Vähä nyt kulmiani kohottelen tälle:
Kirjoittelin eilen vuoden vaihteen fiiliksissä hieman hätäisesti ja mutkia oikoen...mutta maalämpöpumpulla paras hyötysuhde (cop) saavutetaan yleensä kun vettä ei lämmitetä yli 50 asteeseen. Muistelen joskus kuulleeni yleistyksenä, että paras coppi oli jossain 45 asteen tuntumassa. Toki tuollaisellakin vedellä suihkussa käy, mutta moni kaipaa kyllä enemmän lämpöä. Maalämmön takaisinmaksuajat taitaa saneerauskohteissa (kun huomioidaan sekä kotitalusvähennys että energiatuki) yleisimmin olla vähintään kymmenen vuotta. Jos jollakin foorumilaisella on tästä omakohtaisia kokemuksia, niin mielellään niistä kuulisi
Meillä on lämmin käyttövesi 52-asteista suunnilleen ja pumpusta tällä hetkellä kytketty vastus kokonaan pois päältä eli sähköä menee kompuran pyörittämiseen. En tiedä, millaisissa liemissä muut ovat keitettyjä mutta ei ole tullut kyllä ikinä mieleen että pitäisi tulla hanasta kuumempaa vettä...? Enkä tiedä sitäkään, onko tuo seitsemän astetta sen laskennallisen ideaalin eli 45 asteen yli coppien kannalta miten huono juttu, kun nämä käyttöveden tekemiseen menneet kilowatit ovat olleet sen verran kohtuullisia ettei olla ruvettu sen kummemmin tuota rukkaamaan. Esimerkinomaisesti Virallista Maalämpöpumpun Päällä Pidettävää Tilastoa siteeraten vaikkapa jaksolla 2.6.-24.8.2012 (eli lämmityskauden ulkopuolella) on mlp kuluttanut oman mittarinsa mukaan sähköä 3,9 kWh vuorokaudessa. Meillä taitaa olla kilowattitunnin kokonaishinta karvan verran yli 10 senttiä, yleisesti sähkön hintalaskelmissa käytetään kaiketi sitä 15 sentin keskiarvohintaa. Eli käyttöveden tekemiseen menee sellaiset 40-58 senttiä vuorkaudessa vähän siitä riippuen, mikä se kilowattitunnin kokonaishinta on.
(Muoks, nämä lämpötilat koskevat siis vain lämmintä käyttövettä. Lämmityksen kiertoveden lämpötilat ovat paljon tuota alhaisemmat, taitaa olla tämän hetken käyrässä 42 astetta se -20 asteen pää.)
Meidän omaa kukkaroa maalämpöinvestointi rasitti avustusten jälkeen noin 13 500 euron verran. Toki tuo summakin on kyseenalainen, koska siihen on laskettu vaikkapa muun kellariremontin yhteydessä joka tapauksessa to do -listalle joutuneet asbestiputkien kuorimiset - ovatko ne sitten maalämpöinvestointia vai muuta remontointia, riippuu katsantokannasta. Lisäksi osa kustannusta tuossa on uusien putkien vetelyä vanhojen putkihässäköiden tilalle pannuhuoneessa ja saunalle.
Sen kokonaisen vuoden aikana, jona mlp on öljykattilan tilalla tuolla kellarissa ollut, on säästö ollut yksinkertaistetulla entisen öljyn hinta miinus nykyisen sähkön hinta -laskelmalla noin 1600 euroa. Eli tuolla tavalla saataisiin 8,4 vuotta. Mitään lämmitystarpeeseen liittyviä remontteja tyyliin lisäeristys tai ovien tai ikkunoiden vaihto ei ole tehty, sikäli öljyn ja sähkön kulutukset ovat vertailukelpoisia. Talot sen sijaan eivät ole, eli meillä vaikkapa puukeskuslämmitykselle alun perin mitoitetut alkuperäiset patterit kävivät maalämmölle sellaisinaan. Ja me ei viihdytä kovin paljon yli 22 asteen sisälämpötilassa. Ja meidän talo on ikäisekseen aika tiivis ja kunnolla rakennettu.
Eri asia on sekin, ovatko vuodet veljeksiä. Öljytalvena lämmitettiin paljon puilla, ja oli koko ajan pirusti pakkasta. Eka maalämpötalvi oli leuto, mutta ei lämmitetty yhtään puilla. Ja pitäisikö tuossa takaisinmaksulaskelmassa ottaa huomioon se, että meidän tapauksessa öljylämmityksellä jatkaminen olisi tarkoittanut mm. hormin sisäpiiputtamista ja öljykattilan vaihtoa - jos nämä imaginääriset kuitenkin usean tonnin kustannukset vähentää tuosta maalämpöinvestoinnin kokonaissummasta, tekee se toki investoinnista vielä kannattavamman - vaikka 3500 euron öljyrempan huomioiminen pudottaisi tuon takaisinmaksuajan reiluun kuuteen vuoteen. Samoin laskelmassa pitäisi kaiketi huomioda se, että lämmitysöljyn hinta on äsken tekemäni laskuritsekkauksen mukaan noin 12 senttiä korkeampi kuin sen öljytalven aikana maksamamme litrahinta. Toisaalta taas tuo maalämpöremppa on tehty osin lainarahalla, joten jonkinmoinen korkokustannus tuohon pitäisi laskea investointia rasittamaan, vaikka se korko nyt onkin vain jotain 0,5 prosentin luokkaa. Rahaa se on sekin. Ja öljykattilan vaihto olisi luultavasti tehostanut öljylämmityksen hyötysuhdetta. Kuka sen sitten laskee euroiksi.
Tämä nyt oli tällainen harrastelijan omaksi mielenkiinnoksi tekemä räknäys, josta varmasti puuttuu monta huomioon otettavaa seikkaa. Mutta ehkä tuosta nyt sellaisen karkean suunnan saa.
Aloittajalle tämä laskelma ei ole mitenkään hyödyllinen, koska vesikiertosysteemin rakentaminen ei ole ihan ilmaista pieneenkään taloon. Me mietittiin tuota lämmityssysteemin päivitystä pitkään, siitä pohdinnasta on nälkävuoden pituinen postaus blogissa:
http://laurakaisatalo.blogspot.fi/2010/ ... on-ja.html - ja kyllä sitä kannattaa minusta miettiäkin.
Ja kauniiksi lopuksi, noihin lämmitysasioihin liittyy minusta muutakin kuin "laita ilppi, se on halba". Minä en ottaisi ilmalämpöpumppua suurin surminkaan ja syyt ovat yksinomaan esteettiset. Olen valmis maksamaan siitä, että se hirviöpömpeli vielä kamalampine muovisine piuhakoteloineen ei rumenna ainakaan tämän kauniin vanhan talon seinää eikä sisätiloissa hurise seinälle nostettu mankeli. Meillä yksi iso syy öljystä luopumiseen oli se, että saatiin öljysäiliöiden kansoittamasta maapohjakellarista tehtyä tilava ja toimiva pyykkitupa-suihkukaappi-vessa-varastotila kellariin. Ja niin edelleen. Jokaisessa talossa on näitä omia nyanssejaan, joita kannattaa huolella pohtia ennen investointipäätösten tekoa.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
