Öljylämmityksestä eroon, puulämmitykseen vaiheittain

[benicio]

Termos!

Tiistainen heräys 12 asteen sisälämpötilassa oli sikäli mielenkiintoinen, että se sai jälleen miettimään 8m*10m 1,5krs rintsikkamallisen hirsitaloni lämmityksen uudistamista. Noh, onneksi vika ei ollut kummoinen, illalla oli kattilatermostaatti rikkoutunut ja aamulla oli siis hiukan vilpoista, sähkäriputkari oli onneksi nopeasti paikalla ja varaosakin löytyi edellisen omistajan jäämistöstä.
Tilanne on kuitenkin siis seuraava:
Öljykattilana Högfors Efekta valurautakattila vm 1967 n. 20kW, poltin Viscomin 80-luvulta.
Öljysäiliö noin vuodelta 1970, paikalla hitsattu 3mm pellistä, tarkastettu syksyllä, C-luokka, eli jotain tarttis tehdä, pinnoitusta tarjottu oliko about 800€.
Käyttövesisäiliö 300l, ei sähkövastuksia tai -yhteitä, vaan kesät talvet öljyllä. Ei myöskään käyttöveden sekoitusventtiiliä, eli hiukka turhan lämpöistä vettä tulee kraanasta...
Patterit ja verkosto (noin vm -70) hyväkuntoisen oloisia, ei ruostetta, ja puruissa kulkevat putket laadukkaan oloisia. Patterit kaksilevyisiä, yhteensä 12kpl, yksi kellarissa, 9 alakerrassa, 2 yläkerrassa.
Pannuhuone kellarissa, huonekorkeus noin 185cm.
Uusi varaava takka ja puuhella alakerrassa, yläkerrassa yksi takka.

Paljoa ei siis ole tuosta vanhasta järjestelmästä säästettävissä, paitsi patteriverkosto ja kuparinen käyttövesiputkisto.
Omassa pienessä mielessä on muotoutunut seuraava hahmotelma:
Puustoa olisi reilusti sekä omassa metsässä, että sukusuhteilla. Ajatus olisi siirtyä puukeskuslämmitykseen asteittain niin, että hankin energiavaraajan, neliöitä on kellarissa runsaasti, mutta 500l varaaja taitaa olla suurin yksikkö jonka saan sinne roudattua, tilan mataluuskin asettaa tiettyjä rajoituksia. Olisiko mahdollista varata kattilaa ensialkuun tuolla vanhalla Högforsilla, vaikkapa niin, että hankkisi vaikkapa 2*500l varaajia. Riittääkö kattilassa teho, ja toisaalta, riittääkö kuution varaaja max kerran päivässä lämmittämiseen? Toisessa vaiheessa myöhemmin sitten hankkisin uuden puukattilan ja varmaankin lisää varaajia, varmaankin joku 2,5m3 yhteensä riittäisi, mutta meneekö 5 kpl 500l varaajia koomisuuden puolelle, onko järkevää? Kiukulla 1,5m3 Jäspi Ovaalivaraaja voisi mahtua, näitä ensin yksi ja sitten toinen?
Onko tällaisella järjestelyllä mitään toivoa, vai pitääkö hankkia kerralla koko systeemi? Kustannusarvio hihasta: 1. vaihe 2000€, 2. vaihe 5000€?
Kannattaako käyttövedelle hankkia erillinen varaaja, vai saako käyttöveden lämmitettyä energiavaraajissa? Varaajaan kannattaa varmaan jättää varaus aurinkolämmölle, niin ei joskus joutuisi vettä lämmitelemään kesäisin puilla tai sähköllä liiemmin?
ILPPI varmaan tulee hommattua jokatapauksessa.

Muut vaihtoehdot:
Pinnoittaa öljysäiliö, hankkia uusia poltin, kattila, lämminevesivaraaja putkitöineen, sitoutua öljyn hinnan nousuun ja mahdollisesti joskus tuleviin haittaveroihin.
Pelletti, eli hankkia laitteisto ja sitoutua öljyn hinnan nousuun - x%.
Maalämpö, 10-15t€ kokonaiskustannus putkitöineen varmaankin, liian kallis investointi.
IVLP, n 10000€ investointi kunnon laitteilla putkitöineen, vuosihyötysuhde jotain 1 ja 2 väliltä, eli melkein suoraa sähköä hiukan halvemmalla hinnalla?

MIelipiteitä? Raakaa faktaa?

[pvalila]

Ensinnä helpoin eli käyttövesi: sen tekee sinulle erittäin luotettavasti ja yllättävän taloudellisesti aivan tavallinen moduulivaraaja (mieluiten Jäspi). Lämpöpumpuilla voidaan jauhaa +65 asteista vettä mutta fiksua se ei välttämättä ole: säästö hyvään boileriin verrattuna on tosi pieni ja vaikka lämpöpumput noinkin kuumaa pystyvät tekemään niin niiden hyötysuhde, kestoikä jne. kärsivät tuollaisesta hölmöilystä.

Käsityksesi vilpin hyötysuhteesta on pessimistinen, kyllä huonollakin vilpillä sähkönkulutuksensa sentään puolittaa (kysele nimimerkki Tuumalta käytännön kokemuksia kiinalaisen vilpin käytöstä).

Saisiko tuosta vanhasta öljysäiliöstä tehtyä vapaapaineisen varaajan, kierukka vain sisään? Ainakin se on valmiiksi talossa.

Jos puu on sulle ilmaista ja sitä riittää, niin hanki tuollainen Baltiassa tehty pystymallinen kattila, johon ladotaan kerralla 50 kg puuta sisään: se oli muistaakseni hämmästyttävän halpa ja sillä taitaa nykyisin olla täällä jopa maahantuoja. Ilmoitettu hyötysuhde oli muhkea, mutta epäilen, että todellisuus on eri koska paloa joudutaan usein hillitsemään ilman määrää vähentämällä.

Vanhan öljysäiliön pinnoittaminen ei ole järkevää, sillä tuolla 800 euron hinnalla saat ostettua käytetyn muovisäiliön valuma-altaineen.

[manku80]

katos tuolta energiavaraajia jos lötys sopiva. hinnat on ainakin vähän halvempia.. pystyy myös teettämään mittojen mukaan.
Ja onhan siellä niitä kattiloitakin..
http://www.hemeltron.fi/

[benicio]

Ensinnä...

Käyttövesikysymystä olen itsekin miettinyt samansuuntaisesti.
Noh, vilpin hyötysuhteesta ehkä olin vähän kärjistävä, mutta jotenkin investointi tuntuu aika mittavalta laitteiden hyötysuhteeseen ja oletettuun luotettavuuteen nähden, varsinkin kun puu olisi siis minulle selvästi sähköä halvempaa.
Vanhasta öljysäiliöstä ei oikein varaajaksi ole, on kylmässä rossitilassa, ja muutenkin vakuutusyhtiöllä taitaisi olla sananen sanottavana jos tuollainen patenttivaraaja päästäisi vedet pihalle.
Baltian kattila ei mahdu kellariin, muuten kyllä mielenkiintoinen vehje.
Öljysäiliön pinnoittaminen ei tosiaan taida olla järkevää, kun tilaa muovisellekin on, ja vanha on lisäksi vielä kaksiputkijärjestelmällä. Ei vaan hotsittaisi laittaa montaa tonnia öljyjärjestelmän uusimiseen.
Niin, miten on, voiko onnistua tuollainen perseaukisen vaiheittainen 1,5m3 varaaja + Högfors ja myöhemmin toinen 1,5m3 varaaja ja uusi kattila? Varaajat on muuten nettikaupoissa aivan sikahintaisia, 1,5m3 varaaja kolme tonnia?! Mikä hemmetti siinä raudassa ja styroksissa niin paljon maksaa? Virolainen Fesma oli vähän siedettävämpi, ja semmoisen voisi saada vempuloitua sisäänkin.

[Maatilallinen]

Kun ostat varaajaa, ota huomioon varaajassa että siitä löytyy vastusyhteitä riittävästi.

Varaajan käyttövesikierukan alapuolella pitäisi olla vähintään yksi, mieluiten kaksi vastusyhdettä. Alhaalla pitäisi olla 2 vastusyhdettä.

Varaajaan tulisi laittaa 25a pääsulakkeilla 24kW vastuksia. 12kW ylös ja alas. Toki noista ei käytetä kerrallaan kuin 12kW, mutta pelkillä alavastuksilla kesäaikainen sähkönkulutus ja talvipäivinä on melko suurta kun koko varaaja varautuu. Ylävastuksilla varautuu vain yläosa eli käyttövesi ja patterikierto. Sähköä menee huomattavasti vähemmän. 35 ampeerin pääsulakkeilla tuohon lisätään alas yksi vastus eli 30kW vastuksia, joista kerrallaan päällä 18kW.

Minulla nimittäin on kaksi vastusta, ihan pohjassa ja auta armias miten paljon kuluu sähköä kun päivällä alkaa varaajan lataaminen. Kun yöllä ladataan esim. 95 asteeseen, on koko varaaja 95 asteinen. Sitten kun käyttövesikierukan alapuolella on 65 astetta niin todellisuudessa varaajasta yli puolet on jo 40 asteista.

Nyt kun vastukset on alhaalla, on ensin ladattava se 40 asteinen osuus yli 65 asteiseksi jotta lämpö alkaa nousemaan ylöspäin ja sitten kun termostaatti katkaisee niin on ladattu koko varaaja pohjaa myöten 65 asteiseksi. Mikäli vastukset olisi puolivälissä, saisi tuo 40 asteinen osuus olla ihan rauhassa odottamassa yötä ja ladattaisiin vain sen verran kun on tarpeen.

Sinä et tule pelkällä puulla kuitenkaan selviämään, paljonka on lämmitettävää alaa? Siksi tuo vastuskysymys kannattaa miettiä ihan oikeasti, vastuksille tulee käyttötunteja puulämmitysaikanakin hyvin paljon ja mikäli nuo tulevat yläosaan, niin siinä säästää pitkän pennin toisin kuin täällä kun joka päivä lämmitetään yli puoli varaajaa "turhaan" kun pelkän yläosan lämmitys riittäisi.

[Putkimiess]

Käyttövesi edustaa helposti kolmasosaa lämmityskuluista. Sen siirtäminen sähkölämmitteiseksi nyt on tyhmintä mitä voi tehdä, varsinkin jos samalla aikoo uudistaa muun lämmitysjärjestelmän.

Aloitat vaikka hommaamalla mahdollisimman suuren varaajan/varaajia (yhteensä väh 2m3) jossa sekä käyttövesikierukka ja aurinkolämpökierukka. Kytket ne vanhaan kattilaasi tai hommaat asianmukaisen uuden kattilan. Varaajiin varalämmönlähteeksi sähkövastukset (halvat hankkia, kalliit käyttää). Jälkeenpäin voit täydentää järjestelmää aurinkokeräimellä jolloin kattilan saa kesäajaksi sulkea pois kierrosta kokonaan. Talvisaikaan lämmität puulla. Kattila kannattaa valita niin että puulämmityksen alkaessa maistua puulta voit siirtyä poltinlämmitykseen ilman kattilanvaihtoa.
Ilppi kannattaa unohtaa ellet kovasti kärsi kuumasta kesäisin. Silloinkin jäähdytys syö sen säästön minkä vekotin talvella toi. Mutta siis, ilppi on kalliimpi käyttää kuin puulämmitys. Siksi se raha on lämmitysmielessä hukkainvestointi tässä yhteydessä.

Rahaa kyllä toidenäköisesti menee tuota enemmän ellet sitten itse ole asennusmiehiä. Itse roudaamalla säästää kalliita putkarityötunteja. Kytkentäkaavioita löytyy eri valmistajilta valmiina.

[Maatilallinen]

Näin on tuon käyttöveden osalta, siksi kesällä vaihdatinkin kierukan kuin olisin asentanut isomman kolmivaiheisen sähkövaraajan, mitä monet putkimiehetkin kannattivat.

Nimittäin kierukka oli heikko ja sen perässä oli 100 litrainen 2kW sähköboileri yksivaiheisena joka pamautteli pääsulaketta yhdessä 12kW vastusten kanssa ja lämmintä vettä ei kuitenkaan riittänyt, joten vaihdatin kierukan ja asennutin sulut siten että tuon sähköboilerin voi ohittaa.

Nyt riittää lämmin vesi, tosin kallista se on, aina menee suihkun aikana sähkövastukset 12kW päälle mikäli ne ovat jo päivän aikana menneet, sillä hystereesi täällä on vain 1 aste, ja syyt siihen on siinä että vastukset on varaajan alaosassa ja jos alaosa pääsee jäähtymään liikaa niin lämmönnousu kestää tosi pitkään eli kun vastukset ovat tunnin-parin välein päällä niin alaosa ei ehdi viilentyä liikaa niin että lämpö notkahtaisi.

Tosin kun puulla lämmittää niin sitten vesi on ilmaista mikäli on omat puut

[MakeTT]

Meillä on nyt ollut talo kaksi vuotta ja kaksi kuukautta pelkällä puulämmityksellä. Toki asianmukaiset vastukset on ja täysi pelletti- ja stokerivalmiuskin.

JOS puuta saa helposti ja tykkää sen kanssa touhuta, NIIN SITTEN on mielestäni näin:

Varaajan tulee olla mahdollisimman suuri. 2m3 on ehdottomasti pieni tuollaiseen taloon. Talvella joutuu lämmittämään kaksi kertaa päivässä. Meillä 90m2+90m2 talossa vm.1956 3.75m3 varaaja antaa noin vuorokauden lämmitysvälin 15-20 asteen pakkasilla riippuen siitä kuinka kuumaksi varaajan lämmittää. Jokseenkin niin kuin aluksi suunniteltiinkin. Matalaan kellariin kannattaa teettää mittatilausvaraaja kuten meillä. Useampi pieni sarjatuotantovaraaja tulee kalliiksi.

Käyttövesi kannatta lämmittää ison varaajan tuplakierukassa. Siis niin että kylmä esilämpiää varaajan alaosassa ja yläosan kierukka lämmittää loput. Jos ja kun varaaja on kunnolla eristetty, niin heinäkuun helteilläkään ei lämpöa vuoda haitaksi asti edes kellarissa. Lämmitysväli kesällä on ollut parhaimmillaan meillä 5 hengen taloudessa 8 vrk.

Aurinkokierukka on varaajassa jo valmiina. Mutta kun lämmitysväli ja -vaiva kesäaikana, jolloin keräimiäkin hyödynnettäisiin, on tämä, tuntuu niiden rakentaminen saati ostaminen aivan liian kalliille ja vaivalloiselle. Ainoastaan teknisen mielenkiinnon johdosta saatan sellaiset kuitenkin joskun väsätä.

[Putkimiess]

Totta että nuo aurinkokeräimet eivät vielä tänään maksa itseään takaisin jos lasketaan täysin taloudellisin perustein. Sillä saa korvattua noin 15% vuotuisesta energiankulutuksesta joten takaisnmaksuaika tulee aika pitkäksi. Mutta itse pellettilämmittäjänä houkuttelisi myös se että pannun saisi sammuttaa lähes puoleksi vuodeksi. Tosin palaahan se siellä sen kesänkin eikä ole tarvinnut ropata.

Niin ja samaa mieltä että 2m3 on pienenpuoleinen. Mutta kaksi pesällistä ne molemmat vaativat, toisessa voi polttaa ne peräkkäin ja toisessa pitää jakaa lämmityskerrat kahteen jaksoon (aamu ja ilta)

[MakeTT]

Jos klapihommat aikanaan alkaa mulle riittämään, niin kyllä sillon paneelit hommaan, viimeistään.

Päätyipä lopulliseen lämpöratkaisuun kerralla tai vaiheittain, niin on hyvä, että kattila ja varaaja ovat toisilleen sopiva pari. Paras lienee, että pääsääntöisesti yhdellä pesällisellä voisi saada haluttu lämmitysväli. Meillä täysi pesällinen, 160L, on vähän liikaa koivulla kun taas pelkällä lepällä, kuusella tai männyllä tai näiden sekoituksella tarvitaan alun toista pesällistä. Lisääminen sinällään on toki kätevämpää kuin kokonaan uusien tulien sytettely.

Iso varaaja mahdollistaa myös sen, ettei aina edes kannata nostaa lämpöjä tappiin. Sellainen vaatii lämmittäjältä sekä aikaa että erityistä huolellisuutta, ettei ala kiehua. Monasti on siis vaan kätevämpää ladata pesällinen vaikkapa leppää tai vajaa koivua, ja poistua muihin hommiin. Näin saadaan vaikkapa 80% varaus, mikä riittääkin isolla varaajalla huomiseksi tai pidemmäksikin aikaa keleistä riippuen.

Kyselin pk -seudulta viiden eri LVI -urakoitsijan tarjouksia taannoiseen saneeraukseeni. Kenelläkään ei ollut omaan kokemukseen perustuvaa käsitystä kuinka itse päivittäinen lämmitys tapahtuu ja mitä käytännön näkökohtia kannattaisi huomioida. Se firma, jonka sitten valitsin, suositteli aluksi mulle 1000L varaajaa ja erillistä sähkövaraajaa käyttövedelle. No, koskapa omassa kodissani isälläni oli vastaava systeemi, ja olin teinipoikana sitä jatkuvasti käyttämässä, niin "tiesin" asiat käytännön toimien kannalta paremmin:) Onneksi ja hyvä niin. Aika harvinaista klapikeskuslämmitys ainakin täällä päin on. Jos ei itse jo ennestään tiedä homman luonnetta, niin kannattaa koettaa mennä jonkun luo paikan päälle katsomaan ja kyselemään.

[Maatilallinen]

Miulla ei riitä täysikään varaus 2m3 varaajassa n. 300m2 taloon edes yöksi vähänkään kovemmilla pakkasilla, joten niinkuin sanoinkin, sähkövastustunteja tulee melkoisesti ja voisin jopa väittää että puolet energiasta tuotetaan "puulämmitysaikana" sähkövastuksilla.

Täysi varaus on ylä 100-110 ala 80-90. Vedonsäädin hoitaa ettei keitä. Täällä muuten -25 astetta pakkasta, halot loppu ja sähkövastukset hehkuu yöllä 8 tuntia ja päivällä toisen mokoman

[jari h]

... Paras lienee, että pääsääntöisesti yhdellä pesällisellä voisi saada haluttu lämmitysväli. Meillä täysi pesällinen, 160L, on vähän liikaa koivulla kun taas pelkällä lepällä, kuusella tai männyllä tai näiden sekoituksella tarvitaan alun toista pesällistä. Lisääminen sinällään on toki kätevämpää kuin kokonaan uusien tulien sytettely.
...

Millaisia määriä puuta menee vuodessa? Jos 160l keskimäärin vuoden aikana joka kolmas päivä?? = 0,16 (kuutiota) x 121 (päivää) = n. 20 kuutiota? Montako kaadettavaa puuta se on?

[MakeTT]

Sellanen 20-25m3 näyttäs menevän vuodessa. Runkojen määrä riippuu puun koosta. Tavallisen isosta koivusta saattas saada +- 3 pinomottia metrin halkoja.

[benicio]

Jepulis kiitokset mielipiteistä ja vinkeistä, oma mielipide on tässä keskustelun aloituksen jälkeen jo vaihdellut VILPin, MLP:n ja puukattilan välillä, LAKA ja Kespeskin on tutkailtu, samoin pelletti ja hake. Työntekoa tämä pohdiskelu hiukan haittaa...

Yhdessä vaiheessa olin jos innoissani vanhan navetan maitohuoneessa suunnittelemassa lämpökeskusta, voimavirta, lämmöneristykset ja viemäröinti olisikin jo valmiina, lämpökanaali (10m) vaan tarvittais, ja piippu tietysti jos jotain polttaa meinaa. Puupolton edullisuus/työmääräkin vaihtelee mielessä ihan päivittäin. Ulti 9000 ja iso varaaja maitohuoneeseen oli sunnuntain epistola. Hyödyt: Hyvät tilat, Ulkoyksikkö+äänet ei olisi asuintilojen yhteydessä, vanhassa järjestelmässä ei paljoakaan kuitenkaan olisi hyödynnettävää. En kyllä tiedä, että saisiko jotenkin järkevästi tuon kellarin vanhan puukattilan tukilämmitysmuodoksi navetassa olevalle Vilpille, käytännössähän sitten kai puukattila liitettäisiin tarvittaessa lämpökanaaliin menevään paluuveteen, näin piipun lämpö jäisi talteen, eikä tarvitsi niillä kovilla pakkasilla lähteä ulos puita lisäämään, joka varsinkin tällä vanhalla kattilalla taitaisi olla intensiivistä kun pakkanen > -20.

Taidan olla omassa pähkäilussäni jo liian syvällä? Vanhaa maitosäiliötäkin jo suunnittelin paineettomaksi varaajaksi, mutta taitaa olla vähän pieni...

[jari h]

Jepulis kiitokset mielipiteistä ja vinkeistä, oma mielipide on tässä keskustelun aloituksen jälkeen jo vaihdellut VILPin, MLP:n ja puukattilan välillä, LAKA ja Kespeskin on tutkailtu, samoin pelletti ja hake. Työntekoa tämä pohdiskelu hiukan haittaa...
...

Työajalla minäkin vastaan (nopeasti) tähän ;) Täytyy vaan kommentoida, että en itse pääse yli VILPin meluhaitasta. Parinkymmenen metrin päässä oleva naapurin kone kun pitää häiritsevää ääntä. Tai suhteellista se on. Eli liittyy aiheeseen siten, että plussa puulämmitykselle.