Kiertovesipumpun ajastus kellokytkimellä

[puutalo-66]

Hei kaikki Rintamamiestalo-foorumilaiset, päätin vihdoin rekisteröityä, ts. sain sen aikaiseksi. Keskusteluja on tullut luettua jo parin vuoden ajan.

Asumme 1966 rakennetussa puutalossa, jossa on öljylämmitys ja lämmönsäätimenä Ouman EH-80; Ouman säätää sisälämpötilaa ulkolämpötilan mukaan, ei siis ole sisälämpötila-anturia. Kiertovesipumppu on kytketty "pistorasia seinässä -> kv.pumpun töpseli pistorasiaan -menetelmällä", eli siihen väliin saisi hyvin kellokytkimen. Ajattelin, jos kellokytkimen ajastaisi vaikka niin, että kv.pumppu olisi päällä esimerkiksi aamulla 04:00 - 12:00, sammuksissa päivällä 12:00 - 15:00 ja päällä 15:00 - 23:00 ja jälleen sammuksissa 23:00 - 04:00. Eli toisin sanoen kv. pumppu olisi sammuksissa kahdeksan tuntia vuorokaudessa, eli 2920 tuntia vuodessa, jolloin 45 W kulutuksella säästöäkin tulisi.
Onko tämän tyyppisessä suunnitelmassa mitään järkeä? Nieleekö talon takaisin lämmittäminen kv.pumpun virran poissaoloaikana säästetyn sähkön öljynä?
Onko ylipäätään turhaa laskea talon lämpötilaa ja lämmittää taloa jälleen uudelleen, vai kannattaako pitää kv. pumppu koko ajan päällä ja lämpö tasaisena läpi vuorokauden?

[ele]

Toinen ihan sattumalta palstalle eksynyt vastaa

Näin äkkiseltään kuulostaa hieman epäilyttävältä projektilta. En osaa ottaa kantaa korvautuisiko luppoajan öljy, mutta sillä ei mun mielestä ole väliä. Ensinnäkin säästö olisi: 2920 h / vuosi * 0,045 kWh / h * 0,10 € / kWh = 13 € / vuosi, eli ei mitään ihan hirmuista luokkaa. Lisäksi tuo pumppujen energia siirtyy kierron ja muiden siirtymisilmiöiden kautta suurelta osin asuintiloihin. Enemmän kysymys on siitä mitä tuollainen viritys vaikuttaa asuinmukavuuteen ja toisaalta koko systeemin säädettävyytteen. Ei ainakaan helpota sitä ja täten on oletettavaa, että häviöt kasvavat. Entä olisiko virityksellä vaikutusta pumppujen tai kattilan kestoon? Monta käynnityskertaa per päivä tai kattilaan tuleva vilpoinen korvausvesi (lisää korroosiota) eivät kuulosta kovin hyviltä ajatuksilta.

[Aaltju]

Periaatteessa lämpötilan lasku siksi aikaa kun viileämpikin välttää on ihan ok ajatus, mutta ei sitä kiertovesipumpulla kannata tehdä vaan shuntilla. Elikkäs shuntin säätäjä pitää saada kellon perään. Perus Ouoman tuskin tuollaista tajuaa ihan vakiona (vai onko siinä mahdollisuus ulkoiselle lämpötilan laskukytkimelle johon voisi suoraan laittaa kellokytkimen?), mutta fiksumpiakin säätäjiä on olemassa. Yksi vaihtoehto olisi laittaa ulkolämpötila-anturille rinnakkaisvastus, jota voisi ohjata päälle/pois kellon perässä ja jolla saisi huijattua laitteen kuvittelemaan ulkona olevan lämpimämpää kuin onkaan... pt-100 tai pt-1000 anturi noissa kai yleensä on, joten pelaisi vastuksella mainiosti, termoelukan kanssa on vaikeampi homma.

Kiertovesipumppua ei juuri kannata sammutella... se on hieman kuin sydämmen pysäyttäisi: Aina on pirun iso riski että se ei enää lähdekään käyntiin. Kiertovesipumpuissa on veto usein magneettikytkimellä joten kun pumppu pysäytetään niin kummosta kökköä ei tarvitse uida väliin jotta juoksupyörä jää niille sijoilleen.

[ele]

Eikö noissa kaikissa Oumaneissa ole mahdollisuus liittää sisätila-anturi? Jos laite käyttää ohjaukseensa ulko- ja sisäantureiden tietoa esim. keskiarvoistaen, niin toinen vaihtoehto olisi liittää toi aikasäädin tuon sisäanturin paikalle. Luulis et valmistajaakin kiinnostaisi tällainen, sillä esim. unen laadun kannalta olis vissiin parempi jos alkuyöstä (vai -aamusta?) olis vähän vilpoisempi?

[sisur142]

Kyllä kannattaa säästöt onkia muualta kuin kv-pumpun jaksotuksesta.
Kokonaan ei kannata sammutella syystä, että kierrossa on aina jotain sakkaa, joka laskeutuu ja tukkii sekä haitta sitä ja tätä.
Jos jotain säästöä haluat, laita taajuusmuttaja, jolla saa pumpun nopeutta säädettyä.
Tosin ei ole tuossa pumpun kokoluokassa mitään hyötyä säästön kannalta.
isommilla pumpuilla saadaan parempi kokonaisuus, vaikka olisikin moottorishuntti.
Edellyttää tietoa ja itserakentamista.
Minkä tuon koon pumpun sähköissä säästät, sen huolto- ja korjauskuluissa häviät.

[PeterW]

ThermOmatic säätää pelkästään sisälämpötilan mukaan ja huomoi ruuanlaitosta ,tietokoneista ,auringosta yms.
tulevan lämmön.Eikä tarvii räplätä säätöjen kanssa

[Keijo]

Kyllä sen pumpun voi sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Uudemmat oumanit osaavat suoraan sammuttaa pumpun kesäksi ja pyöräyttävät sitä käyntiin pari kertaa päivässä vähän aikaa ettei pumppu mene jumiin.

Jos oikeasti haluaa säästää, niin kaiken helpoin tapa on laskea koko asunnon lämpötilaa. Pudottamalla sisälämpö esim. +22 asteesta +20:een säästät enemmän kuin tuolla kellokytkinvirityksellä.

[lmfmis]

Lämmitystä katkomalla saa teoreettiset säästöt niin että vaipan lämpöhäviöt ovat tietenkin riippuvaiset lämpötilaerosta ja jos lämpötilaero on suuri niin häviötkin on pienemmät.

Mutta silloin sisällä pitää olla merkittävästi kylmempi kuin normaalisti. Jokin 5 astetta on kova pudotus sisällä asumismukavuuteen ... ja ei ole vielä iso lämpöhäviö ero jos ulkona on pakkasta -20 astetta.

Kun kämppä lämmitetään takaisin "asumiskuntoon" joudutaan se sama lämpömäärä joka jäähdytettäessä säästettiin luomaan taas uudestaan joten siinä ei säästöä synny.

Käytännössä ei kannata muuten kuin viikon loman ajaksi.

[pvalila]

Millainen pohjaratkaisu sinun talossasi on? Jos talosi ei ole toivottoman sokkeloinen pysyy se kohtuullisen tasalämpöisenä vaikka lämmönlähteenä olisi keväisin ja syksyisin yksi ainoa ilmalämpöpumppu. Ilpin tuottama säästö on merkittävä, aivan eri suuruusluokkaa kuin kiertovesipumpun hienosäädöllä on mahdollista saavuttaa.

[Maatilallinen]

Minulla on kiertovesipumpun ohjaus Ouman EH-201L säätimellä. Sammuu kun ulkona yli 19 astetta lämmintä ja käynnistyy kaksi kertaa päivässä muutamaksi minuutiksi. Alle 19 astetta käy kokoajan.

Jos lämpöä haluaa pudottaa, niin shunttia pienemmälle, mutta testasin tätä kaksi vuotta. Lämmönpudotuksen jälkeen piti laittaa +10 astetta esikorotusta, ja lämpöä meni suurinpiirtein saman verran kuin ilman sitä. 18 asteen aamut olivat ihan kauheita, jotan maksan mieluummin enemmän ja pidän +23 asteen lämpöä koko ajan. Toki poissaollessa pudotetaan lämpötila +15 asteeseen mutta nostetaan ennenk kotiinpaluuta +23 asteeseen.

Säästöä et tuolla tee, tuleehan se kiertovesipumpunkin käyttämä sähkö lämmitykseen. Kun pumppu liikuttaa vettä, sen läpi kulkeva vesi lämpenee. Eli kaikki tulee lämmitykseen. Toki pieni osa saattaa hävitä pannuhuoneeseen, mutta hyötykäyttöönhän se menee sekin.

[puutalo-66]

Millainen pohjaratkaisu sinun talossasi on? Jos talosi ei ole toivottoman sokkeloinen pysyy se kohtuullisen tasalämpöisenä vaikka lämmönlähteenä olisi keväisin ja syksyisin yksi ainoa ilmalämpöpumppu. Ilpin tuottama säästö on merkittävä, aivan eri suuruusluokkaa kuin kiertovesipumpun hienosäädöllä on mahdollista saavuttaa.

Talo on kaksikerroksinen, alakerta on ns. kellari, joka on täysin pinnoitettu, kokonaan lämmin ja täysin asuinkäytössä. Kerrokset ovat noin 120 neliöisiä. Yläkerta on tästä määrästä puolet sisältäen kolme makuuhuonetta, olohuoneen, aulan, keittiön, wc/suihkun ja eteisen. Pohjaratkaisu on hyvin selkeä. Keittiön ja olohuoneen erottaa tiiliseinä, joka on kantava rakenne jatkuen alakertaan samanlaiseksi seinäksi. Makuuhuoneet ovat kaikki vierekkäin, niistä kaksi on vasten olohuonetta ja yksi aulan kohdalla. Makuuhuonet ovat noin 15 neliöisiä, olohuone 35 neliöä, keittiö 15 neliöä, wc/suihku noin 6 neliöä, aula 15 neliöä ja eteinen 5 neliöä, kulku alakertaan on aulan ja eteisen välisestä kohdasta.
Alakerta on hyvin saman tyyppinen, paitsi siellä on kahden yläkerran makuuhuoneen kohdalla yksi isompi oleskeluhuone ja yhden makuuhuoneen kohdalla on samanlainen tila varastona. Yläkerran olohuoneen kohdalla alakerrassa on kylpyhuone, sauna, vessa ja niiden jatkeena vilvoitteluhuone ja vilvoitteluhuoneen ja oleskeluhuoneen välinen vaatehuone. Yläkerran aulan, keittiön ja vessan kohdalla on tilaa, jonka jakaa tiiliseinä tavallaan kahdeksi aulaksi, joista toinen on portaikosta alakertaan mennessä ja toinen vähän matkan päässä muiden huoneiden aulana. Portaikon aulasta on pääsy tuohon 15 neliön varastoon, sekä pannuhuoneeseen.

Pohjaratkaisu on siis hyvin avara ja yksinkertainen ilman mitään konstailuja. Jos ilmalämpöpumpun laittaisi yläkertaan, niin kuitenkin alakertaa täytyisi lämmittää vesikiertoisesti kylpyhuoneen vuoksi. Tätä olenkin ajatellut, että olisi kätevää, jos koko talon voisi lämmittää syksyisin ja keväisin molemmissa kerroksissa olevilla ilmalämpöpumpuilla, mutta vesikiertoinen lämitysjärjestelmä on yksipiirinen, jolloin kaikki patterit pitäisi sulkea ja makuuttaa vettä niissä, jotta ne eivät lämpenisi, mutta alakerran kylpyhuoneen ja yläkerran wc/suihkun lattiat kuitenkin lämpenisivät. Keväisin yläkerta lämpenee mukavasti olohuoneen suurista ikkunoista tulvivasta kevätauringosta johtuen, aitoa ekolämmitystä...

[Ari]

Hei kaikki Rintamamiestalo-foorumilaiset, päätin vihdoin rekisteröityä, ts. sain sen aikaiseksi. Keskusteluja on tullut luettua jo parin vuoden ajan.

Tervetuloa mukaan. Lakeudenristin tienoon porukkaan täällä törmää harvemmin.

Oumanniin hankkisin sisäyksikön. En tiedä sopiiko tuo -> http://geeks.kotisivukone.com/tuotteet.html?id=30/57 , mutta vastaavaa on joskus ollut tarjolla. Itseä harmittaa ettei tullut hankittua, mutta nyt EH-80 pätkii sen verran että lienee aika päivittää uudempaan.
Kiertovesipumppua en minäkään liiemmin pysäyttelisi ja syitä tuossa jo muut kertoikin.