis, se kastelee hieman myös vinolaudoitusta.

Mihin tuo perustuu, että se auringolta suojassa oleva huopa menettäisi tiiviyttään?

Muutama tunti viistosadetta ja se tiilivuoraus on täysin kyllästynyt vedellä, ja tämän jälkeen vettä alkaa puskea sen tiilen läpi sinne tiilen ja huovan väliin. Nyt jos sitä huopaa ei siellä olisi, se vesi kastelisi vinolaudoituksen ja sitä kautta puurungon ja purut.

Miksei lautaverhoiltuihin taloihin panna huopaa tai muovia ulkovuoren alle? Yhtälailla puu vettyy pitkään jatkuvassa kosteudessa ja kun vielä mietitään, että RM-taloissa ei ole puisen ulkovuorauksen alla tuuletusrakoa, niin koko seinähän silloin tuolla logiikalla on läpimärkä? Logiikka ontuu.

[Hower]

Niin siis nimenomaan näin. Betonisänkkärissä sisältä ulos suuntautuva vesihöyry tiivistyy eristevillan ja ulomman betonikuoren väliin. Koska se ulompi kuori on kylmä.
.

- joo, ymmärsin aiemmin hiukan väärin. kirjoitit paljon ulkomuurauksen sadekastumisesta niin luulin, että tarkoitit sitä kastumista..

Kyllä se tiili nyt vaan sateella kyllästyy vedestä, huokoista kun on. Normaalitilanteessa tiilestä läpi menevä vesi pääsee valumaan sitä ilmarakoa pitkin alas

Jos näin on, niin kyllä rapatuissa ja muuratuissa taloissa pitäisi näkyä ihan joka sateella kun vesi juoksee noroina alas pitkin näkyvää julkisivuakin. Aiemmin kai se ulko-osa rappauksesta kastuu sellaiseen kyllästymiskuntoon, että vesi vallan valuu alas?
Jo pitkään on tosiaan tehty niin, että on se tuuletusrako ja alimmpaan tiilivarviin on jätetty pystysaumoja auki. Lienee tosiaan ajatuksena, että raosta pääsee joku vesi (kondenssivesi) valumaan ulos pystysauman aukkojen kautta. Luulen kyllä, että ennemminkin niillä pystyaukoilla on merkitystä ihan vaan ilmankierron kannalta. Onko joku nähnyt niistä valuvan vettä ulos?
Semmoisia tapauksia on ääriolosuhteissa, että muurauksen taakse on mennyt vettä. Muistaakseni esim. Katajanokan merenrannassa olevien 80-90-luvun taitteessa rakennettujen kerrostalojen julkisivuihin ja sisätiloihinkin tuli mittavia vaurioita. Mutta eivät vauriot syntyneet siitä, että viistosade olisi mennyt tiiliseinän "läpi". Tapahtui niin, että myrskyluokkaa oleva sopivan suuntainen merituuli rankkasateella alkoi nostaa sadevettä merenpuoleista julkisivua pitkin ylöspäin ja räystään alle. Räystäsrakenne oli suunniteltu siten , että vesi pääsi esteettä räystään ali julkisivuelementin taikka muurauksen taakse ja teki siellä sitten tuhojaan.

Oto: Miksei lautaverhoiltuihin taloihin panna huopaa tai muovia ulkovuoren alle? Yhtälailla puu vettyy pitkään jatkuvassa kosteudessa ja kun vielä mietitään, että RM-taloissa ei ole puisen ulkovuorauksen alla tuuletusrakoa, niin koko seinähän silloin tuolla logiikalla on läpimärkä? Logiikka ontuu

- Taikka rapatut puutalot. Logiikan mukaan niiden ei olis pitänyt kestää varmaan viittäkään vuotta kun puuhun kiinni räimitty rapsinki imee sadevettä vallan vimmatusti.

[MSaab]

Hienoa, nyt saatiin pohdinnat liikkeelle - jatkakaa!

Tuohon vinosateeseen heitän yhden unohtuneen faktan:
se tiivis bitumihuopa on vinolaudoituksen ULKOPUOLELLA!
Siis vinolaudoitus lahoaa joko sisältä tulevan kosteuden jäädessä tuon tiiviin huovan taakse,
tai sokkelista nousee kapillarisesti kosteutta - tai noiden yhteisvaikutuksesta.
Kolmikerrosrappaus ja itse poltetut tiilet toimii niin kuin pitääkin, siitä rappauksen
sisäkerroksesta menee hyvin vähän kosteutta läpi.

Tein muuten sellaisenkin havainnon, että pirtin auringonpuolen sivulla ja päädyssä on aivan ulkoseinän
yläosassa jotain tummia valumia. Sivuräystäällä voisin kuvitella niiden johtuvan aluskatteen päältä tippuneeksi
(lika)vedeksi, mutta kun päädyssäkin?
Pitää vielä tarkistaa, mutta mielestäni ovat seinän eristämättömällä yläosalla,
jossa kuitenkin lienee tuo bitumihuopa?

Tuo Oton vihjaama kokonaisvaltainen projekti pitää sisällään tänä vuonna haettavan rakennusluvan
laajennussaunamökille, joka on vain kellariosastoltaan kiinni päärakennuksessa! Ja saunaan tulee samanlainen
rapattu julkisivu kuin päärakennuksessakin - jos vain mestaria löytyy tekemään...
Tuohon niitä eristeharkkokokemuksia kyselen tai sitten eps-harkoista.