Öljykattilan elinikä?

[tuuma]

Tuossa yllä olikin että kattilan vaihto uudempaan olisi hyötysuhteen nimissä järkevää mutta kolikolla on mun mielestä toinenkin puoli. Kun sellainen uusi kattila ei sitten enään lämmitä hormia niin se on sitten kosteana ja rapautuminen on selviö. Sisäpiippu on vissiin pakollinen jos uuden kattilan laittaa? Esim. meidän kattila pitää hormin lämpöisenä ullakolle asti ja tietty öljyä palaa mutta hormi vissiin säilyy

Itse olen pohtinut homman samoin. Nyt hormi on mukavan lämmin eikä kerää kosteutta. Ja kyllähän se hormikin vapauttaa lämpöä taloon, joten mene ja tiedä siitä hyötysuhteen paranemisesta.

Kattilana Jämä Miniter -68 ja öljyä palaa

Kyllä tuo kattilan vaihdos tuossa aiemmassa vastauksessa selvästi kulutusta laski: ennen 5000 litraa, nyt 7000 kg pellettiä eli noin 3200 litraa öljyä.

EDIT: Uusi öljykattila maksaa noin 1200 euroa tukun kautta, eli vanha tuhlaa hintansa vuosittain.

Tuuma kielsi mainostamisen, mutta kerta kiellon päälle: Etna Super kaksoiskattila vm. 1963

Juu ajattelin että Pvalila olisi liian ylivoimainen Se että hyötysuhde paranee vaihdon myötä on selviö mutta sitten on hormi kylmä ja ei lämpöä tule enään sitä kautta ja piippuun pitää tunkea rosteriputki jottei vallan rapaudu niin vähän rajoittaa tuota vaihdon intoa. Mitäköhän tuo piipun putkitus muuten maksaa?

[jope]

Sen rosteriputken laittamisen kanssa ei ole kuulemma ihan niin hengenhätä. Sen voi laittaa myöhemminkin kun on toipunut kattilarempasta. Hinta koostuu rosteriputkesta alatiivisteestä ja työstä. Jos hormi on joku mutkamalli pitää laittaa kalliimpaa haitariputkea.
Putki laitetaan kuulemma jokunen kymmenensenttiä lämpimän tilan katosta alaspäin. Eli yleensä joku metri pari yhteensä. Eli hormi rapautuu vain vesikaton yläpuoliselta osuudelta ja välikatolta ilman sisäputkea. Paikallinen sutari tarjosi hintaan noin 500e. Jossa oli parimetriä putkea ja tarvittavat työt ja sälät. Tuttu kaveri putkiliikkeessä piti nylkyrihintana.Eli kannattaa kysellä hintoja ennen ostoa. Haisi hiukan sutarin hommat muutenkin vaikka oli mukava.
Mitään pellepeloton putkia ei kannata itse väsäillä kun putken pitää olla just oikean vahvuista ja oikeaa laatua. Jotenkin korroosiot kuulemma iskee jos putki on liian paksua.

[jämä]

Meillä on Högforssi vuosimallia '71 ja polttimena Oilonin juniori mallia '86. Talo kun ostetttiin niin oli kans shuntti jumissa. Rempattiin se ja laitettiin Tiimi ohjaamaan sitä ja vaihdettiin kiertovesipumppu jossa automaattinen tehonsäätö. Öljyä on nyt kulunu 1800 litraa vuodessa. Ja nokisutari sano, että hyvässä kunnossa on pannu vielä. Vanha ukko kuulemma kuukausittain nuohosikin tuon.

[Pamela]

Meillä on Jämä Miniter vuosimallia 1967... Eipä ole nuohooja eikä öljypoltihuoltaja löytänyt huomautettavaa kattilasta. Huoltaja sanoi vain, että jos tähän joku vika tulee niin "ei varmaan kannata alkaa korjaamaan" . Gasum veti kotikadullemme maakaasuputken, joten siihen sitten suurella todennäköisyydellä siirrymme seuraavaksi.

[reuhka]

Meillä uudenkarhea Jämä Miniter 1978, joten siinä on vielä hyötysuhde 93,2 poltinasentajan mittaama. Kysyin kannattaako vaihtaa uudempaan, niin totesi että ei, rahat menee hukkaan

[pvalila]

Meillä uudenkarhea Jämä Miniter 1978, joten siinä on vielä hyötysuhde 93,2 poltinasentajan mittaama. Kysyin kannattaako vaihtaa uudempaan, niin totesi että ei, rahat menee hukkaan

Miten hitossa poltinasentaja tuon hyötysuhteen mittaa? Luultavasti epäsuorasti, parin lämpötilamittauksen ja pakokaasuanalyysin perusteella tutkii käyrästöjä. Äkkiä ajatellen hyötysuhde pätee vain tietylle pannun lämpötilalle ja tietyille käyttöolosuhteille (paljonko tehoa pannusta otetaan ulos, millä virtauksella, paluuveden lämpötila, tulevan käyttöveden lämpötila, käyttöveden käyttöprofiili). Luvun tarkkuudesta tulee mieleen kauneusvoide, joka tutkitusti vähentää ryppyjä 34,6 prosenttia.

Itselläni on vahva epäillys, että omassa systeemissäni katastrofaalisinta on kiinteästi 82 asteeseen säädetty pannun lämpötila. Pannun eristys ei alkuunkaan ole riittäävä noin lämpimälle vesimassalle, lämpöä karkaa niin hormiin kuin pannariinkin eikä tuosta lämmöstä kaikki päädy talon hyväksi.

[reuhka]

Minä en tiedä näistä hyötysuhteista juurikaan, mutta öljyä palaa mielestäni kohtuullisti, tänä vuonna mennyt noin 1800 litraa, tosin lämmin vuosi. Lämmitettävää 160 neliötä, ilp apuna.
Poltinhuoltaja antoi lapun jossa seuraavat tiedot.

Emissiomittaus
O2 3.8 V%
CO 86 ppm
Savuk. Lämp 146 ºC
T-Kastepis 46 ºC
Ymp. Lämpöt 12,9 ºC

Lambda 01.01.22
CO2 12,6 V%
CO-0% 105 ppm
Häviöt 6.2 %
Hyötysuhde 93.8

[pvalila]

Minä en tiedä näistä hyötysuhteista juurikaan, mutta öljyä palaa mielestäni kohtuullisti, tänä vuonna mennyt noin 1800 litraa, tosin lämmin vuosi. Lämmitettävää 160 neliötä, ilp apuna.
Poltinhuoltaja antoi lapun jossa seuraavat tiedot.

Emissiomittaus
O2 3.8 V%
CO 86 ppm
Savuk. Lämp 146 ºC
T-Kastepis 46 ºC
Ymp. Lämpöt 12,9 ºC

Lambda 01.01.22
CO2 12,6 V%
CO-0% 105 ppm
Häviöt 6.2 %
Hyötysuhde 93.8

Hei, sulla parani hyötysuhde kahden viestin välillä!

Onkohan tuo hyötysuhde pelkän polttimen hyötysuhde, kertoen paljonko se öljyn sisältämästä energiasta saa lämmöksi muutettua? Siis ilman väitettä siitä, että ko. energia myös siirtyisi pannun veteen ja vielä vähemmän siitä, että se jopa kiertoon lähtisi? Savukaasun lämpötila on kuitenkin ihan kohtuullisen korkea, piipun päällä harakalla voisi olla oma sauna...Siis oikein todellinen savusauna!

Piippuun menevän energian määrän selvittämiseksi pitäisi kaiketi tietää virtaama ja kaasun lämpötila? Polttimen öljynkulutus sekuntia kohden lienee kohtuullisen tarkasti tiedossa, eli riittää, kun mittaa polttimen käyntiajan. Näin ainakin toiminee tuo Tuuman ostama öljynkulutusmittari, joka vahtii magneettiventtiilin aukioloaikaa.

Tuossa sisäpiippujutussa täytyy kaiketi ottaa huomioon se, että tulevaisuudessa saatetaan käyttää jotain muuta kuin öljyä lämmittämiseen: esimerkiksi pellettivehkeet asettavat hormille hieman erilaiset vaatimukset kuin öljy.

[timis]

Meillä oli -65 vuoden etna kattila. Se vaihtus -05 uuteen jäspiin. Öljyn kulutus tippui yli 3000 litrasta ---> alle 2000 litraan.. Syitä vaihtoon ei ollut muita kuin ne, että poltin ei paljoa levännyt pakkasilla sekä se että sain kattilan edukkaasti. Poltin vaihtus 04 (tai 03?) vanhan levittyä.

Etnalla hormi lämpis melkein kettiön katonrajaan (kattila kellarissa), uudella ei mitään. Kondensivettä tuli niin pirusti, että vesi valui tuhkaluukusta saunanpuolelle. Se auttoi, kun jätti luukun raolleen. Sisäpiippu laitetiin 2006 alas asti ja tein reijät tuhkaluukkuun. Toistaiseksi pysynyt kuivana.

Mä laitin sisäpiipun itse. 100mm rosteria sain eripituisia pätkiä, työkaveri hitsasi ne yhteen ja veneen noston yhteydessä nosturilla nostettiin paikkaan yhtenä pitkänä putkena. Putki on ylhäältä kiinni puristettuna pannoilla ja hitsattu viikset jolla se on kannossa. Tungin villaa n 20 senttiä ja kuraa noin 5cm kakku. Alhaalla ei oo mitään enkä vuorannut millään lecalla enkä vermukutilla. Ai miksen Paikkakunnalla on kaksi poltinasentajaa ja kysyin molemmilta tätä, niin toinen neuvoi toista ja toinen toista. Tein sen mikä mikä mun järkeen kävi ja se mikä tuli helpommaksi ja halvemmaksi

Aikani tätä mietin ja mun mielestäni sitä on turha alhaalta "tukkia" putken ympäriltä. Sieltähän se vetää mistä se ulos pääsee

Vanhemmillani, joku viitisen vuotta siten vaihdettiin myös kattila. Vanha oli joltain 70-luvulta. Se alkoi vuotamaan pikkuhiljaa ja isäukkoni sillointällöin lisäsi vettä kiertoon parin vuoden ajan kunnes eräänä kertana (kesällä onneksi ) se laakista "räjähti" kun lisäsi vettä hiljaa lorottajan.

[timis]

Mitään pellepeloton putkia ei kannata itse väsäillä kun putken pitää olla just oikean vahvuista ja oikeaa laatua. Jotenkin korroosiot kuulemma iskee jos putki on liian paksua.

ööö, voi olla et meikäkäinen taas säästi väärässä paikassa Laitin aikasti paljon paksumpaa kuin mitä urakoitsijat tarjoaa, varmuuden vuoksi Mitähän haittaa siitä voi olla

[tuuma]

Mukavasti tullut tarinaa ja paljon uusia neuvoja ja tietoa. Lisää saa tulla. Hieman olen pohdiskellut tuota hyötysuhdeasiaa kun jäi kaivelemaan ja varsinkin se että näillä vanhoillakin tuo voi siis olla hyvä. Kolikolla jälleen kaksi puolta:

- Palamishyötysuhde = miten hyvin kattila ottaa vastaan öljystä saadun tehon ja tuota saa parannettua säätämällä polttimen ja nuohoamalla kattilan.
- Koko paketin hyötysuhde onkin vaikeampi tapaus ja siihen eniten vaikuttaa polttimen käynnin jälkeiset häviöt, jotka ovat lämpöhäviöitä suuntaan ja toiseen. Jos nämä häviöt saadaa taloa lämmittämään niin asialla ei merkitystä mutta usein kattila on kylmässä kellarissa ja häviöt menee maan matosten hyvinvoinnin edistämiseksi Jos poltin ei ole kunnollisella ilmaläpällä varustettu ja jos luukut sattuu vähän vuotamaan niin lämmöt lähtee hormista harakanvarpaiden lämmittämiseen...

Palamishyötysuhde lasketaan mittaamalla savukaasujen O2 tai CO2 -pitoisuus sekä savukaasujen lämpötilan ja palamisilman erotus. Liitteenä kuva miten vaikutussuhde menee. Itsellä ainakin kellot soi päässä ja aloin pohtimaan että mitäköhän tuo säätö maksaa kun ei ainakaan meidän aikana ole säädetty. Poltin kohtuu uusi Oilon Junior LJ10 öljynesilämmityksellä ja ei kovinkaan vanha ehkäpä -90 luvun lopulta?

[Putkimiess]

Meillä on Högforss ja se on vuodelta -61,hyvin toimii...

Ei juma Eihän tässä sitten hätiä mitiä Se taitaakin olla semmoinen mötikkä ettei ihan rautasalla viipaloida...

Tuossa yllä olikin että kattilan vaihto uudempaan olisi hyötysuhteen nimissä järkevää mutta kolikolla on mun mielestä toinenkin puoli. Kun sellainen uusi kattila ei sitten enään lämmitä hormia niin se on sitten kosteana ja rapautuminen on selviö. Sisäpiippu on vissiin pakollinen jos uuden kattilan laittaa? Esim. meidän kattila pitää hormin lämpöisenä ullakolle asti ja tietty öljyä palaa mutta hormi vissiin säilyy

Tuo vanha Högfors on todenäköisesti valurautakattila joita ei käytännössä saa rikki kuin väärin käyttämällä. Tänäpäivänä taas lähes kaikki vaihtoehdot ovat teräslevykattiloita joiden kestoikä ei ole sama, keskimäärin 25 vuotta. Alan sanontana. Paljon vanhempiakin tietenkin löytyy mutta tuota ikää lähestyttäessä pitää ruveta miettimään investointia.

[ankkuli]

Meillä on Jämä Miniter vuosimallia 1967...

Hyvä vuosikerta!

[Putkimiess]

- Palamishyötysuhde = miten hyvin kattila ottaa vastaan öljystä saadun tehon ja tuota saa parannettua säätämällä polttimen ja nuohoamalla kattilan.

Ei mennyt ihan oikein Palamishyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka hyvin polttoaineessa oleva energia saadaan muunnettua lämmöksi. Tässä ei kattilalla ole vielä muuta roolia kuin tarjota palamiselle hyvä tila eli tulipesä. Eli pyritään saamaan palamisen lämpötila mahdollisimman korkeaksi jotta kaikki palokaasuyhdisteet palaisivat (eri yhdisteet palavat eri lämpötiloissa). Polttoaineessa oleva lämpöenergia muuttuu joko lämmöksi tai on palamattomana ainesosana tuhkan seassa tai savukaasuissa.
Kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan sitä osuutta polttoaineen lämpöenergiasta joka saadaan talteen. Eli lämpöenergialla on nyt seuraavat tienhaarat: kattilavesi, tuhka, savukaasut ja säteilylämpö. Ensimmäisen osuus kaikkien summasta on kokonaishyötysuhde. On hyvä muistaa että energiaa ei voi tuhota tai hukata, se menee aina jonnekkin Hyödyksi tai häviöksi. Siksi esim asuintalon keskellä olevan pannuhuoneen säteilylämpö ei ole hukkaa vaan osallistuu talon lämmittämiseen. Tosin myös kesällä jolloin tarvetta ei niinkään ole.
Sitten on vielä vuosihyötysuhde jossa huomioidaan myös tyhjäkäyntihäviöt ja pienellä teholla saatava huonompi palamishyötysuhde. Tällä on lähinnä merkitystä kun lasketaan investoinnin kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa.
Asia on siis aika monisäikeinen. Markkinointipuheissa on syytä panna merkille mistä hyötysuhteesta puhutaan. Eroa voi olla kymmeniä(!) prosentteja!

[tuuma]

Ei mennyt ihan oikein Palamishyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka hyvin polttoaineessa oleva energia saadaan muunnettua lämmöksi. Tässä ei kattilalla ole vielä muuta roolia kuin tarjota palamiselle hyvä tila eli tulipesä.

No niin, kiitos korjauksesta. Mä ihmettelinkin miten näissä vanhoissa voi olla niin lähellä uuden kattilan hyötysuhde