Puulämmityksen hyöty

[Maatilallinen]

Ompas hyvät hyötysuhteet

Mottinetti laskurin mukaan vanhan alapalon hyötysuhde on 55%, ja ihan perstuntumalla tuntuu että hyvä jos sitäkään kun savukaasut karkaa tosi kuumina hormiin ja vedet lämpenee suhteessa melkoisen vähän verattuna saman energian käyttöön sähkövastuksissa.

Lapioin tänään pulkkareitin metsässä olevalle puukasalle joka pitää tyhjentää ennen lumien sulamista sillä se on sellaisessa mutalammikossa ettei sinne keväällä oikein pääse. Ja kärrit ei kule metsässä mihinkään. Joten täytyy pulkalla vetää puuta varastoo ja aloittaa taas halonpoltto pannussa, tai sitten ensi talveksi, saas nähdä. Jos vaikka lämmittäisi sähköllä taas koko ensi kesän kun sähkö on halpaa, ympäri vuorokauden laskee yömittariin...

Laittelin juuri merkkivaloja sähkövastusten todellisesta tilanteesta, kun mun tietokonekäyrät vaan kertoo että ohjaus on päällä mutta mitään takuita siitä että vastuskin on vielä päällä ei ole. Nyt on kontaktorien apukosketimien kautta merkkivalot, niin tietää että se varmasti oikeasti on päällä. Eipä sitä koskaan ole käynyt niin ettei vastukset olisi olleet päällä vaikka ohjaus niin sanoisikin, mutta ainahan voi sulake kärähtää tms...

[koeffte]

suomikakkosneloselta poimittua..jämä nature käänteispalo kattila 77-87% kokonaishyötysuhe(vissiin parhaasta päästä)

eli eli. että mahtaako pönttis pystyä parempaan?

[pelkka]

laita koeffte linkki kyseiseen keskusteluun niin katotaan vähän missä asiayhteydessä tuo heitto esiintyy.

[markokoo]

suomikakkosneloselta poimittua..jämä nature käänteispalo kattila 77-87% kokonaishyötysuhe(vissiin parhaasta päästä)

eli eli. että mahtaako pönttis pystyä parempaan?

Meillä tuo Jämä Nature-kattila ja se on kyllä ihan asiallinen vehje. Uskon kuitenkin että talon vanhat kaakeliuunit hakkaavat hyötysuhteeltaan sen tai ainakin samoissa. Tämä ihan puun määrällä arvioituna, kun talon toinen pää on ollut tämän talven vain uunien varassa.

Kyllä nuo vanhat uunit on osattu tehdä jo siten että ne puusta sen tehon ottavat, Ruotsi-Suomen kuningashan sen aikanaan antoi käskynä että uunitekniikkaa parannettava jottei metsät lopu kesken. Ei tässä suhteessa mikään uusi tekniikka niin paljoa parempaa ole. Polttotekniikka toki merkitsee paljon. Jostain kaakeliuuneja käsittelevästä kirjasta muistan lukeneeni että Ruotsissa oli testattu 1800-luvun alun uuni ja siinä oli hyötysuhde ollut 90% [mutuvaraus, tästä syystä en pidä kirjaston kirjoista kun ne pitää palauttaa eikä voi tarkistaa].

[jarkkis]

Taitaa parhaat puukattilat ja varaavat uunit olla aika samoissa hyötysuhteissa.Sen verran katoin tuon käänteispalo kattilan esitettä,että kattilapuolella tuo vois olla ehkä paras laite puulämmitykseen.(ei tietysti ole kokemusta,valmistajan tietoja)Luvataan ainakin tuommosia hyötysuhde lukemia kuin edellä ja palamisen pitäis olla puhdasta.Sen yhteydessä käytetään varaajaa,ei siis ole mitään kitupolttomeininkiä.Kitupoltossa menetetään paljon energiaa hukkaan palamattomien savukaasujen muodossa ilmaa pilaamaan.Kattiloita ja uuneja on tietysti käytössä monen tasoisia,oikein hyviä ja oikein huonoja sekä siltä väliltä,mutta hyvillä laitteilla päästään 80-85% hyötysuhteeseen.Tästä ylöspäin pyrkiminen voi jo alkaa haitata piipun toimintaa.

[johny_t]

Onko kellään kokemusta mistä saisi edullisimmin ostettua polttorankaa (tai paperipuuta)? Metsänhoitoyhdistyksen kauttako? Paljonko pitää tilata kerralla, että kannattaa? Kokonainen autokuorma?

Pekka

Juu, metsänhoitoyhdistyksestä on hyvä kysellä, ne on paikallisia ammattilaisia. Mieluiten myyvät täysiä autokuormia (ilman kärryä toki), mutta mahdollisesti voit löytää jonkun vajaankin satsin lähistöltä. Jos pihassa vaan on tilaa, niin ilman muuta kannattaa. Ja jos välit naapurustoon on kunnossa, niin voittehan te tehdä yhteishankinnan: Tukkiauto kyllä purkaa kuorman pyydettäessä vaikka kahdelle eri tontille. :)


-J-

[Labyrint64]

Ei nuo hyötysuhteet mene ihan aina laskelmien mukaan. Jos takan vieressä ei ole tuloilmaa niin tokihan takka vetää korvausilman muualta ja jos se tulee suoraan seinän läpi (korvausilmaräppänöistä) niin takan lämmityshyötusuhdehan huononee vaikka se ottaisi puusta 80% irti. Lisäksi hyötysuhde huononee mitä lämpimämpi takka jo on. Jos vahingossa polttaa hieman liian paljon puita (hyvin yleistä) niin loppuvaiheessa lämmitystä ei takka enää pysty ottamaan talteen niin paljon lämpöä kuin alkuvaiheessa joten osa menee läpi hormiin.

Itse olen laskenut niin että jos ilmaisia puita ei ole niin ei takallakaan kannata lämmittää. Aina onneksi jostain löytyy satsi jotain rankaa jota käydään aina välillä pilkkomassa kuivumaan. Viime syksynä meni yksi koivunrunko palasiksi joten ensi talvelle on aika hyvä varasto jo valmiina. Nyt pitäisi äkkiä kiirehtiä muutama kymmen mottia kuivumaan niin jos ei ensi talvena niin seuraavana olis taas rutikuivaa puuta tarjolla.

[pekkap]

Ei nuo hyötysuhteet mene ihan aina laskelmien mukaan. Jos takan vieressä ei ole tuloilmaa niin tokihan takka vetää korvausilman muualta ja jos se tulee suoraan seinän läpi (korvausilmaräppänöistä) niin takan lämmityshyötusuhdehan huononee vaikka se ottaisi puusta 80% irti.

Eiköhän noissa hyötysuhdelaskelmissa ole otettu huomioon palamisen tarvitsema korvausilma, ulkoahan se tulee (eli on kylmää) joka tapauksessa, kun talossa on perinteinen ilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa (eli ei hyötysuhteeseen vaikuta, onko takan vieressä korvausilmaputki vai ei).

[Labyrint64]

Oikeassa olet. Eihän sen korvausilmaputken sijainti oikeesti vaikutakaan. Mut se vaikuttaa ylilämmittääkö takkaansa. Paras kai olisi pesällinen aamulla ja pesällinen illalla. Mut harvallapa on aikaa näin tehdä joten lämmitetään milloin lämmitetään.

Jotenkin vain epäilen ettei kovinkaan moni nykyaikaisistakaan takoista ota puun energiasta 80% talteen. Miten se sitäpaitsi mitataan? Valmistajathan voi ilmoittaa mitä haluaa.