Kalkkihärmää - mikä tasoite olisi parasta? (toistaiseksi)

[tuner]

Jatketaanpa kodinhoituohuoneprojektin merkeissä.



Tarkoituksena on tehdä melko kevyt remontti, sillä aikaa tai energiaa ei ole purkaa koko huonetta paljaaksi ja montulle .. eikä sen puoleen kaivaa sokkelin vierustaakaan nyt ainakaan pariin vuoteen. Sadevedet kyllä ohjaan kauemmas..

Seinän rakenne ulkoota päin: betonia 20 senttiä, muutaman sentin ilmarako, verhomuuraus tiilistä. Rakenne on jostain syystä muista kellarihuoneista poikkeava - niissä on betonia, bitumikerros ja 10-senttinen siporeksi suoraan seinässä kiinni. Liekkö yhteydessä siihen että tässä on ollut pannuhuone? 80-luvulla alkupäräisen lattian päälle on ladottu ilmeisesti viisi senttiä styroksia ja valettu viisi senttiä betonia. Samassa yhteydessä seinät oli paneloitu.

Joskus viimeisen kymmenen vuoden sisällä edelliset asukkaat ovat kaivaneet sokkelin vierustan montulle ja laittaneet perusmuuria vasten viisi senttiä styroksia, mutta ei patolevyä! .. saati jotain hienoa tuotetta kuten Fuktisolia. Kuvan kohdassa kellari on noin puolentoista metrin syvyydessä. Salaojia ei ole, mutta eipä niitä varmaan tarvitsekaan kun tölli on mäen päällä ja maaperä on (ihan pirun kovaa) moreenia. Kosteus lienee ihan kapillaarista.

Tulipas selostusta. Ajattelin laatoittaa lattian ja rapata seinät, mutta nyt pari juttua askarruttaa...

• Kalkkihärmäisissä kohdissa vanha (ilmeisesti 80-luvun) rappaus on ihan kopoa. Täytynee piikata se irti tiileen asti. Mutta mikä kama pysyisi seinässä ainakin muutaman vuoden kosteusvaikutuksen alaisena, eli siihen asti että jaksan laittaa ulkoseinälle fuktisolia tai vastaavaa?
• Mikähän vaikutus ulkopuolelle asennetulla styroxilla on kosteuden kulkeutumiseen? Se eristää perusmuurin ulkopuolisesta maa-aineksesta mutta toisaalta perusmuuri ei taatusti kuivu ulospäin. Seinä ei viimeisen vuoden aikana ole tuntunut kostealta eikä mittarikaan ole ollut sitä mieltä.

Muksu syntyy huhti-toukokuiden vaihteessa ja vaimo haluaa kodinhoitohuoneen siihen mennessä :p

[Matti Alander]

Kyseessä on kapillaarinen kosteudensiirtyminen rakenteessa huokoisalipaineen vaikutuksesta. Ulkopuolen tiivis solupolystyreenikerros ja sisäpuolen eristys ovat sitä vielä tehostaneet. Kastepiste on ulkopuolen eristekerroksen sisällä ja ulkopuolen eristyskerros vettyy hiljalleen, kohtuullisen lämmintä on mutta myös kosteaa.
On varsin suuri todennäköisyys että rakenteessa on myös homerihmastoja, jotka tulisi desinfioida tai polttaa puhalluslampulla, ennen uusien pinnoitteiden asentamista niin lattiaan, kuin seinäänkin.
Remontti tulisi tietysti oikeaoppisemmin aloittaa ulkopuolelta, kuten kirjoittaja hyvin tietää, mutta sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudella saatettaisiin hyvinkin tulla toimeen pari vuotta tai sitten ei. Kostean rakenteen pinnoittamisella on aina omat riskinsä ja saattaa olla, että monikaan pinnoite ei pysy siinä ja jos sisäpuolen laasti tällä rakenteella on hyvinkin höyrytiivis sisältäen paljon liimaa, voi huokoisalipaine rakenteessa jopa kasvaa ja kapillaarisuus lisääntyä.
Rivinteeraus on aina hyvä rakenne, mutta yllättävän suurta on kapillaarisuus ohuessa rivinteerauksessakin, kun rakenteen paksuudella on myös oma vaikutuksensa huokoisalipaineeseen.
Tässä tapauksessa mahdollisimman kuiva sisäilma aikaansaisi suurimman kuivaustuloksen sisäänpäin, joten ilmanvaihtoon tulisi myös paneutua.
Styrox rakenteista päätellen taloa on remontoitu aikaisemminkin ja syytkin ovat olleet ilmeisesti samankaltaisia, tietoa ei vaan ole ollut riittävästi. Aavistuksen ihmetyttää miksi ulkopuolta ei ole salaojitettu, kun lisälämmöneristys on ulkopuolelle asennettu. Salaojituksella kuitenkin on oma kuivaava vaikutuksensa, niin vaakasuorassa, kuin pystysuorassakin.
Koska remontoit pääkaupunkiseudulla, voisit kysellä tarkoitukseen sopivasta laastista esimerkiksi Kivira Oy:ltä tai Narmapinnoitus Oy:ltä, joista molemmista löytyy hyvät tiedot eri laasteista.

[tuner]

On varsin suuri todennäköisyys että rakenteessa on myös homerihmastoja, jotka tulisi desinfioida tai polttaa puhalluslampulla, ennen uusien pinnoitteiden asentamista niin lattiaan, kuin seinäänkin.

Humm. Ainakaan haistelu tai silmämääräinen tarkastelu ei moisia paljastanut. Seittiä ja pölyä kylläkin.

Styrox rakenteista päätellen taloa on remontoitu aikaisemminkin ja syytkin ovat olleet ilmeisesti samankaltaisia, tietoa ei vaan ole ollut riittävästi. Aavistuksen ihmetyttää miksi ulkopuolta ei ole salaojitettu, kun lisälämmöneristys on ulkopuolelle asennettu. Salaojituksella kuitenkin on oma kuivaava vaikutuksensa, niin vaakasuorassa, kuin pystysuorassakin.

Tässä talossa on paljon muitakin vastaavia ylläreitä. On rempattu hirveellä kiireellä, mutta ilmeisesti ei ole lainkaan selvitetty kuinka asiat kannattaa tehdä.

Ilmeisesti huoneessa on ainakin ollut melko kosteaa joskus. Ihmettelin todella naarmuisia ikkunoita, enkä keksinyt muuta selitystä kuin että ne ovat olleet toisinaan kuuran peitossa ja huonetta makuuhuoneenaan käyttänyt henkilö on skrabaillut niitä aamuisin:



Huoneessa oleva kosteusmittari näyttää tällä hetkellä ~55% (ulkona -3, sisällä +14), eli ei mitenkään älyttömän kosteaa. Toisaalta maapärässä taitaa liikkua kosteutta vähiten juuri talvella ja kesällä? Olisikohan hyödyllistä porata rivinteerauksen alareunaan reikä ja mittailla perusmuuria vähän pintakosteusmittarilla? Vai onko tuolla tiedolla edes mitään merkitystä?

Jos/kun tulevaisuudessa korjaan ulkopuolisen tilanteen laittamalla fuktisolia ja ehkä salaojaputkea niin miten mahtaa olla lattian laita? Kuvittelisin että alkuperäinen lattia on kaksi betonikerrosta ja välissä bitumi. Onko tuo ns. toimiva rakenne? Tuon päällä on sitten se viisi senttiä styroksia ja viiden sentin betonikakku jossa kiertelee sähkövastus. Asennan vesikiertoisen patterin, sillä huonetta en ala suoralla sähköllä lämmittämään. Mutta ehkä lattiaa voi lämmittää sen verran ettei se ihan jääkylmä ole...

[Matti Alander]

Homeen tunnistaa pistävästä maakellarimaisesta hajusta, joka tarttuu vaatteisiin sitkeästi. Homesienen rihmastot voivat olla silmälle näkymättömissä ja nyt lepotilassa, kun rakenne on päässyt kuivumaan, mutta aktivoituvat taas heti jos kosteutta alkaa kertymään riittävästi. Homedesinfiointi tehtäisiin niin sanotusti varmuuden välttämiseksi, ennen kuin rakennetta peitetään.
Jotta hometta voisi muodostua tarvitaan korkeaa yleensä yli 90 prosentin suhteellista kosteutta, pölykin riittää ravinteeksi ja happea, joten valokuvan perusteellakin on syytä olettaa mikrobikasvustojen olemassaoloa.
Rakenteiden kosteuksien mittaaminen pintakosteusmittarilla ei varmaankaan paljon maksa, jos vaikka saisi jostakin mittarin lainaksi, mutta siitä ei kuten arvelitkin paljonkaan kostu, koska vaurio on silmämääräisestikkin nähtävissä, eikä kuvailemasi rakenne voi olla teoriassakaan riittävän kuiva.
Pinnoittaminen on ilman muuta riski, ellei ulkopuolelta rakennetta korjata. 55 % lukemat huoneilmassa ovat korkeahkoja, mutta tulee ottaa huomioon kellarin alhainen lämpötila 14 astetta, johon kosteutta huonohkosti sitoutuu. Lämpötilaa tulisi saada nostettua ja ilmanvaihtoa parannettua, jotta saataisiin riittävä asumisviihtyvyys. Kosteat rakenteet eristävät huonosti ja energiaa kuluu, sekä maaperän lämmön mukana siirtyy kosteutta maaperästä kellariin.
Tällainen sekarakenne lattiassa, jossa lämmöneristys on sisäpinnassa on aina huonommin toimiva, kuin sellainen rakenne jossa lämmöneristys on ulommaisena. Kapillaarikatkon heikkous myöskin siirtää kosteutta sisäänpäin, niin kellarinseinää pitkin, kuin lattian ja väliseinienkin kautta. Lattiapinnoitteen tulisi olla mielellään niinsanottu Diffuusioavoin, jotta kosteus voisi tasaantua sisäilmaan, josta se tuulettaisiin pois. Muovimaton tapaista tiivistä pintaa ei tule käyttää ainakaan ilman ilmarakoa huonetilaan ( System Platon ). Suurempi remonttivaihtoehto on sitten lattian kokonaan purkaminen, jolloin homerihmastotkin lähtevät samalla kertaa roskalavalle. Käytettäessä lattialämmityksiä olisi tarpeen betonilattian parempi eristäminen lämmön johtumista vastaan.

[toruotsa]

Hei,
meillä on kanssa jossakin vaiheessa lisätty styroksieristettä ja kovalevy siihen päälle ulkopuolelle anturaa. Ja viimeisin mestari oli lisänny siihen patolevyä puolenmmetrin suikaleen, mutta siihen styroksin ja kovalyvyn päälle ei väliin. Onhan siinä osa patolevystä puhtaan betonin päällä ja siitä pääsee haihtumaan/valumaan kosteutta. Mutta styros on kuitenkin kiinni kauttaaltaan betonissa. Muovilistoja en laittanut patolevyyn, pääseepähän ilmakin vaihtumaan ja vesi:)
Sisäänpäin pääsee kuivumaan melkein kaikkialta, paitsi vanhan perunakellarin osalla on jotain vanhaa "puupiikki" eristettä. Onko teillä arvauksia mitäköhän tuo on? Jonkinlaiset salaojat on, mutta niitäkin pitäisi parannella.
Eikö styroksi ole kuitenkin jonkin verran hengittävä? Pitää tuotakin tarkkailla, että tuleeko tosta ongelmia. Onko teillä ehdotuksia? Ajattelin, että perunakellarin katon/keittön lattian eristyksiä pitää parannella ensi kesänä ja samalla tulee tsekattua tuotakin, että onko kosteutta päässyt ylöspäin kertymään.

[Matti Alander]

Mikäli ymmärsin oikein, vaikuttaa melkoiselta viritykseltä, josta ei varmaankaan ole pahemmin hyötyä. Ulkopuolen salaojia tulisi hieman parannella, mitä ilmeisemmin kaikki pitäisi laittaa uusiksi ja kerralla kunnolla. Tällaiset monen asukkaan tekemät niinsanotut säästöremontit, kun tupaa olemaan huonompia kuin aivan alkuperäinen rakenne, joka sekin oli kellarinosalle toteutettu paljon vaatimattomampaan käyttöön, mitä nykyisin havitellaan.
Tikkulevy on mitä ilmeisemmin Tojalevyä, jota valmistettiin puulastuista ja tarkoituksena oli toimia lämmöneristeenä. Orgaanisena aineena ei kovinkaan suositeltavaa eristystä suoraan kiinni betoniin asennettuna.
Solupolystyreenistä pystytään valmistamaan vesihöyryä läpäisevää materiaalia, mutta myös erittäin höyrytiivistä. Parhaiten vesihöyryä läpäisevät salaojittavat lämmöneristeet Fuktisol tai Isodrän, sitten rappaus ja lattiakäyttöön tarkoitetut kevyet Eps-eristeet 60-80 kpa, huonommin routa Eps-eristeet 120-200 kpa ja miltei höyrytiivistä on suulakepuristetut Eps- eristeet, kuten Finfoam tai Styrfoam.
Solupolystyreenistä valmistetaan myös palamattomia tai paremminkin paloa ylläpitämättömiä S-laatuja, joihin on sekoitettu palonesto ainetta. Näitä käytetään yleisesti lämpörappauksen alustana, mutta ne ovat myös turvallisempia sisustuslevyinä tai sisäpuolella käytettäessä.

[toruotsa]

Joo, minuakin ärsyttää ns. puoliksi tehdyt. Meilläkin on pariinkin kertaan salaojia puoliksi tehty 10-20 vuoden aikana ja me ostimme talon ns. juuri salaojat tehtynä. Mutta eipä ne kunnolla toimi, vettä tulee kellariin sadekautena(salaojat eivät taida olla tarpeeksi syvällä). Meillä on piilovaurio vakuutus, jota tässä yritetään parhaillaan hyväksi käyttää.. voi olla että keväällä vasta ratkeaa.

[sisur142]

Suomalaiseen rakentamiseen oleelisesi liittynyt kaupalliset mihinkään käyttöön sopimattomat ratkaisut tai materiaalit.
Em rakenteeseen jos "väliaikaista" korjausta ajatellaan, pitää rakenteen olla sisäänpäin kuivuva!
Ei voi siis pinnoittaa millään , missä polymeerejä/muovia sidos tms aineena.
Ainoa vaihtoaehto joko maalaamalla tai mrappaamalla RUNSAASTI kalkkia sisältävällä maalilla tai laastilla.
Ei ole äärettömän pakollista turhat "desinfioinnit" homehysterian takia, kalkisssa kun ei kasva mikään elollinen.
Eikä home tarvi 90 ärhoota kasvaakseeen, kyllä jo 70 riittää tietyissä olosuhteissa.
Kalkkihärmeitä ja suoloja ei lkannata sekoittaa homeisiin.
Hometta on muuten aina ja jossain määrin siellä missä ihminen oleilee.
Homeita on varrallisia, vaarattomia, jopa hyödyllisäskin.
Ei ole puhalluslampuista mitään hyötyä homeen torjunnasssa, 2-10kw liekillä on turha koittaa tiileriseinää tms läpikotaisin +60-70c lämpöön tunneiksi.
Muutaman millin pinnasta saattaa saada rihmastoa tapettua.
Joten, mikään tasoite ei sovellu.

[Matti Alander]

90 prosentin lukemien ylittäminen viittaa jo aivan varmoihin ongelmiin, 70 prosentin lukemat ovat monissa rakenteissa vielä mielestäni normaaleja. On totta että kirjallisuudessa homehtumisrajaksi ilmoitetaan 70 prosenttia. Käytännössä rintamamiestalojen kellarinseinstä nähneenä voin todetta, että 70 % suhteellinen kosteus löytyy miltei kaikista rakenteen sisältä mitatessa. Jotta homeitiöt ja niitä luovuttavat rihmastot eläisivät oikein hyvin tarvitaan jo yli 90 prostentin suhteellisia lukuja, happea ja ravinteita joiksi riittää pelkkä pöly.
Homehysteria sitten on oma asiansa ja sitäkin varmasti on liikkeellä. Desiffiointi on kohtuullisen halpaa puhalluslampulla ja varmasti vaikuttaa, sitä sitten on vaikea todeta saadaanko kaikki rihmastot poltettua, myös rakenteen sisällä. Sama koskee myös kemikaalien käyttöä, tuskin niitäkään saadaan koko seinään imeytymään.
Kalkin käyttö voi olla yksi ratkaisu muiden joukossa, mutta soveltuu paremmin johonkin perinnerakentamisen oppeihin. Parasta ja huoletonta kuitenkin on toteuttaa sellainen remontti, että kellarinseinä kuivuu ja pysyy kuivana, varsinkin silloin kun tiloista halutaan asuintiloja.
On totta että hometta kasvaa monissa paikoissa, mutta vaarallisimpia ovat kosteusindikaattorit, jotka levittävät homemyrkkyjä eli Toksiineja. On totta että sisäänpäin kuivuvasta seinästä pursuavat vaaleat suolat ja mineraalit sekoitetaan varsin usein homehtumiseen. Suolojen ilmaantuminen betonin pintaan on kuitenkin merkki jonkinasteisista kosteusongelmista, eikä sitäkään voi pitää täysin normaalina.
Parhaiten ja pitkäikäisemmin tällaiset ongelmat korjataan yleisesti ulkopuolelta, perusrakenteet salaojitukset ym. kunnostamalla, lämmöneristämällä mahdollisimman paksulla eristekerroksella, joka läpäisee hyvin vesihöyryä. Kellarinseinän kuivuessa homerihmastot muuttavat lepotilaan ja lopettavat toimintansa. Aluksi itiöpitoisuudet saattavat väliaikaisesti kasvaa, kun homerihmastot reagoivat rakenteen kuivumiseen.