Lattialämmitys kellaritilassa altistaa homeen syntymiselle?

[jkannisto]

Nostetaan tätä kun itsellä pohdintaa lattialämmityksen kanssa myös.
Kellarissa pari tilaa ja ei tietoa onko mitään eristyksiä. Tuskin.
Salaojitukset kunnossa ja maanvastainen laatta. Jos uritan ja laitan vesikiertoisen lattialämmityksen sekä laatoituksen niin voiko tuosta olla jotain vaaraa? Olisiko lämmityksen kustannukset valtavat?
Vai olisiko järkevämpää laittaa vaan seinäpatterit?

[kakkaroolari]

Meillä oli tehty saneerausvalu eristämättömän laatan päälle sähkökaapelein.

Kyllä, lämmityslaskussa tuntuu. Termarit turhia, kaapelit käytännössä koko ajan päällä, ympäri vuoden kesät talvet tasainen kulutus n. 1300 kWh/kk. Onneksi olivat alimitoittaneet kaapelit, "mukavuuslämpö".

Olen noita tiloja korjaillut yksi kerrallaan. Reilu pari vuotta sitten vaihtu maalämpö, otin vesikiertoiset varaukset käyttöön uusissa lattioissa ja öljy jäi pois. Sähkölasku on pienentynyt vuositasolla vaikka talo lämpiää nyt sähköllä. Kesäsin kulutuksen pudotus on huikea, ei mee aiempaan verrattuna juuri mitään.

Kylppäri on vielä rikkomatta, olen nyt napsinut sähkölämmityksen pois sieltäkin. Siinä on 800W kaapeli, jos sen laitan päälle, se imee 800 W 24/7, joka lisää 70-80 euroa sähkölaskua per kuukausi, eikä näin lämmityskaudella se lattia edes tunnu sen lämpimämmältä. Ei se pysty varaamaan mitään kun kylmä maa, ja korvausilmaventtiileistäkin kun valuu kylmä ilma suoraan lattialle.

[hpaara]

Kiinnostava, aihe kun itsellä vastaavaa remppaa edessä / mielessä;

50-luvulla rakennetun maavaraisen kellarin sauna- ja pesutilat tarkoitus uusia. Kellarin muurin rakenne on sisäseinässä Leca-harkko ja ulompana (maata vasten) kivi-/betonimuuri. Muutettiin taloon marraskuussa 2020 ja ensimmäisenä teetettiin salaojaremontti ulkopuolelta. Isodranillä pyritty saamaan kosteuden kulkusuuntaa seinistä ulospäin ja sieltä valumaan salaojiin. Ja tietenkin ulkopuolinen sade /-sulavedet salaojiin. Eli tämän talven ja ensi kevään sulavedet toivoisi kulkevan aikahyvin Tampereen kaupungin sadevesijärjestelmään jo.

No sitten seuraava suunnitelma on sahata ja piikata noin 10cm lattialaatta auki ja kaivaa maata riittävästi. Rakennesuunnittelija kirjoitti uuden lattian pohjat näin ylhäältä alas):
Laatoitus
Vesieristys
Kaatovalu
FF-300 200mm
Kapillaarisepeli 4-16mm 200mm
Täyttösepeli 16mm
Suodatinkangas
Perusmaa

Tuo on aika selkee ja toivottavasti toimiva rakenne. Pitäisi olla kaupungillekin hyväksyttävä (lupahakemus vielä auki).
Tämänkaltainen suunnitelma / rakenneratkaisu ymmärtääkseni tarpeen, jos tekee nykysäännöksillä "by-the-book" - suhteellisen pakollinenkin kai nykyään tehdä kunnolla jos hommaan ryhtyy (tai niin minut on ainakin saatu uskomaan). Kaatovaluun tai liepeille on tarkoitus vesikiertoinen lattialämmitys laittaa, joka pitää 24/7 jonkunlaisessa lämmössä lattian. Suntti alakerrassa jo valmiina, kun yläkerroksiin tuli saneeratessa jo TopWayn vesikiertoinen lämmitys laitettua, eli teoriassa suht helppo liittää sinne.

Mutta se vesieristetystä lattiasta kellarin saunassa ja pesutilassa, nyt minua kiinnostaisi kuulla ratkaisuista muihin tiloihin. Siis ratkaisuista kellarin muuhun kylmään maavaraiseen betoinilattiaan, johon ei tarvetta vesieristykselle. Lattia voisi siis "hengittää vapaasti" jatkossakin ja haluaisin hoitaa lämpimämmäksi ja siistimmäksi huomattavasti kevyemmällä kuin sauna pesutilat. Voisiko näissä sellainen ratkaisu toimia, että soiroaisi vain vähän uraa vesikiertoiselle lattialämmitysputkistolle (jos sitäkään) ja valaisi uuden valun päälle. Siihen ehkä kaakelilaatat hengittävillä saumoilla. Mielipiteitä / kokemuksia?

[1938_talo_uusi]

Kiinnostava, aihe kun itsellä vastaavaa remppaa edessä / mielessä;

50-luvulla rakennetun maavaraisen kellarin sauna- ja pesutilat tarkoitus uusia. Kellarin muurin rakenne on sisäseinässä Leca-harkko ja ulompana (maata vasten) kivi-/betonimuuri. Muutettiin taloon marraskuussa 2020 ja ensimmäisenä teetettiin salaojaremontti ulkopuolelta. Isodranillä pyritty saamaan kosteuden kulkusuuntaa seinistä ulospäin ja sieltä valumaan salaojiin. Ja tietenkin ulkopuolinen sade /-sulavedet salaojiin. Eli tämän talven ja ensi kevään sulavedet toivoisi kulkevan aikahyvin Tampereen kaupungin sadevesijärjestelmään jo.

No sitten seuraava suunnitelma on sahata ja piikata noin 10cm lattialaatta auki ja kaivaa maata riittävästi. Rakennesuunnittelija kirjoitti uuden lattian pohjat näin ylhäältä alas):
Laatoitus
Vesieristys
Kaatovalu
FF-300 200mm
Kapillaarisepeli 4-16mm 200mm
Täyttösepeli 16mm
Suodatinkangas
Perusmaa

Tuo on aika selkee ja toivottavasti toimiva rakenne. Pitäisi olla kaupungillekin hyväksyttävä (lupahakemus vielä auki).
Tämänkaltainen suunnitelma / rakenneratkaisu ymmärtääkseni tarpeen, jos tekee nykysäännöksillä "by-the-book" - suhteellisen pakollinenkin kai nykyään tehdä kunnolla jos hommaan ryhtyy (tai niin minut on ainakin saatu uskomaan). Kaatovaluun tai liepeille on tarkoitus vesikiertoinen lattialämmitys laittaa, joka pitää 24/7 jonkunlaisessa lämmössä lattian. Suntti alakerrassa jo valmiina, kun yläkerroksiin tuli saneeratessa jo TopWayn vesikiertoinen lämmitys laitettua, eli teoriassa suht helppo liittää sinne.

Mutta se vesieristetystä lattiasta kellarin saunassa ja pesutilassa, nyt minua kiinnostaisi kuulla ratkaisuista muihin tiloihin. Siis ratkaisuista kellarin muuhun kylmään maavaraiseen betoinilattiaan, johon ei tarvetta vesieristykselle. Lattia voisi siis "hengittää vapaasti" jatkossakin ja haluaisin hoitaa lämpimämmäksi ja siistimmäksi huomattavasti kevyemmällä kuin sauna pesutilat. Voisiko näissä sellainen ratkaisu toimia, että soiroaisi vain vähän uraa vesikiertoiselle lattialämmitysputkistolle (jos sitäkään) ja valaisi uuden valun päälle. Siihen ehkä kaakelilaatat hengittävillä saumoilla. Mielipiteitä / kokemuksia?

Miten teitte näin 5 vuotta myöhemmin kun kyselee? Siis juuri tuolle viimeksi puhutulle missä kylmä maanvarainen betonilaatta.