Savitiilikaton rakentelua

[Pekka Huhta]

Jaa! Tämänkin oon lintsannut.

No, mä voin perustella kauniisti etten oo saanut yleiskuvaa katosta ennen kun lehdet tippui.Katto tuli valmiiksi tossa lokakuun alussa kaikkineen.

Ainoa detalji josta en saanut kuvaa on nuohoojan teline, mutta kun oon sairaslomalla selkääni potemassa niin en kyllä nyt tällä kertaa lähde kiipeämään katolle sitä kuvaa ottamaan. Se on ihan metka laitos, seisoo neljän M20 jengatangon nokassa ettei se paina mistään tiiliä rikki.

Sen sijaan pari kuvaa eri lappeilta ja sitten tuo hassu kiinalaishattu, viemärin tuuletusputki. Sekin on soviteltu kattoon lyijypellillä. Pellin muodoista putken tyvellä ei tullut ihan niin nättejä kuin olisin halunnut, tuo tiiliprofiili on jopa lyijylle vähän jyrkkä.

Mutta muuten se on nyt valmis. Vähän arvioita työhön menneestä ajasta henkilötyöpäivinä, tiilien asennuksessa oli 3-5 miestä paikalla lähes kolmen viikon ajan.loput tein pitkälti itse ja vaimon kanssa - se tosin ei juuri katolla tykkä olla.

- Tiilien lajittelu ja raijaus edelliseltä tontilta meille 3 pv
- Tiilien pesu noin 8 pv
- Telineiden rakentaminen 6 pv
- Vanhan katon purku 7 pv
- Aluskate + ruoteet 18 pv
- Tiilien ladonta 36 pv
- Katonharjan rakennus ja linjaaminen 4 pv
- Päätyräystäslautojen höyläys käsin + maalaukset maassa 3 pv
- Päätyräystäslautojen + reunahuopien asennus 5 pv
- Kattoikkunoiden päätyräystäät huopineen ja maalauksineen 5 pv
- Savupiipun pellitys 2 pv
- Nuohoojan telineen teko 1 pv
- Kattotikkaiden hionta, ja maalaus 3 pv
- Rännien asentaminen takaisin 1 pv
- Viemärin huohotintorven hattu ja asennus 2 pv
- Kaikkien peltien maalaus kahteen kertaan 2 pv

Ajat voi heittää jonkun verran, mutta tosta saa osviittaa.

Pekka

[pvalila]

Pääsyy katon vaihtamiseen oli kahtalainen: katto oli ladottu niin harvaan että betonitiilien kiinnitysreiät näkyivät seuraavan tiilivarvin alta ja rei'istä vuotava vesi oli pilannut ruoteet monin paikoin siihen kuntoon että olen niitä joutunut muutaman vuoden välein paikkailemaan. Toisekseen aluskatteena toimiva kimpikatto oli paikoittain todella heikossa kunnossa. Luontaisten lahonneiden reikien lisäksi mm. joku iloinen orava oli vallannut lebensraumia kesäpesälleen tiilikaton alta jyrsimällä koko kimpikaton läpi ja vähän matkaa ruoteidenkin puolelle. Ja katon hyvyys ei ole siitä kiinni kuinka hyvä se paras paikka on, vaan vedentiiviyden ratkaisee huonoin paikka. Niitä huonoimpia olikin sitten aika paljon, vaikkei vettä ole koskaan sisään tai vinteille asti tullut. Mitä pystympi katto on, sen sukkelammin vesi juoksee ja ilmeisesti tiilikattokin on ollut verrattain tiivis juuri katon jyrkkyyden takia.

Pekka

Eikö tuossa ollut vähän ristiriitainen tilanne, vastakkain halu säilyttää tuo kuvankaunis vanha kate ja toisaalta halu tehdä homma varmasti kunnolla eli tehdä kunnollinen pöpötarkastus sinne alle? Talosi on vanhempi kuin rintsikat, onko siinä parempi yläpohjan eristys kuin esim. omassa talossani (=vähän yli 100 mm kutteripurua)?

[Pekka Huhta]

Noissa ekoissa kuvissa on jo se vanha betonitiilikatto purettu. Vanha kimpikate oli todella nätti, mutta kun tulisijallisessa talossa ei puukatetta hyväksytä niin edes uuden samanlaisen rakentaminen ei olisi käynyt päinsä. Joskus tosin ajattelin että jospa, piru, teettäisi savesta kimmen malliset tiilet, niin että saisi samannäköisen katon.

En mä oikeasti nähnyt mitään syytä repiä paikkoja pöpötarkistusten takia. Katto näkyi päällipuolelta hyvin ja näkihän sen alapuolelta sivuvinttien ja yläullakon kohdalta. Miksipä sitä sen kummemmin repimään, nyt säilyi tuo kimpikatto kerroksena alla. En oikein osaa kuvitella miten se olisi enempi "kunnolla" tullut tehtyä jos sen olisi repinyt pois.

Se on kumminkin huomattava että kattoikkunoiden kohdalta olen uusinut katon jo aikaisemmin umpilaudoituksella ja tervahuovalla. Kattoikkunoiden kohdalla katto oli huonommassa kunnossa kuin muualla: niissä kohdin katon kulma on loivepi ja alla olevan umpilaudoituksen ja eristen takia kimmet ei olleet päässeet kuivumaan siten kuin muualla. Että ehkä se voidaan lukea tämmöiseksi destruktiiviseksi kuntotarkastukseksi

Alunperin tuolla yläpohjassa on ollut eristeenä 10 cm turvetta ja painohiekat päällä. Olen lisänyt yläpohjaan ja sivuvinttien kohdalle välipohjaan 15-20 cm selluvillaa ja vintin puolelle seinään 50mm pellavaa + 25 mm huokolevyä. Vaikutti kyllä lämpötalouteen aika merkittävästi muuttamatta talon ulkoasua.

Pekka