Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Tessun kommentit tuppaa olemaan vähän töksähteleviä 
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Aihepiiri on sen verta likeltä, että istun sormieni päällä, etten vaan kirjoita mitään.
-
Carovarium
- Jäsen

- Viestit: 72
- Liittynyt: La Kesä 02, 2012 19:26
- Paikkakunta: Pietarsaari/Jakobstad
- Kotisivu: http://Carovarium.blogspot.com
- Viesti:
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
ruoka,olo ja nukkumispaikat kuntoon niin ei paljoo muuta tartte. niin joo pihaan pieni nurkka :)
lapset kans haluu olla kauheesti mukana hommissa, vaikka ne ei mitään osaiskaan :) mutta esim kolme vuotias voi istua yllättävän kauanki vasaran,naulan ja puuklapin kanssa. jos meinaa olla levoton niin heittää sekaan vielä kynän niin taas jaksaa. :)
jos lapset on jo isompia niin niitä kohti voi heitellä kans purku ja jämätavaraa. sitä ikinä tiiä mitä ne niistä tekee :)
mä luulen että lapsille on kans tärkeetä että ne saa olla mukana remontoimassa. ei pelkästään kattelemassa vaan tekemässä päätöksiä, miettimässä sisustusta, kokkaamassa talkoisiin... ei vaan siks että se on kivaa ja jännää vaan siks että opitaan ja tulee tunne että lasta itteäänki kuunellaan.
itsekkin elänyt esiteininä remontin keskellä ja ei mulle mitään traumoja tullut. opin vaan sen että kaikkea ei saa valmiina ja pitää ite tehä jotain asioiden eteen.
lapset kans haluu olla kauheesti mukana hommissa, vaikka ne ei mitään osaiskaan :) mutta esim kolme vuotias voi istua yllättävän kauanki vasaran,naulan ja puuklapin kanssa. jos meinaa olla levoton niin heittää sekaan vielä kynän niin taas jaksaa. :)
jos lapset on jo isompia niin niitä kohti voi heitellä kans purku ja jämätavaraa. sitä ikinä tiiä mitä ne niistä tekee :)
mä luulen että lapsille on kans tärkeetä että ne saa olla mukana remontoimassa. ei pelkästään kattelemassa vaan tekemässä päätöksiä, miettimässä sisustusta, kokkaamassa talkoisiin... ei vaan siks että se on kivaa ja jännää vaan siks että opitaan ja tulee tunne että lasta itteäänki kuunellaan.
itsekkin elänyt esiteininä remontin keskellä ja ei mulle mitään traumoja tullut. opin vaan sen että kaikkea ei saa valmiina ja pitää ite tehä jotain asioiden eteen.
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Jatkan vielä että omien tai perheessä kauan olleiden sijaislasten kanssa voi remonttia tehdä, mutta kun lapsi tulee sijoitettuna uuteen perheeseen, pitää hänelle kaikki aika antaa. Esim, toivotaan että jäädään hetkeksi töistä pois yms vähän isompienkin lasten kohdalla.
Onko teillä käyty sosiaalitoimesta kotikäynnillä? Antoivatko silloin kommentteja/toiveita, nämän riippuvat vähän eri kunnistakin.
Onko teillä käyty sosiaalitoimesta kotikäynnillä? Antoivatko silloin kommentteja/toiveita, nämän riippuvat vähän eri kunnistakin.
-
Laurakaisa
- Jäsen

- Viestit: 1241
- Liittynyt: Ma Huhti 05, 2010 21:28
- Paikkakunta: Mikkeli
- Kotisivu: http://laurakaisatalo.blogspot.com
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Sijaislapsille kodin tarjoaminen on todella, todella hienoa ja kunnioitettavaa. Kiitos kun te ja muut kaltaisenne jaksatte siihen ryhtyä!
Remppa-asia riippunee sitten aika paljon lasten iästä, mutta kyllä minustakin ne perusfasiliteetit - pesupaikka, ruuanlaitto- ja syömispaikka, pyykinpesupaikka, nukkumapaikka - ovat varmasti omankin jaksamisen kannalta ne olennaisimmat. Sijaislasten osalta varmasti sekin on totta, että remontin ei liene hyvä olla kauhean akuutissa vaiheessa.
Omasta kokemuksesta ja lähipiirin kokemuksista oppineena ehkä sekin on hyvä vinkki, että helpompi on elellä vaikka kulahtaneen ja elähtäneen mutta vielä purkamattoman kuin keskeneräisen kanssa. Meillä on pakkoraossa jouduttu jättämään aika monta paikkaa "toimii mutta ei ole valmis" -tilaan, ja se ei ole se kivoin ratkaisu kenenkään kannalta - tosin lapsia ne puolivalmiit visiot ei kyllä tunnu häiritsevän.
Mitä tulee tessun kommenttiin niin hän taisi minulle joskus kommentoida, ettei hänellä ole omia lapsia. Se ehkä selittää melko pitkälle tuon "jos on vaikeeta lasten kanssa" -kommentin...
Jotenkin saattaisin melkein mennä valalle siitä, että ihan hirveän montaa vanhempaa ei löydy siihen jengiin, jolla EI ole välillä (ja välllä pääsääntöisesti) vaikeeta lasten kanssa... 
Remppa-asia riippunee sitten aika paljon lasten iästä, mutta kyllä minustakin ne perusfasiliteetit - pesupaikka, ruuanlaitto- ja syömispaikka, pyykinpesupaikka, nukkumapaikka - ovat varmasti omankin jaksamisen kannalta ne olennaisimmat. Sijaislasten osalta varmasti sekin on totta, että remontin ei liene hyvä olla kauhean akuutissa vaiheessa.
Omasta kokemuksesta ja lähipiirin kokemuksista oppineena ehkä sekin on hyvä vinkki, että helpompi on elellä vaikka kulahtaneen ja elähtäneen mutta vielä purkamattoman kuin keskeneräisen kanssa. Meillä on pakkoraossa jouduttu jättämään aika monta paikkaa "toimii mutta ei ole valmis" -tilaan, ja se ei ole se kivoin ratkaisu kenenkään kannalta - tosin lapsia ne puolivalmiit visiot ei kyllä tunnu häiritsevän.
Mitä tulee tessun kommenttiin niin hän taisi minulle joskus kommentoida, ettei hänellä ole omia lapsia. Se ehkä selittää melko pitkälle tuon "jos on vaikeeta lasten kanssa" -kommentin...
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
- gretheline
- Jäsen

- Viestit: 367
- Liittynyt: Su Tammi 29, 2012 12:56
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Kotisivu: http://villabahnhugel.blogspot.fi/
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Kiitos kaikille, jatkakaa toki; aivan mahtavalla tavalla täältä saa näkökulmaa aiheeseen!
En aio räjäyttää koko taloa atomeiksi ylipäätäänkään, saati lasten jo asuessa täällä, enkä muutenkaan remontoida niin henkihieverissä ettei sekä itselleni että lapsille olisi remonttivapaata tilaa ja aikaa. Pää siinä hajoaisi, ja se ei ole tarkoitus. Tässä talossa oli jo kaupantekohetkellä ne tärkeimmät perusasiat kunnossa, eli lämmin pysyy sisällä ja viima ja vesi ulkona.
Vesikatto kestää vielä ~10 vuotta ja kauemminkin ammattimiehen toimesta tehdyn puhdistamisen ja maalaamisen jälkeen, se kun on niin lujaa peltiä että sen uusiminen pelkästä uusimisen ilosta ei kannata. Ulkoseinät kaipaavat "vain" maalinpoiston ja uudelleenmaalauksen tee-se-itse-projektina, se on pakkokin tehdä itse, kun sitä ei rupea yksikään tontilla käynyt ammattilainen käsin skrapaamaan ja muilla mekaanisilla menetelmillä tulee kokeilujen perusteella rumaa jälkeä. Piippu on niistetty, hormit on kunnossa ja yläpohjaremppa on tehty.
Kaikki alkuperäiset ikkunat kunnostetaan, siis entisöidään, pikkuhiljaa ja yksi kerrallaan talon emännän puhdetöinä.
Yläkerta, jossa makuuhuoneet sijaitsevat, on nyt putkimiehen viimeviikkoisen visiitin jäljiltä vain tapetteja ja lattiamaalia sekä lasten huonekaluja vaille valmis, siellä ei tehdä sen jälkeen yhtään mitään moneen vuoteen.
Kuistin rossipohjan korjaaminen ja samalla uusien portaiden teko pääovelle on edessä nyt kesän aikana itse tehden, ulko-ovi on toimiva ja lämmin ja sen tuunaan talon alkuperäiseen henkeen sopivaksi "sitten joskus" lisäämällä siihen ikkunan ja sisarpaneloinnin.
Keskikerrokseen kahteen huoneeseen ja keittiöön sudin lattiamaalit ja sitten sinne vedetään uudet sähkökaapelit ja lisätään parit pistorasiat, jonka jälkeen nostelen tapetit seinille, ja sitten se saa olla taas joltisenkin tovin nykäisemättä. Jossain vaiheessa, tuskin kuitenkaan lähimmän 18kk sisällä, on edessä keskikerroksen neliön kokoisen vessan lattian avaaminen ja laatoittaminen sekä pytyn vaihto, ja samalla uusitaan vessan ja keittiön käyttövesiputket, jolloin keittiöön ehkä lisätään astianpesukone. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä (kts. alla) keittiöön tulee vesikiertoinen keskuslämmityshella.
Kellarikerroksen rapun ulko-ovi on uusittu, samoin rapun seinät ja valaistus. Sen kellarin rapun betoniportaat vaihdetaan puisiin ammattimiesten toimesta, koska minun aivoilla ei tehdä J:n muotoisia portaita päivässä ja kellariin on kuitenkin päästävä päivittäin peseytymään ja pyykkäämään. Massiivisin projekti tulee olemaan kellarikerroksen remppa viemäreineen, lattiaeristeineen, lattiavaluineen ja uusine kylpyhuoneineen ja kodinhoitotiloineen, lämmitysjärjestelmineen, takkahuoneineen, portaineen ja sisäänkäynteineen päivineen, mutta sen kimppuun en aio käydä ainakaan pariin vuoteen, jos vielä viiteenkään, kun se on nykyisellääkin ihan hajuton, toimiva ja vesilammikkovapaa ja varmasti vastaisuudessa vielä kuivempi nyt kun maanpinnan pahasti pielessä olleet kallistukset on korjattu.
Nyt akuutteja juttuja on siis kuistin rossipohja ja pääoven ulkoportaat sekä pintojen tapetointi ja maalaus, keskikerroksen sähköremppa ja ilman halkojen kanssa juoksevaa emäntää juokseva lämmin vesi, joista jälkimmäinen hoituu kun ensi viikolla tulee putkimies varaajan kanssa. Ulkoseinien muovinpoisto eli lateksimaalin skrapaaminen etenee hiljakseen sitä mukaa kun aikaa ja hermoja skrapaamiseen löytyy sitä silmälläpitäen, että jos ensi keväänä saan edes yhden seinän maalattua niin olen tyytyväinen. Pihalla on lautakasojen sahaamista polttopuiksi ja tietty sen aidan tekeminen, sekä öljysäiliön ylöskaivamisen ja maanpinnan kallistusten jäljiltä mullan kärräämistä, nurmikonsiementen kylvöä, perennapenkkien perustamista ja leikkialueen tekemistä sekä kulkureittien päällystämistä kivituhkalla, ne kaikki valmistuvat tämän kesän aikana.
En aio räjäyttää koko taloa atomeiksi ylipäätäänkään, saati lasten jo asuessa täällä, enkä muutenkaan remontoida niin henkihieverissä ettei sekä itselleni että lapsille olisi remonttivapaata tilaa ja aikaa. Pää siinä hajoaisi, ja se ei ole tarkoitus. Tässä talossa oli jo kaupantekohetkellä ne tärkeimmät perusasiat kunnossa, eli lämmin pysyy sisällä ja viima ja vesi ulkona.
Vesikatto kestää vielä ~10 vuotta ja kauemminkin ammattimiehen toimesta tehdyn puhdistamisen ja maalaamisen jälkeen, se kun on niin lujaa peltiä että sen uusiminen pelkästä uusimisen ilosta ei kannata. Ulkoseinät kaipaavat "vain" maalinpoiston ja uudelleenmaalauksen tee-se-itse-projektina, se on pakkokin tehdä itse, kun sitä ei rupea yksikään tontilla käynyt ammattilainen käsin skrapaamaan ja muilla mekaanisilla menetelmillä tulee kokeilujen perusteella rumaa jälkeä. Piippu on niistetty, hormit on kunnossa ja yläpohjaremppa on tehty.
Kaikki alkuperäiset ikkunat kunnostetaan, siis entisöidään, pikkuhiljaa ja yksi kerrallaan talon emännän puhdetöinä.
Yläkerta, jossa makuuhuoneet sijaitsevat, on nyt putkimiehen viimeviikkoisen visiitin jäljiltä vain tapetteja ja lattiamaalia sekä lasten huonekaluja vaille valmis, siellä ei tehdä sen jälkeen yhtään mitään moneen vuoteen.
Kuistin rossipohjan korjaaminen ja samalla uusien portaiden teko pääovelle on edessä nyt kesän aikana itse tehden, ulko-ovi on toimiva ja lämmin ja sen tuunaan talon alkuperäiseen henkeen sopivaksi "sitten joskus" lisäämällä siihen ikkunan ja sisarpaneloinnin.
Keskikerrokseen kahteen huoneeseen ja keittiöön sudin lattiamaalit ja sitten sinne vedetään uudet sähkökaapelit ja lisätään parit pistorasiat, jonka jälkeen nostelen tapetit seinille, ja sitten se saa olla taas joltisenkin tovin nykäisemättä. Jossain vaiheessa, tuskin kuitenkaan lähimmän 18kk sisällä, on edessä keskikerroksen neliön kokoisen vessan lattian avaaminen ja laatoittaminen sekä pytyn vaihto, ja samalla uusitaan vessan ja keittiön käyttövesiputket, jolloin keittiöön ehkä lisätään astianpesukone. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä (kts. alla) keittiöön tulee vesikiertoinen keskuslämmityshella.
Kellarikerroksen rapun ulko-ovi on uusittu, samoin rapun seinät ja valaistus. Sen kellarin rapun betoniportaat vaihdetaan puisiin ammattimiesten toimesta, koska minun aivoilla ei tehdä J:n muotoisia portaita päivässä ja kellariin on kuitenkin päästävä päivittäin peseytymään ja pyykkäämään. Massiivisin projekti tulee olemaan kellarikerroksen remppa viemäreineen, lattiaeristeineen, lattiavaluineen ja uusine kylpyhuoneineen ja kodinhoitotiloineen, lämmitysjärjestelmineen, takkahuoneineen, portaineen ja sisäänkäynteineen päivineen, mutta sen kimppuun en aio käydä ainakaan pariin vuoteen, jos vielä viiteenkään, kun se on nykyisellääkin ihan hajuton, toimiva ja vesilammikkovapaa ja varmasti vastaisuudessa vielä kuivempi nyt kun maanpinnan pahasti pielessä olleet kallistukset on korjattu.
Nyt akuutteja juttuja on siis kuistin rossipohja ja pääoven ulkoportaat sekä pintojen tapetointi ja maalaus, keskikerroksen sähköremppa ja ilman halkojen kanssa juoksevaa emäntää juokseva lämmin vesi, joista jälkimmäinen hoituu kun ensi viikolla tulee putkimies varaajan kanssa. Ulkoseinien muovinpoisto eli lateksimaalin skrapaaminen etenee hiljakseen sitä mukaa kun aikaa ja hermoja skrapaamiseen löytyy sitä silmälläpitäen, että jos ensi keväänä saan edes yhden seinän maalattua niin olen tyytyväinen. Pihalla on lautakasojen sahaamista polttopuiksi ja tietty sen aidan tekeminen, sekä öljysäiliön ylöskaivamisen ja maanpinnan kallistusten jäljiltä mullan kärräämistä, nurmikonsiementen kylvöä, perennapenkkien perustamista ja leikkialueen tekemistä sekä kulkureittien päällystämistä kivituhkalla, ne kaikki valmistuvat tämän kesän aikana.
Mitä ajankäyttöön tulee niin "kaikki aika" ei kyllä sosiaalitoimen kanssa käytyjen tähänastisten keskustelujen mukaan pidä paikkaansa, koska esimerkiksi säännöllisen ylitöitä tuntemattoman pääosin virka-aikaan ajoittuvan päivätyön jättämistä ei ole edes kiertäen ehdotettu. Ajatus sijaisvanhemmuudesta on kypsynyt jo vuosia, ja sinä aikana olen kartuttanut myös tietoa erityistarpeisista lapsista eli sinänsä tämä ei ole uusi asia, vaan mahdollinen tuleva sijaisvanhemmuus oli mielessä jo ensimmäisissä asuntonäytöissä käydessäni. Itse olen avoin myös ajatukselle töistä pois jäämiselle mikäli lapsia on useampi ja tilanne sitä vaatii, mutta sosiaalitoimi ei moista vaatimusta ole esittänyt. Ehkä siinä on kuntakohtaisia eroja, tiedä häntä. Kuitenkin, koska tämä on rintamamiestalo- ja remonttifoorumi, niin en ala täällä nyt puimaan tätä matkaa sijaisvanhemmuuteen sen yksityiskohtaisemmin kuin mitä tulee huushollin kunnostamiseen sopivalle tolalle ennen lapsen tai lasten tuloa, ja niiltä osin kuin se koskee elämää talossa jossa on aina jotain laittamista tai laittamisen suunnittelua jossain nurkassa. Aikataulu sille huushollin lapsiystävälliseksi kunnostamiselle meillä on sen sorttinen, että PRIDE-valmennus alkaa lokakuussa ja kestää noin 4kk, mutta sosiaalitoimen taholta on väläytetty mahdollisuutta tukiperheenä toimimiseen ja jopa sijaislapsen tai -lasten tuloon jo ennen valmennuksen päättymistä.sunap kirjoitti:Jatkan vielä että omien tai perheessä kauan olleiden sijaislasten kanssa voi remonttia tehdä, mutta kun lapsi tulee sijoitettuna uuteen perheeseen, pitää hänelle kaikki aika antaa. Esim, toivotaan että jäädään hetkeksi töistä pois yms vähän isompienkin lasten kohdalla.
Onko teillä käyty sosiaalitoimesta kotikäynnillä? Antoivatko silloin kommentteja/toiveita, nämän riippuvat vähän eri kunnistakin.
"...ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-
Oto Hascak
- Jäsen

- Viestit: 2338
- Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
- Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
- Kotisivu: www.suorakon.com
- Paikkakunta: Sastamala
- Viesti:
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Off topic, mutta mulle on jäänyt vahvasti sellainen kuva, että pride-valmennus ei ole pakollinen. Suositeltava, mutta ei pakollinen. Pride-valmennuksen sisältöä katsellessani tulin siihen lopputulokseen, että monen lihaasyövänheteromiehen potentiaalisen sijaisvanhemmuuden mielekkyys joutuu todelliseen testiin tanssittaessa piiritansseja noitarumpujen säestyksellä. Siis kärjistettynä sanottuna. Käsittääkseni priden pystyy korvaamaan henkilökohtaisella koulutuksella eli esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n sossujen kanssa keskustellen.gretheline kirjoitti:PRIDE-valmennus
Nimimerkillä tilattiin sijaisvanhemmuuspaperit edellä mainitusta yhdistyksestä
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
http://www.suorakon.com
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Riippuu siis varmaan paljon lapsista. Toisia remppa kiinnostaa, toisia ei; toiset uskovat kun sanotaan/kielletään, toiset ei; toiset keksivät itse tekemistä, toisten tekeminen purkautuu "kiusantekona" tai "tihutöinä".
Isompien kanssa voi tietenkin asiasta keskusella, että mitkä ovat säännöt ja miksi. Pienemmille ne vain kerrotaan ja sitten kerrataan ja kerrataan ja kerrataan... :)
Meillä on mennyt tosi kivuttomasti, vaikka remppa oli tosi alkutekijöissä kun jouduttiin tähän muuttamaan. Keittiö tuli valmiiksi juuri ennen muuttoa, toimiva suhku oli jo ja muuten talo oli alkuperäiskuntoinen, eli täysin asumiskuntoinen:) Sisä ja ulkoremppa on tässä 5 vuoden aikana kuitenkin tehty ja vähän on vielä kesken. Alkuajat oli täysin rakennustyömaana kun alakerran oleskelutilat rempattiin, eikä kulkua niiden läpi voinut välttää. Sitten rauhoittui kun saattoi tehdä huone kerrallaan.
Lapset ovat nyt 8 ja 6, eivätkä ole kovin kiinnostuneita auttajia olleet. Päinvastoin, jos pyytää apuun niin karkaavat paikalta:) Työkalutkin ovat saaneet olla rauhassa. Nämä ovat tulleet hyvin toimeen keskenään, joten seura auttaa. Voi kai se pahentaakin, jos yhdessä hölmöilevät...
Isompien kanssa voi tietenkin asiasta keskusella, että mitkä ovat säännöt ja miksi. Pienemmille ne vain kerrotaan ja sitten kerrataan ja kerrataan ja kerrataan... :)
Meillä on mennyt tosi kivuttomasti, vaikka remppa oli tosi alkutekijöissä kun jouduttiin tähän muuttamaan. Keittiö tuli valmiiksi juuri ennen muuttoa, toimiva suhku oli jo ja muuten talo oli alkuperäiskuntoinen, eli täysin asumiskuntoinen:) Sisä ja ulkoremppa on tässä 5 vuoden aikana kuitenkin tehty ja vähän on vielä kesken. Alkuajat oli täysin rakennustyömaana kun alakerran oleskelutilat rempattiin, eikä kulkua niiden läpi voinut välttää. Sitten rauhoittui kun saattoi tehdä huone kerrallaan.
Lapset ovat nyt 8 ja 6, eivätkä ole kovin kiinnostuneita auttajia olleet. Päinvastoin, jos pyytää apuun niin karkaavat paikalta:) Työkalutkin ovat saaneet olla rauhassa. Nämä ovat tulleet hyvin toimeen keskenään, joten seura auttaa. Voi kai se pahentaakin, jos yhdessä hölmöilevät...
- gretheline
- Jäsen

- Viestit: 367
- Liittynyt: Su Tammi 29, 2012 12:56
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Kotisivu: http://villabahnhugel.blogspot.fi/
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Se on totta, täällä on sijoitettu lapsia vasta valmennukseen aikoville tai sitä harkitseville. Laki vaatii koulutuksen vasta jos sijoitettuna on enemmän kuin kolme tai neljä lasta. Täällä, kuten kaiketi monessa muussakin kunnassa, on huutava pula sijaisperheistä, ja käsittääkseni lastensuojelun kanta on se että normaali perhe-elämä ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa on parempi kuin laitospaikka, selvästi tarpeellisen huostaanoton venyttämisestä puhumattakaan. Siksi sosiaalitoimi onkin väläyttänyt mahdollisuutta lapsen tai lasten tuloon jo ennen valmennuksen päättymistä, hieman kiertäen on mainittu toive siitä että perhe olisi vastaanottavainen ajatukselle lapsen/lasten tulosta jo ennen valmennuksen alkua, ja heidän selkeänä toiveenaan oli tukiperheeksi ryhtyminen jo nyt kesän aikana.Oto Hascak kirjoitti:Off topic, mutta mulle on jäänyt vahvasti sellainen kuva, että pride-valmennus ei ole pakollinen. Suositeltava, mutta ei pakollinen.gretheline kirjoitti:PRIDE-valmennus
...
Nimimerkillä tilattiin sijaisvanhemmuuspaperit edellä mainitusta yhdistyksestä
Itse kuitenkin koen että talo ja piha saa olla hieman valmiimpi ennen tenavia, lähinnä ne etuoven portaat valmiina, aita ainakin rautatien puoleisella tontin rajalla ja piha ja sisäpinnat jollakin mallilla niin että sitten ei ole rutoläjiä eikä tavaroiden ja huonekalujen muuttamista huoneesta toiseen ihan lähikuukausina tiedossa. Keskeneräisyyttä ja tekemättömiä hommia siedän hyvin ja suunnittelu on kivaa, mutta esimerkiksi viereisen maalaamista ja tapetointia varten tyhjennetyn huoneen tavaroita ja huonekaluja täynnä olevat pinot ja pihan rutoläjät stressavat itseä ehkä kaikista eniten koko remonttitouhussa, joten ne minä haluan pois silmistä ja kulkureiteiltä ja oleskelutiloista niin että voin sitten keskittyä rauhassa perhe-elämään. Pitää ottaa asiaksi kantaa kellariin ja vintille kaikki irtoava vaikka niiden olisi tarkoitus olla sivussa vain pari päivää; kokemus on jo nyt osoittanut, että kun itse tekee, niin tosiasiassa se vakaasti aiottu "pari päivää" venyy ihan huomaamatta pariksi viikoksi ja helposti myös pariksi kuukaudeksi.
"...ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Minä taas muistelen että Laurakaisa itsekin neuvoi täällä muita, että "onko sitä pakko hankkia sitä kaiken maailman krääsää ja kamaa niille lapsille", kun itse huokailin jossain ketjussa säilytystilan puutetta vanhassa omakotitalossa, ja vaikka Laurakaisalla siis itsellä ei ollut vielä niitä lapsia.:D Että sattuu sitä muillekin ;)Laurakaisa kirjoitti:Mitä tulee tessun kommenttiin niin hän taisi minulle joskus kommentoida, ettei hänellä ole omia lapsia. Se ehkä selittää melko pitkälle tuon "jos on vaikeeta lasten kanssa" -kommentin... Jotenkin saattaisin melkein mennä valalle siitä, että ihan hirveän montaa vanhempaa ei löydy siihen jengiin, jolla EI ole välillä (ja välllä pääsääntöisesti) vaikeeta lasten kanssa...
Eli minun neuvo on, että älkää tehkö niin kuin minä, vaan huolehtikaa että siitä, että sitä säilytystilaa löytyy myös niille lasten tavaroille (eikä vain omille aarteille), niin ei mene hermo kaikenmaailman vaate- ja paperiläjien ja harrastusrompevuorien kanssa (joita sitten löytyy niin saunasta kuin pikkuvessastakin ym. muuhun tarkoitetuista paikoista, kuten niitä maalipurkkeja ja tapettirulliakin).
Ja voihan ne sijoituslapset olla myös temperamentiltaan omia lapsia paljon iisimpiäkin, eli ei se aina mene niinkään, että sijoituslasten kanssa on raskaampaa. Joskus vain lasten vanhemmilla on ollut elämänhallinnan tai turvaverkostojen puutteen ja jaksamisen vuoksi ongelmia. Itse olen myös pari vuotta ajatellut ottaa jossain vaiheessa ihan vain kesälapsia meille, mutta juurikin koska on rempat ja huoneet kesken, ei siitä ole ainakaan vielä tullut mitään.
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Remontin keskellä eläminen on pitkälti järjestelykysymys. Me muutettiin sisään siinä vaiheessa, kun yhteen vessaan tuli valo katkaisijasta ja kaikkialle muualle piti vetää sähköt roikalla. Keittiötä ei ollut, eikä siinä vessassa, missä oli suihku ollut valoja. Juniori opetteli ryömimään ja vanhemmat lapset alakoulussa. Reilut kolme kuukautta kokattiin leirikamoilla ja sitten saatiin keittiö käyttöön. Ylimääräiset kamat pidettiin varastossa muuttolaatikoissa, joista viimeiset purettiin viisi vuotta myöhemmin....
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Keijon kanssa samaa mieltä sikäli, että meilläkin on kohta neljä vuotta olleet kirjat muuttolaatikoissansa (monien muiden hyödyttömien tavaroiden lisäksi) ja saavat olla vielä jonkin aikaa jatkossakin, mutta sikäli eri mieltä, että tuo vaatii kyllä tietynlaista luonteenlaatua, eli sen tyypin systemaattisuutta ja järjestelmällisyyttä ja priorisoimista, mitä itsellä ei ainakaan ole riittävästi eikä malli olisi sopinut meille. Ja lasten romppeiden suhteen, jos ei ole sitä kokoaikaista järjestelijää: esim. kun vaatteet ja sukset ja luistimet ja kypärät menee pieneksi puolen vuoden välein ja vanhoista ei tahdo ehtiä eroon samaa tahtia (eikä uudet voi olla varastossakaan kun niitä käytetään) etc. Meillä ainakin tehdään (myös työtä) ja harrastetaan niin paljon myös kotona sisällä, että se ei ole vain paikka missä nukutaan ja syödään ja peseydytään. Siksikään ei onnistuisi meillä, kun kotia ei laiteta pois käytöstä noin vain, eli myös vieraita kutsutaan kotiin, sekä lapsikavereita että aikuisia, eli ei hallitse remontoiminen sosiaalistakaan elämää täällä. Mutta nämä ovat luonne- ja valintakysymyksiä. Kysyjällä nyt olikin remontit aika hyvällä mallilla, että sikäli ei ollenkaan huonolta vaikuta.
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
Heipsun!
Ja onnea matkaan, varmaan seka hauskoja että haasteellisia aikoja tulossa!
Komppaan monia aikaisempia kirjoittajia päivittäistoimintojen sujumisen puolesta. Riippuen lasten iästä (jos vaan tiedätte ikähaarukkaa suunnilleen, minkä ikäisiä teille on tulossa, ehkä saatte toivoakin?) kannattaa miettiä, mitkä ovat ne päivittäistoiminnot, joita joudutte monia kertoja päivässä toistamaan: puetaanko riisutaanko ulkovaatteita, pestäänkö takamuksia vai ollaanko siinä vaiheessa, että tarvitaan omaa tilaa kavereiden kanssa ajanviettoon tai treenikamojen kuivatukseen. Itselläni palaa pälli aina siinä vaiheessa, kun se perusrutiini on ihan rikki, ei löydy lapasia tai yökkäreitä, pitää kuskailla täysiä pottia ympäri taloa kerroksesta toiseen ja varmistella ettei leikki-ikäiset syöksy sillä aikaa portaisiin, tai märille kamppeille ei ole kuivatuspaikkaa, tai kun mikro vieläkin on eteisen lattialla.
....säilytystilat, säilytystilat, säilytystilat. Uskomatonta miten megalomaaninen määrä leikki-ikäisellä on erilaisia ulkoilukamppeita, kurahaalaria, välikausihaalaria, monet hanskat tarvitaan, kun toiset kuitenkin on aina hukassa ja kolmannet märkinä. Kannattaa myös miettiä, missä kausitavaroita säilytetään- mihin laitetaan talviromppeet,kun kesäkamat on käytössä ja miten inventoidaan pienksi jääneet ja säilytettävät, tai alemyynnistä hankitut suuret vaatteet. Uloskulkuväylien materiaalit kannattaa olla pestävissä, tai niin ruokottomat valmiiksi, että kuraiset kämmenenjäljet eivät haittaa. Vaalea uusi paperitapetti eteisessä vaatii taloudenpitäjän tiukkaa otetta ohikulkuihin. Meillä perhe kulkee sisään ulos kellarista, siellä myös vaatesäilytys ja kuivatus, keskikeroksen eteinen on tulevaisuudessa varattu vieraille - tällä hetkellä mikrolle ja potalle....
Jos vielä mahdollista, jääkaapin kokoon kannattaa kiinnittää huomiota;) se on aina liian pieni!!
Pienet lapset nukkuisivat mieluusti samassa huoneessa turvallisten aikuisten kanssa, jos ei mahdollista, mahdollisimman lähellä heitä. Ja isommatkin mielellään samassa kerroksessa, jos alkaa yöllä ahdistaa. Muutenkin, yhteisyydelle ja yksityisyydelle kannattaa varata tilaa. Meillä suosikkia patjat keskeneräisen olohuoneen keskellä, siinä on yhdessä hyvä koko porukan kölliä. Toisaalta esikoinen, kohta viisi, Arvostaa jo omaa tilaa ja yksityisyyttä, mahdollisuutta sulkeutua leikkimökkiin lukemaan akkaria ihan rauhassa. Tässäkin mielessä rintamamiestalomiljöö on ihanteellinen kaikille ja kaikenlaisille lapsille!
Riikka
Ja onnea matkaan, varmaan seka hauskoja että haasteellisia aikoja tulossa!
Komppaan monia aikaisempia kirjoittajia päivittäistoimintojen sujumisen puolesta. Riippuen lasten iästä (jos vaan tiedätte ikähaarukkaa suunnilleen, minkä ikäisiä teille on tulossa, ehkä saatte toivoakin?) kannattaa miettiä, mitkä ovat ne päivittäistoiminnot, joita joudutte monia kertoja päivässä toistamaan: puetaanko riisutaanko ulkovaatteita, pestäänkö takamuksia vai ollaanko siinä vaiheessa, että tarvitaan omaa tilaa kavereiden kanssa ajanviettoon tai treenikamojen kuivatukseen. Itselläni palaa pälli aina siinä vaiheessa, kun se perusrutiini on ihan rikki, ei löydy lapasia tai yökkäreitä, pitää kuskailla täysiä pottia ympäri taloa kerroksesta toiseen ja varmistella ettei leikki-ikäiset syöksy sillä aikaa portaisiin, tai märille kamppeille ei ole kuivatuspaikkaa, tai kun mikro vieläkin on eteisen lattialla.
....säilytystilat, säilytystilat, säilytystilat. Uskomatonta miten megalomaaninen määrä leikki-ikäisellä on erilaisia ulkoilukamppeita, kurahaalaria, välikausihaalaria, monet hanskat tarvitaan, kun toiset kuitenkin on aina hukassa ja kolmannet märkinä. Kannattaa myös miettiä, missä kausitavaroita säilytetään- mihin laitetaan talviromppeet,kun kesäkamat on käytössä ja miten inventoidaan pienksi jääneet ja säilytettävät, tai alemyynnistä hankitut suuret vaatteet. Uloskulkuväylien materiaalit kannattaa olla pestävissä, tai niin ruokottomat valmiiksi, että kuraiset kämmenenjäljet eivät haittaa. Vaalea uusi paperitapetti eteisessä vaatii taloudenpitäjän tiukkaa otetta ohikulkuihin. Meillä perhe kulkee sisään ulos kellarista, siellä myös vaatesäilytys ja kuivatus, keskikeroksen eteinen on tulevaisuudessa varattu vieraille - tällä hetkellä mikrolle ja potalle....
Jos vielä mahdollista, jääkaapin kokoon kannattaa kiinnittää huomiota;) se on aina liian pieni!!
Pienet lapset nukkuisivat mieluusti samassa huoneessa turvallisten aikuisten kanssa, jos ei mahdollista, mahdollisimman lähellä heitä. Ja isommatkin mielellään samassa kerroksessa, jos alkaa yöllä ahdistaa. Muutenkin, yhteisyydelle ja yksityisyydelle kannattaa varata tilaa. Meillä suosikkia patjat keskeneräisen olohuoneen keskellä, siinä on yhdessä hyvä koko porukan kölliä. Toisaalta esikoinen, kohta viisi, Arvostaa jo omaa tilaa ja yksityisyyttä, mahdollisuutta sulkeutua leikkimökkiin lukemaan akkaria ihan rauhassa. Tässäkin mielessä rintamamiestalomiljöö on ihanteellinen kaikille ja kaikenlaisille lapsille!
Riikka
-
tessu
Re: Remontin keskellä eläminen lasten kanssa?
No sillon kun itte penska olin nää asiat oli vanhemmille ittestään selvyyksiä eikä tarvittu ketään neuvomaan,NYT pitää netistä moisia kysellä!!
Siinä teille taas töksähtelyä! mulle sanottu AINA että omaakin järkeä voi ja TÄYTYYKIN käyttää mutta nykyihmisiltä puuttuu tuo kyky näköjään kokonaan?
Vai voiko joku väittää muuta?
Sen tiedän että nykymaailma ei oo mua varten enää ja ei hätää kohta pääsette mustakin eroon,saman olen sanonu kaikille tutuille ja kavereill,ei kestä kauaa...
Siinä teille taas töksähtelyä! mulle sanottu AINA että omaakin järkeä voi ja TÄYTYYKIN käyttää mutta nykyihmisiltä puuttuu tuo kyky näköjään kokonaan?
Vai voiko joku väittää muuta?
Sen tiedän että nykymaailma ei oo mua varten enää ja ei hätää kohta pääsette mustakin eroon,saman olen sanonu kaikille tutuille ja kavereill,ei kestä kauaa...
