Vanhan palohormin uudelleenkäyttöönotto

[Herwanni]

no näin ajattelinkin että tukkoonhan se laitetaan jolloin se savu siis ilman muuta jostain reiästä kurvaa viereiseen hormiin...ok..normaali käytössä menis kuitenkin taivasta kohti eikä viereiseen hormiin jos vain veto kunnossa...jos viereinenkin hormi tulisijakäytössä niin ei asialla mitään merkitystä...tietty jos jossain muussa käytössä niin kai se sit kannattaa slammata...

[Mäkitupalainen]

Kovasti sillä nyt vaan on merkitystä, sillä hyväksyntää tuolle hormille ei saa ennenkö asia on kunnossa.

Olen nyt pohtinut tätä slammaus vs. haponkestävä sisäputki-asiaa yön yli ja olen kääntymässä hapokkaan puoleen. Perustelut: Raha. Slammaus on hemmetin kallista teettää ja vaikka menetelmä on yksinkertainen, en aio sitä tämän hormin kohdalla opetella itse. Putkittamalla hormin saa sille hyväksynnän suoraan, mutta slammaamalla vaaditaan uusi tiiveyskoe. Jälleen palaisi rahaa ja aikaa.

Sitten taas jos mietitään sisäputkituksen haittoja: piippu ei saa enää lämpöä, kun vermikuliitti eristää sisäputken ulkokuoresta. Omassa tapauksessani; so what? Kyseinen hormi on ollut käyttämättömänä vuosia, joten otti sen miten tahansa käyttöön niin pakkanen ei enää laskeudu samalle tasolle piipussa. Kyseinen hormi on keskimmäinen piipussa, joten reunimmaiset hormit lämmittävät kyllä piippua jatkossakin.

Veto: Mittausteni mukaan hormiin pitäisi mahtua 120-125mm sisäputki, joka on täysin riittävä liesikamiinalle, minkä liitosputken halkaisija on 115mm. Toisekseen talon öljykattila on kaksoiskattila, joka on joskus aikoinaan putkitettu myös 125mm putkella ja se virtaa puupoltossakin aivan mainiosti.

Siispä Porin-Matin hormin ja tulevan takan kohdalla aion kokeilla slammausta itse, joten ei tätä menetelmää täysin romukoppaan heitetä tässä taloudessa

Vastaväitteitä?

[PetteriKivimäki]

Todella vaikea muuten oli löytää tekijää slammaukselle - Keski-Suomessa ei ollut yhtään tekijää. Meinasin tilata Ruottista tarvikkeet, mutta tuli sitten päijäthämäläinen kolmen kaverin nuohous&piippufirmaporukka Keski-Suomen urakoimaan, ja slammasivat samalla meidän viis - kolme 8-metristä ja kaks 3-metristä - hormiamme ja tekivät samalla uusiks piipun yläpään ja kauluksen. Ainoa todellinen vaihtoehto olisi heidän mukaansa ollut uuden piipun rakentaminen:



Ei näyttänyt rakettitieteeltä, mutta koko päivän teki kolme jätkää duunia, laastia meni 360 kiloa ja hiki tuli kavereille, kun se kura piti tottakai hilata tonne katolle, kaataa hormiin - kiskoa ylö, kaataa hormiin - kiskoa ylös..

[kokki]

Ei se tiiviyskoe nyt niin järjettömästi maksa, että sen takia kannattais alkaa säästämään.

Ja kannattaako hormeissa nyt muutenkaan säästää, tekee kunnolla, kestäähän se sitten vuosikausia, toivon mukaan vuoskymmeniä. Ite en joteki tykkää putkitusajatuksesta, ihan vaan mielipide sellainen, ei mitää faktoi tai muuta, mut tuntuis joteki väärältä pistää jotai putkea tuonne. Mutta nää on kai näitä, toinen ei suostu vaihtamaan valokatkaisintakaan "nykyaikaiseen" kun se vanhakin toimii.

[Forgiven]

Miltäs nämä näyttävät... joko tuo piippu olisi paree tehdä kokonaan uudestaan?

[Mäkitupalainen]

Ei se tiiviyskoe nyt niin järjettömästi maksa, että sen takia kannattais alkaa säästämään.

Ja kannattaako hormeissa nyt muutenkaan säästää, tekee kunnolla, kestäähän se sitten vuosikausia, toivon mukaan vuoskymmeniä. Ite en joteki tykkää putkitusajatuksesta, ihan vaan mielipide sellainen, ei mitää faktoi tai muuta, mut tuntuis joteki väärältä pistää jotai putkea tuonne. Mutta nää on kai näitä, toinen ei suostu vaihtamaan valokatkaisintakaan "nykyaikaiseen" kun se vanhakin toimii.

Jeps, nää on just näitä. Tuntumalla näissä taloissa on ennenkin eletty. Tuntunut kylmältä niin on laitettu lisää puuta hellaan. Tuntunut rikkinäiseltä hormilta, laitettu kuntoon tavalla tai toisella

[PetteriKivimäki]

Miltäs nämä näyttävät... joko tuo piippu olisi paree tehdä kokonaan uudestaan?

Mulla oli justiinsa samannäköistä kuin tuossa toisessa kuvassa, plus piipun hattu oli ihan ruvella. En ihmettele, että kuituvahvisteista valumassaa meni se 70 kg/hormi.

Onko tuossa ekassa kuvassa irtotiili poikittain?

Ks. toi on hyvä
http://www.youtube.com/watch?v=dkIry1y-XjA#t=61

Ja taloon.comista tavarat:
http://www.taloon.com/piipun-korjausmassat/6829/dg

[Forgiven]

Miltäs nämä näyttävät... joko tuo piippu olisi paree tehdä kokonaan uudestaan?

Mulla oli justiinsa samannäköistä kuin tuossa toisessa kuvassa, plus piipun hattu oli ihan ruvella. En ihmettele, että kuituvahvisteista valumassaa meni se 70 kg/hormi.

Onko tuossa ekassa kuvassa irtotiili poikittain?

Ks. toi on hyvä
http://www.youtube.com/watch?v=dkIry1y-XjA#t=61

Ja taloon.comista tavarat:
http://www.taloon.com/piipun-korjausmassat/6829/dg

Juu on irtotiili, ylimmäinen tiili hormien välistä, eikä kovin pitkälle pudonnut, kädellä saisi siitä pois. En vain ko. taloa (vielä?) ostanut niin en hätiköinyt asian suhteen.

Mutta hmm, eli voisi vielä tuolla massalla saada kuntoon, pitää harkita. Paljon auki vielä mitä kaikkea tuolta joutuisi purkamaan muutenkin, jos joutuu ko. piipun perustuksiakin hajoittamaan (kellarissa kaivamaan) niin sitten lienee parempi tehdä kokonaan uudestaan. Sinänsä olisi helpottanut tuota kaivelu vaihtoehtoa jos piipun kuitenkin joutuisi purkamaan.

[jarkkis]

Ks. toi on hyvä
http://www.youtube.com/watch?v=dkIry1y-XjA#t=61

Tuossa klipissä pääsee näkemään satavuotiaan kerrostalon hormirakenteita.Tuon ajan kerrostaloissa oli uunilämmitys yleisesti käytössä,katolla näkyy miten paljon siellä on savupiippuja ja hormeja,Siihen aikaan Helsingissä riitti nuohoojille hommia.Polttopuiden kantaminen ylimpiin kerroksiin kellarin halkovarastosta on varmaankin ollut kuntoa kohottava askare.Tosin siihen aikaan sen homman usein suorittivat varakkaissa huusholleissa kotiapulaiset.Joissain taloissa oli tosin tähän tarkoitukseen halkohissit.Helsingin vanhoissa kerrostaloissa on joskus maailmassa ollut melkoinen määrä toinen toistaan komeampia kaakeliuuneja.Kun sitten aikanaan saatiin keskuslämmitys,niin useimmiten saivat kakluunit purkutuomion.Jonkunverran tuonajan kaakeliuuneja on stadissakin kuitenkin säilynyt.

Ai niin,tulikin tuosta edellisestä mieleen taas se Hesarin puunsavun tuoksusta mielensä pahoittanut toimittaja.Kun aatellaan että piippu on noissa korkeuksissa ja kakluunissa joskus.ehkä aika harvoin poltetaan pesällinen,niin ei sillä todellakaan voi olla mitään merkitystä.Painomusteen tuhlausta oli kyllä tuo kolumni.

[Hirsitupa]

Käsittääkseni on aina parempi slammata hormi, eikä hintaero putkitukseen ole suuri. Putken kanssa veto huononee ja rapautuminen jatkuu siinä kuin ennenkin, se ei korjaa hormia mitenkään ja pienentää savukanavaa aina huomattavasti. Hyvin vetävää uunia on paljon kivempi käyttää ja tosi huonolla vetämisellä uunilla ei tee mitään...Jos uunissa on pellit, joita tietty kannattaa käyttää, slammaus on ainoa vaihtoehto. Putkituksessa materiaali maksaa ja työn osuun on pieni, joten slammauksessa jossa materiaali (se tarkoitukseen sopiva laasti) on melkein ilmaista, ja työhön kuluu enemmän aikaa, saa myös kotitalousvähennystä huomattavasti merkittävämmin. Itse teetin slammauksen Etelä-Pohjanmaalaisella firmalla, slammaus maksoi n. 1000e hormi, ja ikivanha hormi vetää kuin unelma. Samalla purettiin vanha piippu ja rakennettiin uusi. Pelkän kuvan perusteella ei voi käsittääkseni arvioida hormin kuntoa, yleensä se tehdään tarkoitukseen sopivalla taltan tapaisella, josta näkee, paljonko se uppoaa tiilien väliseen laastiin. Mullakin kaikki näytti mukamas hyvältä piipulta katsottuna, mutta käytännössä vanha savilaasti oli muuttunut irtohiekaksi, tiilien välissä ei ollut enää mitään. Suurin ero slammauksen ja putken välillä on se, että putki ei tosiaan korjaa mitään eikä estä rapautumisen jatkumista.

[Mäkitupalainen]

Mitä nyt olen tuossa laskeskellut niin hapokas putki maksaa n. 500e oman tarvemäärän huomioiden sisältäen asennuskartion ja yläpään hatun. Siihen vermikuliitti päälle. Vastaavasti jos alkaisin tässä vaiheessa slammaushommiin itse niin niissä pelkkään vinssiin ja työkaluihin uppoaa tuo sama 500e. Tämän lisäksi savukoe mahdollisesti yhteen tai useampaan kertaan, mikäli vuotoja on ensimmäisen/toisen käsittelykerran jälkeen. Teetettynä ei taida tältä seudulta alle 2000e lohjeta slammaushomma?

Olin uunin valmistajaan yhteydessä: Ko. uunissa on 115mm liitäntäputki joten 120-125mm putken pitäisi riittää aivan täysin. Kuten laittamastani kuvasta näkyy, hormissa on laastin roippeita ja veto on silti todella hyvä. Ts. en usko, että huononnan liikaa vetoa, koska liitäntäputken halkaisijatarve täyttyy reilusti.

Rapautuminen: Jos putken ja piipun välissä on vermikuliittia niin mihin se siitä rapautuu? Ymmärrän kyllä, jos tuon välitilan jättää tyhjäksi niin lämpötilaerot voivat olla melkoiset ja kosteus voi tiivistyä milloin minnekin. Slammaus ei myöskään ole mikään ihmepinnoite, joka tekee piipusta ikuisen timantin, vaan se myös vanhenee ja mahdollisesti halkeilee, kuten ennenkin. Erityisesti mikäli väleistä ei ole saatu nokea yms. epäpuhtauksia pois niin ei tällöin mielestäni ole mitään taetta sille, että päälle levitetty laasti kestää siinä maailman tappiin asti?

Jos ja kun rapautumista tapahtuu niin luulen piipun häviävän ulkopuolelta pölynä ilmaan ennen kuin tuo putkitettu hormi on sormin purettavissa näkyviin.

Toisaalta jos tuo putkitettu hormi kestää toiset 50 vuotta niin uskoisin, ettei minun tarvitse enää murehtia sen kunnostamisesta. Eiköhän Euvostoliitossa ole siihen mennessä purettu jo viimeinenkin rintamamiestalo pahimpana mahdollisena ympäristörikoksena. Vaikkei kestäisi 50 vuotta niin vastaavasti voisin kysyä, että onko slammatuista hormeista käyttökokemuksia jo yli 20-30 vuoden ajalta?

Kaiken tämän pohdinnan päätteeksi haluan todeta, etten edelleenkään pidä slammausta huonona vaihtoehtona omassa tai vastaavassa tilanteessa. Esitän kritiikkiä ainoastaan siitä syystä, että mielestäni tätä putkiasiaa tahi slammausta esitetään tyyliin "kitkat vai nastarenkaat?" ja se ei sinänsä johda mihinkään.

[Herwanni]

kuinka tuossa putkituksessa saa pellit pelaamaan vai onko hormissa aina veto päällä?

[Mäkitupalainen]

Asennuskartiota varten tarvitsee tehdä piipun alapäähän (1m - 1.8m korkeuteen) asennusaukko ja saman aukon avulla ajattelin ujuttaa uuden savupellin paikalleen. Tämän jälkeen järjestys on seuraava alhaalta ylöspäin: hellan savuputken aukko, pelti, asennuskartio, josta putkitusrööri alkaa. Toinen vaihtoehto on käyttää saunoista tuttua ulkopuolista putkipeltiä, eli pelti tulee piipunseinän ja hellan väliin savuputken yhteyteen. Tämä tosin vie hellaa seinästä ulospäin, eli vaatii tilaa.

[Labyrint64]

Mäkitupalainen, meneekö asennustyökaluihin tosiaan 500€? Venevinssi, pari nuohousharjaa, pellavakangasta, ämpäreitä. Mitä vielä?

Osaatteko muuten sanoa voiko käyttämättömiä hormeja tukkia? Talossa on noin neljä hormia jotka on tehty johonkin hassuun käyttöön koska ne paljastuivat alaslasketun katon purkutöissä mutta olivat pelkkiä tyhjiä reikiä muurissa. Koska pesuhuoneeseen tuli koneellinen poisto, kävi näistä hormeista tulemaan kylmää ilmaa takaisinpäin - ja joskus myös savunhajua. Tukin ne alapäästä mutta nyt tuli mieleen että voisiko hormin lämpötilaa pitää korkeammalla jos tukkisi hormit myös yläpäästä? On hölmöä että kylmä ilma valuu hormiin ja jäähdyttää sitä ja viereisessä hormissa kulkee savukaasut lämmittäen sitä (lämpötilaero rapauttaa?). Vai pitäisikö tukkia vain yläpäästä ja jättää alapää auki? Jos molemmat päät on tukossa, onko vaara että sisään kertyy jotain alkuaineita jotka aiheuttaa jotain prosesseja?

[rantapelto]

Taitaa tuossa 500 euron hinnassa olla mukana kaupasta saatava valmis vinssihäkkyrä. Jos vaan yhtään on hitsaustaitoa niin sen vinssin tekee itse muutamalla kympillä. Harja maksaa noin 60 ja juuttikangas 10 metri.