Koivu kirjoitti:jope kirjoitti:
Niin nämä on näitä mielenkiintoisia ikuisuuskysymyksiä. Sanoisin kuitenkin,että nuo vanhojen talojen ihannoijat on usein niitä jotka ei ole niissä itse koskaan asuneet tai sitten on vaan jostakin lapsuuden mökki tai mummola muistoista kehitelty erilaista kaihomieltä asian suhteen.
Aika todella hyvin sanottu! Miettinyt samaa, mutta enpä olisi osannut sitä noin selkeästi ilmaista. Tämmöinen vanha talo ostetaan tosiaan sen vuoksi ettei ole mahdollista hankkia uutta tai talon sijainti sattuu olemaan saneleva tekijä tai vielä jotain muuta..

Nyt tulee kommenttia ihan suurella sydämellä ilman piikittelyn häivää:
Se voi olla näin tai sitten se on ihan toisin. Tunnen itsekin paljon ihmisiä (erityisesti maaseudulla), joiden ainoa syy ostaa vanha talo on halvempi hinta, ja vanhan talon ominaisuuksista kärsitään sitten hampahat irvessä.
Toisaalta sitten taas ääripäänä on kukkaislapset, jotka ostaa vanhan talon kun ne on niin ihquja ja sitten yhtäkkiä ollaan kusessa kun muutetaan kerrostalosta vanhaan omakotitaloon ja siellä ei kaikki olekaan ihan niinkuin luuli. Aika monesti näissäkin tapauksissa opitaan elämään, mutta tyypillistä on että se tulee alkuunsa pirun kalliksi.
Kuitenkin suurin osa lähipiirissäni olevista vanhan talon omistajista on etsinyt pitkään just sitä omaa, just omanlaista ja just nimenomaan vanhaa. Se on valinta siinä kuin uudesta unelmointi tai vanhan perään haihattelu. Mä olen tietysti kerännyt tuttuihini ihmisiä vähän valikoiden, mutta mun mielestä tämä on hyvinkin yleinen syy ostaa vanha talo: ei katteeton kaihoilu mummolaan tai se että joutuu tyytymään vanhaan, vaan se että eriksensä ottaa selvää, harkitsee ja miettii ja ostaa sitten vanhan talon.
Otetaanpa vaikka verrokki: mä olen aina ollut puuvenemies. Mä olen nähnyt elämäni aikana tuhansia puuveneitä. Osa niistä on kolahtanut ihan täysillä ja herättänyt halun että "mä haluun just ton". Sitten taas on nähnyt vielä puuveneisiin nähden moninkertaisen määrän kaikenlaisia muoviveneitä ja muita sarvispulkkia. Vaikka siinä puuveneiden joukossa on ollut suuri määrä veneitä jotka ei ole herättäneet minkäänlaista omistamisen halua, niin toisesta päästä siinä muoviveneiden joukossa ei ole ollut yhtäkään jonka olisin halunnut omaksi. Se ei vaan ole mun juttu. Puuveneet on. Vanhat talot on. Ihan luonnostaan, aivan niinkuin uudesta talosta haaveileva tuntee luonnostaan että uusi on se oma juttu.
Tää oli mulle ihan hyvä oivallus, toivon mukaan muillekin: mekin tällä palstalla olijat ollaan hommattu talomme aika tavalla eri syistä ja eri lähestymistavoilla. Tää selittää myös aika tavalla sitä että miksi perinnemiesten ja kipsilevymafian välille tulee aina vähän väliä vääntöä. Jos on ostanut vanhan talonsa sen takia että on "joutunut tyytymään vanhaan paskaan", niin tottahan semmoinen ihminen mieluummin yrittää remonttinsakin tehdä sillä lailla että se vanha paska vähän näyttäis uudelta. Ja jos taas on ostanut talon just sen takia että se on vanha, niin sen muumioiminen laminaatilla ja kipsilevyllä tuntuu aivan väärältä.
Vaikeinta on tietty sitten kun kysyjä on joku jolla ei vielä ole mielipidettä suuntaan tai toiseen. Siinä sitten sekä modernistit että vanhat jäärät yrittää kilvan voittaa uuden tulokkaan sielua ittelleen ja oikeaksi katsomalleen rakennustavalle
Mä luulen että meillä täällä palstalla jäis aika monta kähinää kähisemättä jos vaan muistettaisiin se että kaikilla ei ole samat lähtökohdat talon kanssa. Ehkä niitäkin asioita voi lukea vähän herkemmällä silmällä - ainakin itse pitää ruveta katselemaan sillä silmällä. Mun pitää myöntää että mulla ei ollut tullut mieleenkään että vanha talo olis mitenkään merkittävässä määrin ihmisille semmoinen ratkaisu johon on pakko tyytyä paremman puutteessa. Hemmetti, sehän on surullista.
Pekka