Kellari kostuu

[Matti Alander]

Vaikuttaisi siltä, että rakenteessa voisi olla jokin virhe.
Lattiaa on syvennetty melkoisesti, mikähän mahtaa olla ulkopuolen salaojaputkituksen etäisyys lattiapinnasta ? Rakennustapaohjeen mukaan sen pitäisi olla 400 mm. Onko mahdollista, että lattian alapuolen Fuktisol kerroksessa makaisi vettä ?
Seinien alaosien kostuminen viittaa kapillaariseen kosteudennousuun.
Entä millaista lämpötilaa kellarissa pidetään ?
Oliko kellarin ulkoseinässä antura ja tuliko antura eristettyä ?
Onko yläosassa ylimmäisenä vesitiivis kerros maata 200 mm, vai onko mahdollista että rakenteeseen pääsee paljonkin pintavesiä ja ovatko kallistukset talosta ulospäin ?
Miltä näyttää tilanne salaojien tarkastuskaivoissa, virtaako vesi esteettä kaivosta kaivoon ja lopulta perusvesikaivoon. Tarkastuskaivojen putkiliitokset eivä saa olla vedenpinnan alapuolella.
Millainen oli tilanne ennen ulkopuolen operiaatiota ja lattiaremontin välillä ?
Seinän kastuminen ei ole normaalia, kun ulkopuolella on salaojittava harva eristys, tulisi kosteuden suunnata ulospäin matkaansa.

[Matti Alander]

Huomasin vasta Blokilinkkisi ja katsoin kuvasarjoja remontista ja paikkahan oli muutenkin tuttu.
Talo sijaitsee erittäin jyrkässä rinteessä ja sulamisvesimäärät ovat varmasti suuria.
Aivan ensimmäiseksi varmaan kannattaa tosiaankin tarkastaa salaojituksen korkeustaso ja toimivuus, koska Fuktisol levykään ei pysty mahdottomuuksiin jos vettä pääsee anturan kanssa kosketuksiin.
Kuivatusta voi tehostaa nostamalla kellarin lämpötilaa. Mikäli sinulla on valokuvia myös ulkopuolen projektista, niin voisit lähettää sähköpostilla, jos niistä voisi päätellä mikä mättää, eikä pahitteeksi olisi lähettää kuvia myös nykyisestä sisäpuolen tilanteesta.
Mitään katstrofaalista tuskin on tapahtunut, mutta olisihan se hyvä saada selvää mikä ongelmaa aiheuttaa.

[Ensku]

Matti, laitoin sähköpostia.

Ilmoittelen vaan tännekin, että kellarin ilmankosteuden laskiessa 70% tai jopa alle, ei kosteutta enää ole ollut, vaikka vettä on taivaalta tullut yms.
Seuraillaan tilanteita..

[Matti Alander]

Erittäin kuuma kesä on sitonut ilmaan kosteutta runsaasti ja joutuessaan viileähköön kellariin kondensoituu kosteus herkästi viileimpiin kohtiin, jotka ovat juuri rakenteen alaosassa kellarissa.
Tähän auttaisi kellarin lämmittäminen, jolloin ilman lämpötilan noustessa suhteellinen kosteus laskee. Toinen vaihtoehto on kuivata sisäilmaa koneellisesti.
Ulkopuoli pelittää hyvin ja kyseessä oli poikkeukselliset kosteusolosuhteet, jotka taas kuivuivat nopeasti.
Kosteusasiat ovat arvaamattomia ja vaikeasti oivallettavissa, kuten huomasit.

[Kauppis]

revin tänään kellarikäytävästä poies edellisen asukin laittaman laminaatin - ei mennyt pitkään, kun huomasin hikoilevani kuin vierastyöläinen hiilihöyryn pannuhuoneessa. Ilmankosteus loikkasi trooppisiin lukemin kohtuu sujakkaan.

Syy laminaatin poistoon oli sen juhlava kupruilu ja kohtuu tanakka homeenhaju kun kuprujen päälle kulkiessa astui. Osaksi laminaatti oli paitsi liimattu seinänpieliin silikonilla, myös ruuvattu propuilla lattiaan kiinni. Mistään kohdin ei käteen tuntunut selvästi kosteutta, mutta laminaatin alle laitettu muovi lemusi melkoisesti. Melkein kaikki hajuhaitat katosivat roskisreissulla.

Nyt saa olla alkuperäisenä, eli enimmäkseen joskus ammoin maalattuna betonilattiana, kunnes lompsa sallii uuden pinnan laiton.

Mielenkiintoinen oli yhdessä kellarihuoneessa, lattialla ammoinen muovimatto ym aika alkuperäisenoloista kamaa, löytyneet litimärät kohdat. niiden päällä oli ollut muovipohjainen varavuodenoppa. En tiedä, onko tenavien kaverilla käynyt yökylässä/leikkiessä vahinko juomavesiensä kanssa, vai onko kondenssia, ellei peräti sadevesiä ulkoa. Pitää seurata tilannetta.