uuden verhouksen maalaus

[Janetski]

Maalarimestarien mukaan heidän maalinsa on parempi kuin Uula koska Uulassa ei ole homeenestoainetta mukana

Kaikissa maaleissa on homeenestoainetta, vesi- sekä liuotinohenteisissa. Maalarimestarien petrooli on jonkun pienen maalitehtaan tuote. Miksei joku Tikkurilankin valmistama tuote. Ei ne ite mitään tee.

Paras maali on semmonen, joka on helposti huoltomaalattavissa. Mikään ei ole maailmassa ikuista, jos jotain ikuisena mainostetaan on se yleensä juuri se huonoin vaihtoehto.

Voisiko joku viisas kertoa tyhmälle, miten se hegittävyys todetaan/mitataan maalipinnalla?

Talotohtorissa on selitetty vernissan hengittävyys. Lukaseppa sieltä. Muovisideaineisen maalin hengittävyyden voi todeta katselemalla vanhoja taloja, jotka on maalattu lateksilla; uudella taikka vanhalla. Lämpäreinä irtoileva maali kertoo kaiken tuotteen hengittävyydestä. Tuuletusrako ehkäisee aika hyvin irtoilun, nykymaalien tehtailijat voivat siis paukutella henkseleitä ja sanoa tuotteensa hengittävän. Tosin kyllä noita kuorivia maalipintoja näkee nykyseinissäkin. Muovi ei hengitä, on sideaineen nimi kuinka hieno vaan.

[pelkka]

Voisiko joku viisas kertoa tyhmälle, miten se hegittävyys todetaan/mitataan maalipinnalla?

Vähän velmuillen voisi vastata, että tsekkaamalla irti repeilevän maalin ja/tai homepilkkujen määrän maalatulla pinnalla muutaman vuoden kuluttua maalaamisesta. Hengittävällä niitä ei juurikaan pitäisi olla jos työ on tehty oikein, muovilla tukitusta taas se muovipinta kuoriutuu irti, ja alta paljastuva puu on kosteudelle altis.

Itse en viitsisi nähdä sitä vaivaa, että ensin vetäisisin "halvat ja helpot" lateksit pintaan ja parin vuoden kuluttua riipisin niitä jämiä irti seinästä ja sitten ihmettelisin että mikä hyväksi havaittu perinteinen siihen kävisi tilalle. En tykkää turhasta työstä.

[Oto Hascak]

Voisiko joku viisas kertoa tyhmälle, miten se hegittävyys todetaan/mitataan maalipinnalla?

Laboratoriossa! En tiedä, että miten prosessi hoidetaan, mutta kai sen joku insinööri tutkii ja laskee. Tuokin on jotenkin hassu juttu, että öljymaali ei ole tuoreena hengittävä, vaan muuttuu vasta vanhetessaan (lue: krakeloituessaan) hengittäväksi. Eli itsessään öljymaali ei ole hengittävä, mutta vanhetessaan siihen muodostuu pienen pieniä halkeamia, joiden kautta hengittäminen tapahtuu. Menee ilmeisesti pari vuotta, että öljymaali alkaa hengittämään... Tiedä sitten, että mitenkä asia on käytännössä, mutta noin olen asian ymmärtänyt.

[vesahy]

Tässä on esimerkki lateksista, jostain 60- ja 70-lukujen taitteesta, sivelty ilmeisesti jo kuluneen öljymaalin päälle. Eteläpuolelta maalikalvo on jo ajat sitten irronnut suurina liuskoina ja jättänyt puun harmaantumaan kauniisti itsekseen. Olen miettinyt vanhan maalin poistoakin ja uudelleenmaalausta, mutta panelin alla oleva muovipintainen rakennuspaperi on saatava pois ja samassa yhteydessä kannattaa sitten uusia laudoituskin. Maksaahan se, mutta kannatta varmasti. Mutta mitä teen purkujätteelle, kun sitä ei viitsi saunassakaan polttaa? Olisiko joku niin kiinnostunut vanhasta UYL-panelista, että hakisi pois. Osa on muuten ihan kelvollista, paitsi että siinä on tuo lateksipinta, joka istuu osassa kiinni kuin Junttilan tuvan seinällä, osasta karissut itsestään pois. Niin, ja sitten myös naulanreikiä.

[Biittis]

Lueskelin tässä Kodinrakentaja- lehteä (6/08) jossa maaliopas. Jutussa sanotaan, että öljymaalin ominaisuuksiin kuuluu, että se muodostaa tiiviin kalvon, joka on merkitty jutussa sekä plussaksi että miinukseksi. Akrylaattimaalista taas ei ollenkaan tällaista mainintaa. Me kun on luultu että se öljymaali on parempi "hengittämään" ja akryylimaalit tasen tekee sen tiiviin kalvon joka ei hengitä. Että kumpiko tässä nyt on se turvallisempi vaihtoehto? Öljymaalilla on aloitettu tänä kesänä paikkoja maalailemaan (sen minkä alkukesästä ehti ennenkun sateet tuli..) kun aikaisempi maali oli öljyä myös. Ulkovuoraus on kuitenkin tarkotus uusia ~5-10v päästä niin eipä sitä tahtois tölliä homehduttaa väärällä maalilla

[Pekka Huhta]

Öljymaaleja on erilaisia ja niiden ominaisuuksista menee helposti sekaisin, jos ei pidä erillään eri maalityyppejä.

Lyhyesti: Öljymaaleista perinteisin on pellavaöljymaali, joka on vain keitettyä pellavansiemenöljyä ja maalipigmenttiä. Sen kanssa suunnilleen samalla viivalla on petrooliöljymaali, jossa on lisätty petroolia ja pigmenttiä.

Seuraava vaihe on modifioidut pellavaöljyalkydimaalit, joissa pellavaöljyä on kemiallisesti muokattu niin että se kuivuu nopeammin ja kovemmaksi. Näitäkin joku kutsuu "perinteisiksi pellavaöljymaaleiksi", vaikka ne eivät tarkalleen ottaen ole sitä perinteistä sorttia. Nämä tunnistaa ulkomaaleissa yleensä siitä että käyttöturvatiedoitteessa on 20-30+% tärpättiä.

Kovimpia ovat sitten alkydiöljymaalit, joissa öljyn tuotantoprosessi on samantyylinen kuin pellavaöljyalkydeissä, mutta perusöljy on ihan puhdasta kemianteollisuuden raaka-ainetta. Nämä ovat sitten myös "hengittävyydeltään" huonoimpia siinä kuin perinteinen pellavaöljymaali on tässä suhteessa paras.

Akrylaateista ja latekseista pahimpia ovat 60-80-luvun tiiviit lateksimaalit. Nykyiset ovat vähän parempia vesihöyrynläpäisevyydeltään, mutta niissäkin pinta menee lopulta tukkoon, kun pinta uudelleenmaalataan riittävän usein.

Kannattaa käyttää palstan hakua, näistä asioista on keskusteltu todella runsaasti.

Pekka

[nupa]

Tietääkö joku, mitä noissa pellavaöljymaaleissa on aikasemmin ollut homesuoja-aineena? Minullakin on ensi kesänä edessä töllin maalaus ja tarkoitus oli käyttää perinteistä pellavaöljymaalia. Mietin että voisiko maaliin lisätä itse jotain homesuoja-ainetta, kun kerran eu on suuressa viisaudessaan kieltänyt niiden lisäämisen jo tehtaalla.

[Hippula07]

Täältä voi lueskella tietoa insinöörityömuodossa:
http://publications.theseus.fi/bitstrea ... upinno.pdf

Ei tainnut perinnemaalit pärjätä....

- AJ

[benicio]

Täältä voi lueskella tietoa insinöörityömuodossa:
http://publications.theseus.fi/bitstrea ... upinno.pdf

Ei tainnut perinnemaalit pärjätä....

- AJ

Onpa muuten amk-insinöörityöksi poikkeuksellisen ansiokas. Vaikka en ihan samaa mieltä olekaan kaikesta.

Tietääkö joku, mitä noissa pellavaöljymaaleissa on aikasemmin ollut homesuoja-aineena? Minullakin on ensi kesänä edessä töllin maalaus ja tarkoitus oli käyttää perinteistä pellavaöljymaalia. Mietin että voisiko maaliin lisätä itse jotain homesuoja-ainetta, kun kerran eu on suuressa viisaudessaan kieltänyt niiden lisäämisen jo tehtaalla.

Eikös ennen vanhaan homeenesto hoidettu koko prosessissa: Puut myrkytettiin ehkä jo metsässä kaatamisen jälkeen ensimmäisen kerran ja sahalla toisen kerran, lauta pohjamaalattiin lyijymaalilla, myöhemmin sinkkimaalilla, ja varmaan itse öljymaaliinkin laitettiin jotain myrkkyä.

Pellavaöljymaaliin olen itse lisännyt sinkkinaftenaattia muutaman prosentin, olisko ollut 10% sitä liuosta, josta about puolet sinkkinaftenaattia, en muista nyt. Se ainakin on helppokäyttöistä. Perinnemaalikauppiaan mielestä tosin oli hätävarjelun liioittelua vanhojen ikkunoiden kunnostuksessa, yo. kappaleessa mainitsemistani syistä. Mutta uuteen puuhun varmaan ihan hyödyllinen.

[PetteriKivimäki]

Ihan hauska oli lukea, pitäiskös maalata lateksilla seuraavaksi. Taas ihmetyttää: Ruotsissa kenttäkokeissa pärjäävät pellavaöljymaalit, mutta pellavaöljymaalit eivät pärjää Suomessa labratesteissä.

Lisäksi tutkimuksen kohta, jossa todetaan kategorisesti, että "pellavaöljymaaliin muodostuu kuplia ja rypistyy", olisi vaatinut hiukkasen reflektointia.

Saivartelua on varmaan todeta, että insinöörin luulisi tietävän, että vesihöyrynvastus ei ole synonyymi hengittävyydelle. Hengittävällä eli hygroskooppisella rakenteella voi olla iso tai pieni vesihöyrynvastus. Nylon-paidasta menee vesihöyry läpi, mutta se ei tee siitä hengityävää, vaan hikisenä on ilävä pitää..

[benicio]

Saivartelua on varmaan todeta, että insinöörin luulisi tietävän, että vesihöyrynvastus ei ole synonyymi hengittävyydelle.

Saivartelua on myös todeta, että kirjoittajahan ei ollut insinööri, vaan insinööriopiskelija. Heehee.