Sokkelin märkyys

[JJ]

Samalla tavalla kuin juh:lla meilläkin kondensoituu hieman kosteutta ykin pintaan ulkopuolelle. Varsinkin silloin kun yöllä on ollut reilusti kylmempi kuin päivällä. Sokkeli on siis maan yläpuolelta kylmempi kuin ilma, jolloin se kondensoituu. Meilläkin sisäpuolella yläosassa eristys 15cm mineraalivillaa.

Roosan tapauksessa onkin sitten vaikeampi sanoa mistä johtuu, voi johtua samasta asiasta, mutta voi johtua myös jostain muusta. Siksi kannattaakin nyt rauhassa odotella kesään ilman suurempia paineita/hätäilyä.

[Hower]

Matti: Kondenssi aiheutuu ilmeisesti ulkoilman ksteudesta, mikä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen suuri.
Seinärakenne on myös viilentynyt huomattavasti sisäpuolen tehokkaan eristyksen ansiosta. Pisaroituminen kylmään ulkoseinään, eristettäessä kellaria sisäpuolelta on varsin yleistä.
Jyväskylän tapauksessa tuskin on syytä huoleen, mutta varmuuden välttämiseksi voisit käyttää kellarissa n. 20 asteen lämpötilaa, jolloin kellarinseinän korkeampi lämpötila voisi estää ulkopuolisen kondenssin sokkelin yläosassa.

- Näkemys ulkoilman kosteuden kondensoitumisesta sokkeliin voi perustua tietysti vain oletukseen, että sokkelin betonirakenne olisi kylmempi kuin ulkoilma.... eihän se muuten kondensoituisi sokkeliin. Vaikka sisäpuolella onkin "tehokas" 30mm eriste (ilman rivinterausta!), niin miten on mahdollista, että betonisokkeli olisi kylmempi kuin ulkoilma, lämpöä kyllä siirtyy tuon ohuen eristeen läpi saunatilasta betoniinkin. Mikä sen lämmitetyn kellarin sokkelin jäähdyttäisi ulkoilmaa viileämmäksi?
Pistää miettimään mikä sinne sokkeliin kondensoituu; ulkoilman kosteus vai (fuktisoleista huolimatta) betonisokkelin kapillaarinen kosteus, joka ei saunan kohdalla pääse kuivumaan kellariin päin kosteuseristeiden vuoksi....


Lainaus omasta ja Matin tekstistä toisaalla:
- Matin esitysten mukaaan myös sisäpuolelta on hyvä eristää joko osittain tai kokonaan, jotta saadaan energiataloudellista hyötyä. Energiatalouden kannaltatahan on täysin järjetöntä laittaa lämpöeristetta vain siihen osaan seinää, jossa ulkopuoli on lämpimillään (maanperä).

Matti Alander: ..joudumme tekemään kompromissin, eristämään maan alapuolisen osan ulkopuolelta ja yläosan sisäpuolelta laittaen eristeen ristiin välttääksemme kylmäsiltaa.
....
Mikäli kylmäsilta rakenteessa häiritsee, voidaan sisäpuolella käyttää eristystä koko sisäseinän matkallakin. Silloin vain on huolehdittava siitä, että pääosa lämmöneristettä on ulkopuolella, jolloin rakenteen kastepiste muodostuu ulos kantavasta seinärakenteesta.

Rakenne ulkoapäin ?:
fuktisol 100mm
betoni n.200mm
uretaanilevy 50mm
harkko n.75...90mm
höyrytiivis kosteus/vesieriste,
kiinnityslaasti
laatoitus.
(johonkin väliin ilmarako?)
Eli koko seinäpaketin paksuudeksi tulee yli 40cm, joka sisältää kaksi erillistä lämmöneristekerrosta....
Enpähän osaa laskea tämän paketin U-arvoa, mutta ehkä kastepiste ei sijoitu kriittiselle alueeelle...
Maanpinnan yläpuolella sokkelin lämpötila laskee lähelle ulkoilman lämpötilaa, pahimmillaan siis -20 asteeseen.
Eli betoniseinää lämmitetään alaosasta ja jäähdytettään yläosastaan... järkeä vai ei? Ainakin kapillaarisen kosteuden kulkusuunta pitäisi olla kohti kylmää?

Ja kesällä aurinko paahtaa betonisokkelin kuumaksi...kellarissa viileätä, ulkoilman kosteuden kulku suuntautuu kohti sisäpinnassa oleva kosteuseristettä....

[Hower]

Matti Alander: Kondenssi aiheutuu ilmeisesti ulkoilman kosteudesta

Helppohan tuo on testata.
Teippaa ilmatiiviisti riittävän ison, läpinäkyvän muovin sokkeliin; jos kosteutta kertyy muovin sisäpuolelle, niin kysymys on betoniseinän kapillaarikosteuden kondensoitumisesta, jos muovin ulkopuolelle, niin ilmiö johtuu ulkoilman kosteudesta.

[JJ]

Itse mittasin infrapunalämpömittarilla yksi päivä sokkelin lämpötilaa, ja se tosiaan oli yli 2 astetta kylmempi kuin ulkoilma. Ennen joulua kun vielä oli pakkasta öisin...

Yöllä oli ollut pakkasta sellaiset 6 astetta ja aamulla oli 4 astetta plussan puolella. Sokkeli oli mittarin mukaan 2 astetta viileämpi kuin ilma 20cm maanpinnan yläpuolella.

Eristeenä tuo 15cm mineraalivillaa sisäpuolella.

Howerin mainitsemalla testillä tuon tosiaan selvitettyä, samalla tavalla voi testata myös sisäänpäin kuivumisen seinissä ja lattioissa.

[HF]

Kuvan ja viime aikojen sään perusteella olisin lähes varma, että kosteus on ulkoilmasta tiivistynyttä tai jopa sadetta. Eristämättömällä sokkeliosalla ja osin ikkunan kohdalla kosteus on jo haihtunut tai sitä ei ikinä ollut tiivistynytkään. Vastaavanlaista on viime päivinä näkynyt liki talossa kuin talossa ja myös esim. silloissa.

Jos kosteus tai osa siitä olisi maaperästä, se olisi melko varmasti ollut siellä jo vuosia. Siten sillä ei ainakaan suoraan ole mitään tekemistä patolevy/Fuktisol-valintasi kanssa. Vaikka patolevy ei juurikaan kuivaa seinää, se varmasti vähentää kosteuden kertymistä betoniin, koska aiemman koko pystysivun sijaan nyt kapillaarista vettä on mahdollista tulla vain anturasta, toista metriä sokkelin alapuolelta.

Kysymykseen onko kosteusta mitään haittaa arvelisin, että ei ole. Betoni kestää kosteutta tietääkseni melko hyvin. Homettakin tulee vain pitkän aikaa märkään tai hyvin kosteaan betonin pintaan - tuo kosteus tuskin siinä kauan viihtyy.

[Matti Alander]

Kapillaari-ilmiö perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen, ei lämpötilaeroihin.
Diffuusio taas perustuu osittain lämpötilaeroihin ja kosteusmäärään, eli korkeammassa lämpötilassa on korkeampi vesihöyrynosapaine. Siis kyseessä on kaasun paine-erojen tasaantumispyrkimys, eli Daltonin kaasujen osapainelaki 1760.
Siis vesihöyrynä kosteus pyrkii liikkumaan alhaisemman lämpötilan pienemmän paineen suuntaan.
Samoin suuremmasta kosteusmäärästä pienempään.
Olemme ainakin näissä keskusteluissa huomanneet miten moni tekijä näihin kosteusteknisiin asioihin vaikuttaa, ettei ole ihme, että homeongelmia riittää ratkottavaksi varmasti vielä eteenpäinkin.
Vielä kun näihin pähkäilyihin sekoitetaan Konvektio ja Kondenssi, niin alkaa olla jo melko sekavaa.
Luotan kuitenkin edelleen vuorenvarmasti salaojittaviin lämmöneristeisiin, sekä niiden toimintaan, etteivät Saksalaiset puutarhurit keksineet niitä turhaan.

[juh]

Homma ole nyt ainakin pakkasten myötä minun kohdalta ratkennut - parin päivän pakkaset ja sokkeli on kuiva.

Tai sitten kivijalka on jäässä, eikä vesi enää nouse kapilaarisesti ;)

[nikolai]

Mutta, mutta....

Siellä Saksassa ei ole jäätyvää maata niinkuin meillä...
Tämä tarkastelu on tekemättä.

[Matti Alander]

Salaojittavat lämmöneristeet ovat nimenomaan keksitty Saksassa jäätyvää maata varten.
Alkuperäinen idea oli puutarhurien keksintö suojata puun juuret jäätymiseltä ja silti levyn läpi pääsi vesi juuristoille.
Salaojittavia lämmöneristeitä käytetään enenevissä määrin esim. Golf kentillä vastaavissa käyttötarkoituksissa.
Käännetyt viherkatot ovat myös yksi samantyyppinen käyttöpaikka.
Tällä palstalla tietysti keskitytään etupäässä kellarien saneeraamiseen, mutta eiköhän pieni pala historiaakin ole paikallaan.
Koska Nikolai ilmeisesti olet alan ammattilaisia on varsin hyvä, että perehdyt aiheeseen peruusteellisesti.