Pähkäilyä lattiavalusta

[ville]

Mitä vähemmän joudut laittaa sepeliä niin sen puhtaampaa sen pitää olla.
8/16 sepeliä saa muistaakseni pestynä, on kait kalliimpaa.
Meillä tuli normi tavaraa ja pestiin paikan päällä letkun kanssa.
Eli katkaisee kapillaarista vedennousua tehokkaammin.

[Limes]

Tarkoitus omassa valuttaa sepelit sisään luiskaa pitkin tuvan ja kamarin ikkuna-aukosta,eli kauhakuormaajalla nostaa vesivanerista
tehdyn luiskan päälle ja painovoima hoitaa (???) suurimman työn.
Tämä on käytännössä kokeilematta vielä,mutta kärräilyä tässä on tarkoitus välttää.

[thhs]

Jotenkin on sellainen kuva, että joskus lattiavaluissa käytetään muovia jossain välissä? Onko perää, ja mitä etuja tai haittoja tämmöisestä on?

[DonJenzus]

Jotenkin on sellainen kuva, että joskus lattiavaluissa käytetään muovia jossain välissä? Onko perää, ja mitä etuja tai haittoja tämmöisestä on?

on sitäkin metodia joskus käytetty. Meidän pikkukellarissa näkee just tollasen viritelmän.
Mutta ei nykypäivänä käytetä(tai mistä tietää vaikka joku aloitteleva rintamamiestaloasukki vaikka veteliskin noin). Olisko siinä ideana ollut kostudennousun katkaisu tai se että ei valu kalliit kurat hiekasta läpi...

[DonJenzus]

Riittäisikö kuitenkin pienempi sepelikerros? Tuossa on noin 40 m2 lattiaa, mikä pitää kaivaa käsin auki ja kuskata pois kottikärryllä. Ellen sitten keksi jostain sisälle mahtuvaa (matalaa) kaivinkonetta (pakokaasut ulos miten)?

Riittää...ehkä...tai sitten ei... mä väitän että 30 cm nimenomaan pestyä sepeliä niin silloin tulee hyvä. Vaivaa tässä vaihessa, kun joutuu tekemään enemmän töitä, mutta tulee kunnolla tehtyä eikä tarvi jälkikäteen voivotella

Ellen sitten keksi jostain sisälle mahtuvaa (matalaa) kaivinkonetta

Hommaa semmonen likuhihnasiirrin vai mikä se nyt on

[thhs]

Liukuhihna voisi olla hyvä idea.

Onko tämä kapillaarikatkosepeli miten välttämätön juttu, ennenvanhaanhan semmoista ei käytetty? Mitä konkreettista haittaa nousevasta vedestä voisi olla eps-valu -rakenteelle? Pohjavesiongelmaa ei ole, sillä se on melkoisen syvällä tällä paikalla.

[Makia]

Meillä tehtiin keittiön valu eilen. kuusi tuhannen kilon säkkiä nostettiin kaivinkoneella, sekoitettiin isossa traktorisekoittimessa, ja kuskattiin kottikärryillä ramppeja myöten lattialle. Kolmesta viiteen ukkoa oli auttamassa riippuen tilasta ja aikaa meni nelisen tuntia. Sen jälkeen alkoi makkaransyönti. Valu meni paljon helpommin kuin uskoin. Olin koko talven siinä hilkulla, etten olisi myynyt kuivabetonia pois ja tilannut autoa. Tuli meinaan betonipussit päivää ennen kuin alkoi viime talven älyttömät pakkaset. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Betonin alle laitoin itse seuraavat:
100mm lecasoraa, 100mm fuktisol, 100mm lattiaeps, suodatinkangas, raudoitukset ja 8mm valu.

Aiemmin hajonneen valun alla oli vain silttipenkki, joka heitettiin lapiolla hartiavoimin ikkunasta kauhakuormaajan nokkaan. Ja se on pölyistä hommaa! Siltissä ei näkynyt kosteutta kuin vasta maan tasossa. Laitoin fuktisolit ihan hätävarjelun liioitteluna, koska talo on kahden kanavan välissä, ja jos vaikka pohjavesi alkaisi nousta. Tosin talo on 100 vuotta vanha eikä näin ole käynyt, mutta silti...

[DonJenzus]

Liukuhihna voisi olla hyvä idea.

Onko tämä kapillaarikatkosepeli miten välttämätön juttu, ennenvanhaanhan semmoista ei käytetty? Mitä konkreettista haittaa nousevasta vedestä voisi olla eps-valu -rakenteelle? Pohjavesiongelmaa ei ole, sillä se on melkoisen syvällä tällä paikalla.

Vaikka näitä sivuja on tullut vuositolkulla luettua, niin pakko myöntää että toi ei ole mulle ihan täysin ittellekään auennut. Tai lähinnä se että minkä takia Fuktisol on parempaa tavaraa tonne normi epsin tilalle.
ymmärrän toki että sepeli ja/tai fuktisol muodostavat kapillaarikatkon, mutta sitä en ole hokannut että jos kerran epsi ei päästä vesihöyryjä tai vettä läpi niin miten se maakosteus sitten oikein sieltä nousee???

[thhs]

...ja jatkaakseni vielä kysymyksellä. Mitä haittaa lattialle on pienestä kosteudesta? Kyseesshän on siis varastotila, jossa asiat on niin kauan hyvin, kun vesi ei lillu lattialla. Lattiaa lämmitetään vesikierrolla.

Tietsti raudoitusverkko voi ruostua, jos nouseva kosteus on hapekasta? Onko se?

[Tuoski]

...ja jatkaakseni vielä kysymyksellä. Mitä haittaa lattialle on pienestä kosteudesta? Kyseesshän on siis varastotila, jossa asiat on niin kauan hyvin, kun vesi ei lillu lattialla. Lattiaa lämmitetään vesikierrolla.

Tietsti raudoitusverkko voi ruostua, jos nouseva kosteus on hapekasta? Onko se?

Lisäävät kosteusrasitusta rakennukselle, joten ilmanvaihto pitää olla kunnossa. Onhan nuo maakellaritkin ihan hyvin pärjänneet ilman mitään katkoja tähän päivään asti. Tosin ilmankosteus niissä sitten onkin kohtalaisen korkeita.

[thhs]

Laskeskelen tässä tarveaineita tarjousta varten. Osaako joku sanoa paljonko on harkkolaastin menekki jotain yksikköä kohti, esim. per harkko tai per neliö. Kyseessä 200 mm leveät harkot.

[Tomppa]

Kyllä se harkkokauppias osaa todennäköisesti laskea oikean määrän muurauslaastia tarvittavaan harkkomäärään.

[pelkka]

Saattaisi löytyä tieto valmistajan nettisivuilta.

[vmj]

Saattaisi löytyä tieto valmistajan nettisivuilta.

Komppaan tätä. Valuharkon tapauksessa toimiva ratkaisu on pudottaa harkko piripintaan täytettyyn saaviin ja mitata ylivuotanut vesimäärä. Huomaa, että tämä mittaustapa ei ota huomioon harkkorivistöjen väliin tarvittavaa kuraa. Ainakin Lammin tapauksessa valmistaja tietää jo kertoa paljonko sitä kuraa sinne tarvitaan... luotettavampi tulos kun ovat kumminkin melkoisen paljon enemmän ko. asiaa pähkäilleet.

[Limes]

Jos oikein olen ymmärtänyt niin tässä tapauksessa muurataan olemassa olevien seinien alle ?
Harkkovalmistajien ohjearvot laastin menekille on about 10 mm saumalle,laastin määrä nopsaan kasvaa jos saumat onkin paksummat.