Viedään kuin vierasta sikaa teuraalle

[jope]

Mun mielestä tuo esitetty väite muovirakentamisen autuudesta ei ole ihan niin masentava mitä annetaan ymmärtää. Siis kyllähän nykyään on tietoisuus vanhan rakennuskannan omista poikkeavista korjausmenetelmistä lisääntynyt valtavasti. Mitä vanhoja kohteita olen seuraillut niin kyllä täälläpäin sellua ja käytetään paljon sekä uusissa että vanhoissa kohteissa.
Tuossa vanhan korjaamiseessa toki pitää muistaa että ei aina automaattisesti kaikki vanha ole uutta parempaa. Kuten todettua muovilla tulee aina olemaan osuutensa ja monasti se on täysin ylivoimainen materiaali. Ongelma ei välttämättä ole muovi sinänsä vaan sen oikea käyttö. Suurin osa tapahtuneista ei johdu muovin ominaisuuksista vaan sen käyttö virheistä. Paha sitä on mennä muovia syyttämään jos höyrynsulku on laitettu ulkopuolelle tai tuplana näitäkin on nähty.

Tuossa edellä esitettiin että muovilla on vain hyviä ominaisuuksia. Osaltaan sekin pitää paikkansa mutta suuri kysymysmerkki ja tuntematon aihe on muovien ja niiden eri pehmittimien ym. lisäaineiden vaikutus ihmiseen. Asiaa ei ole paljoa tutkittu mutta joitakin viitteitä on esim. solumuutoksista ja hedelmättömyydestä. Jotkut väittää jotta muinainen rooma kaatui kun lyijy vesiputkissa pehmensi kansan pään. Kohtaako nykyihmistä ongelmat muovin muodossa mene ja tiedä.


Itse asun kanssa rintsussa ja kyllä tämä täysin pelaa ilman muoveja ja ilmanvaihtokoneitakin. Siinä mielessä kanssa välillä ihmettelen näitä nykyajan rakennuskuvioita. Olen tullut siihen tulokseen jotta rakennussirkus pyörii lähinnä alan teollisuuden ehdoilla. Joka vuosi pitää jotakin uutta keksiä ja jotakin mullistavaa tutkimustietoa löytää jotta talouden rattaat pyörii. Nämä kaikki energiankulutus vaatimukset jne. kaakatukset palvelee kieltämättä liikevaihdollisia tavotteita. Saadaan kansalle työtä,firmoille tehtävää ja valtiolle verotuloja. Kukaan vaan ei tunnu olevan huolissaan asumisen tai rakentamisen kustannuksista.
Jos näitä vanhoja rintamiestaloja saisi vielä rakentaa niin jäisi moni euro keräämättä.

[Matti Alander]

Muoveista on tietoa valtavasti ja tutkimuksia, ehkä eniten kaikista rakennusmateriaaleista.
Muovi pystytään valmistamaan myös erittäin tasalaatuisena ja se säilyy hyvin auringon valolta suojattuna.
Muovi on materiaalina monasti alkuperäisiä materiaaleja parempaa.
Muovia on hyvin monia laatuja ja sitä kehitetään jatkuvasti. Rakennusmuovit ovat myös kehityksen kärjessä edelleen.
Muinaisista Rooman vesijohdoista en paljonkaan tiedä, mutta omissa vesijohtoverkoissamme lyijyä on tonnikaupalla, eikä sitä ole todettu mitenkään vaaralliseksi.
Muoviputket on todettu terveellisiksi ja kestäviksi jo miljoonissa kokeissa, joten uskoisin muovin olevan hyvinkin turvallinen materiaali Tupperware purkista jäteveden puhdistamoihin.
Tuskin palstankaan lukijoilla on varsinaisesti muovista mitään pahaa sanottavaa, on ainoastaan tärkeää miten muoveja käytetään.
Varmasti moni asia pelaa ilman muovejakin, mutta nykyihmisillä on niin paljon kovemmat vaatimukset, ettei toiveita voi ilman muovia todellakaan käyttää.
Koulujen ylläpidossa Suomessa yritysten osuus on todella vaatimatonta, ne kustannetaan miltei täydellisesti valtion rahoituksella. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että yritykset voisivat olla tekemisissä koulutuksen kanssa jopa enemmän. Viimeisin tieto ei oikein koulutuksessa tahdo tulla esille ja vanhoja tietoja opetetaan liikaakin koulutusjärjestelmässä.
Perinnerakentaminen onkin sitten eri asia, kuin vanhentuneet tiedot koulutuksessa. Perinnerakentamistakin on mahdollista opiskella koululaitoksissamme, ainoastaan pätevistä opettajista alkaa olla pulaa.
Eristysmääräyksien uusiminen taas lähtee ilmastosopimuksista, joihin Suomikin on sitoutunut.
Asumisväljyys on Suomessakin kasvanut sitä tahtia, että energiaa myös lämmityksessä on pakko säästää. Samoin asumisviihtyvyys vaatimukset ovat aivan eri tasolla, kuin 50 vuotta takaperin.
Mikään ei kiellä rakentamasta rintamamiestaloja nytkään ja oikeastaan rintamamiestalossa korkeine kivijalkoineen olisi vieläkin hyviä ideoita käytettäväksi. Samoin korkea neliskulmainen muoto säästäisi rakennustarvikkeita merkittävästi.
Runko on kuitenkin talonrakentamisessa niin edullinen ja pieni osa rakennuskustannuksista, ettei sillä kovin suuria säästöjä saada aikaiseksi.
Esimerkiksi meidän Eps-muottivaluharkolla toteutettu rintamamiestalon runko kustantaa kellareineen n. 14 000 € harkot, teräkset ja betonit.

[whiski]

Tässä ollaankin Matti sen peruskysymyksen parissa, joka aiheuttaa ongelmia, eli vanhan rtm talon korjaus ja uuden rakentamisen ristiriita. Kun korjataan vanhaa rtm taloa, niin ensimmäinen kompastuskivi on rakenteiden epästandardisuus. Kattotuolien jako ja koko, runkorakenteen mitoitus ja koko. Huoneiden korkeus, sekä oviaukkojen mitoitus ovat ensinäkemällä jo aikamoisia haasteita standardimitoitetuille eristeille ja levyille. Kyseisten ainehankintojen kustannusten lisääntyminen hukkapaloista johtuen on otettava huomioon aika merkittävänä kulueränä.

Otetaan esimerkki. Asun SPU- talossa jonka kattotuolien paikat oli määrätty millilleen ja samoin niiden koko, että SPU- elementti sopi paikoilleen ja sai tiivistettyä, sekä kiinnitettyä oikein, miten teet sen vanhassa rtm- talossa, jonka kattotuolien koko voi heittää jopa tuumia, saati sitten millejä ? Kattotuolien ja runkotolppien välit hmm no nekin on jotain muuta kuin standardi?

Ilmastointi, tai siis oikeastaan on ilmanvaihtokoneet ovat pakollisia näissä taloissa, kun asennetaan muovieristeet paikoilleen, kun taas rtm- taloon ei niitä ollut alun perin suunniteltu, joten niiden jälkiasennuksessa tulee tila-asiat ainakin vastaan, no onneksi on jo kuulemma suorakaiteen muotoisia ilmanvaihtoputkia olemassa? Hinta taas on toinen seikka.

Usein tulee tilanne, että rtm- talon korjaaja törmää rakennusmääräyksissä seikkoihin, joita ei voi noudattaa, jos aikoo saada edes jotenkin toimivan ratkaisun! Otetaan esm ullakkokerros. Ennen sinne sai aivan hyvin asumiseen hyväksyttävä korkeuden, nykyiset ohjeet ja lämpöeristevaatimukset tekevät tilanteen aika kimurantiksi, mihin se lämpöeriste laitetaan, kun tilaa ei ole? No käytä SPU / Finnfoamia saat mahtumaan? No silloin taas tullaan siihen, että laitetaan koneellinen ilmanvaihto, mutta mihin sen putket? Ja taas aletaan soveltamaan putkille paikkaa!

Kun vielä otetaan se yksi kysymys, eli kustannuskysymys, mitä tulee maksamaan, kun kaikki vaihdetaan ja lisätään laitehankintoja? Rtm- talon ostaja on aika usein lähes hartiapankkirakentajaan verrattavissa oleva korjaaja, jonka budjetti ei sallisi suurta remonttia, vaan pala kerrallaan mentaliteetilla rakentamista, tähän taas ei ole silloin mahdollisuutta, kun aletaan repimään paikkoja auki siinä mitassa, että saadaan ilmanvaihtokoneiden putkitukset ja seinien, sekä katon eristykset ohjeiden mukaisiksi. Kun usein tulee jo kustannuskynnys vastaan sopivien eristeiden hankinnassa. Siihen soppaan kun vielä lisätään sopivassa suhteessa eri suuntien rakennusinsinöörien neuvot, jotka ovat pääsääntöisesti suuntautuneet uudisrakentamiseen?

Kun tuon sopan saa järjestykseen, niin silloin ei ole mitään hätää. Ilmanvaihto pelaa, on vessat ja suihkut, sekä lämmöntalteenotot sekä ilmastointi, mikäs sitä on sitten asua rtm- talossa, joka on saanut kasvojen kohotuksen, josta voi päätellä, että siinä oli rtm- talo.

Vielä kun soppaan lisätään se, että ennen se talo tehtiin Klubi-askin kanteen, niin nyt on pakko ottaa siihen eri alojen suunnittelijat mukaan, että saa kaiken toimimaan ja mahdollisen rakennusluvan ja lainan, johon mahdollisesti ei sitten enää olekkaan varaa?

Tässä olisi muuten hyvä aihelisä kirjalle "Korjaa rtm- talo For Dummies"

[Matti Alander]

On selvää, että korjaaminen on useasti hankalampaa, kuin uudisrakentaminen ja saattaa lopulta olla monessa tapauksessa kalliimpaakin, mikäli korjauskohde on kovin huonokuntoinen. Viittaan edellisessä kirjoituksessani olleeseen rungon hintaan.
Rintamamiestaloissa useasti lasketaankin tontin sijainnin ja suuruuden varaan, sekä siihen että pääsee heti asumaan.
Tietysti nostalgia henkisyyskin on toisinaan voimissaan useasti kun päädytään rintamamiestaloon.
Se aika kun suunnitelmat tehtiin Klubiaskin kanteen on auttamattomasti ohi.
Pääsääntöisesti hyvä niin, lujuusteknisesti nykyaikaiset rakennukset ovat aivan toista maata, sokkelit eivät enää halkeile ja talot painu.
Ongelmaksi on muodostunut kosteustekninen toiminta, josta ei vielä ole riittävästi tietoa edes rakennusvalvontaviranomaisilla. Sehän sitten sekoittaakin korjaajaa melkoisesti, kun ei tiedä ketä oikein uskoisi.
On totta että rakennustapaohjeetkin on tehty ainoastaan uudisrakennuksille ja korjausohjeet ovat vähemmässä.
Muovi on silti hyvä materiaali oikeassa paikassa käytettynä ja siksi olisikin hyvä käyttää pätevää suunnittelijaa remontissa. Onkin sitten eri asia, että kuka on pätevä suunnittelija. Pätevien suunnittelijoiden nimiä voisi olla esillä vaikka tällä palstalla, koska ehkä paras pätevyyden mittari on suositukset aikaisemmista kohteista.
Ilmanvaihtokin on hyvin tärkeä asia ja ollut aina, sekä tulee olemaan.
Järjestelmiä on sitten erilaisia: Painovoimaisia ja koneellisia, jolloin ilmanvaihto saadaan hallitummaksi ja poistoilman lämpöä on mahdollista ottaa talteen.
Ilmastonmuutos etenee tosiaankin sitä tahtia, että jotain on pakko tehdä, jolloin viranomaisetkin ovat pakon edessä.
Pelkästään muovisen eristeen takia ei ilmanvaihtoa tarvitse parantaa, vaan tosiaankin ilmanvaihdon lämmönhukkaa voidaan pienentää käyttämällä hallittua ilmanvaihtoa.
Usein kuulee väitettävän huonosti eristetyn talon olevan sisäilmaltaan paremman, mutta esimerkiksi VTT:n tutkimuksissa on todettu hyvin eristetyn talon sisäilman olevan laadultaan paremman.
Edelliset aiheet menevät vähän ohi erikoisalani, joten palaan takaisin kellareihin ja perustuksiin, joissa muovieristeet ovat ylivoimaisia korjatessakin, kunhan ne ovat oikeaa laatua ja sijoitettu oikein.

[whiski]

Olen Matti kanssasi aivan samoilla linjoilla, tuon korjauksen suhteen. Vanhan korjaaminen on helppoa, kun on kyse esm autosta, haen varaosan kaupasta ja heitän sen paikoilleen, mutta kun se ei sovi, kun korjataan vanhaa taloa.

Rakennuksessa voi olla muovitettua ja hengittävää osaa ja silti kaiken pitäisi toimia? Samoin on alusta suhteen, jos jalat on vedessä ja pää pinnalla, niin laho siihen pakkaa iskemään, samoin kun on käynyt lukemattomissa taloissa. Jos salaojat ei toimi ja vesi makaa sokkelin kyljessä, niin eihän se siitä mihinkään mene, kun ei pääse?

Olen vain kansakoulun käynyt, (no on jotain muutakin pikkuisen sitten tullut jälkikäteen) mutta sen olen oppinut, että enteks laitetaan katto kuntoon ja sitten tassut kuiviksi, jonka jälkeen ollaan jo paljon paremmassa tilanteessa. Mietitään työjärjestys: Ensimmäinen työ ennen työtä on ne suunnitelmat mitä ja miksi, sekä miten tehdään, eikä juosta kuin päätön sika ongelmasta toiseen. lasketaan rahat ja mitä saadaan pankista, jonka jälkeen onkin sitten aika aloittaa varsinaiset työt.