Lecatherm

[*Aalatalo]

Meillä on koko talon kokoinen kellari lämmintä tilaa, fuktisolit on ulkopuolella, seinät on nyt kuivat. Nyt mietitään ratkaisua, että eristetäänkö sisältä vai ulkoapäin maan yläpuolinen osuus. Mitä itse olen ajatellut ja piiränyt taloa niin minun silmään tuo ulkopuolelle kasvava sokkeli ei haittaa ja tärkeimpänä asianahan on, että se on se paras ratkaisu.
Mutta kiitos jos laitat teidän kohteesta kuvia esille!

[Matti Alander]

Höyrytiivis eristys ulkopuolella on tietysti rakennusfysiikan vastainen ja yleisesti sellaisia rakenteita on kannattanut välttää. Lopputulokseen kuitenkin vaikuttaa kokonaisuus, mitä kaikkea ollaan tekemässä tai on tehty. Aika erikoista sinänsä, että tunnettu asiantuntija ja hengittävien rakenteiden puolesta puhuja ehdottaa suren vesihöyryn vastuksen eristystä ulkopuolelle. Tutkijana hänen ammattitaitonsa kuitenkin on huippuluokkaa ja rakenne varmaankin onnistuu mikäli sisäänpäin kuivuminen onnistuu samanaikaisesti. Lämpimään betoniseinään ei myöskään tiivisty kosteutta, jolloin sisäänpäin kuivuminenkin tehostuu.
Mikäli vielä maanalainen osuus on ulospäin tehokkaasti kuivuva, ei kapillaarisesti enää kosteutta yläosaan pääse nousemaan.
Korjausrakentamisessa joudutaan useinmiten jonkin asteisiin kombromisseihin ja silloin tulee ajatella rakennetta kokonaisuutena, mistä kosteutta tulee ja mistä se poistuu. Suunnitteluohjeissa korostetaan nykyisin, että rakenteet tulee suunnitella niin että pystyvät tarvittaessa myös kuivumaan.
Rappauspinnoitteen pysyvyys saattaa olla myös haasteellinen käytettäessä korkean vesihöyrynvastuksen omaavaa alustaa, jäätymisvaaran vuoksi. Rappauspinnoitteen ja höyrytiiviin materiaalin väliin voi kertyä kosteutta vähitellen ulkoilmasta, viistosateista ym. kosteuskuormituksista. Ennen rappausta on syytä varmistaa laastin myyjältä sen soveltuvuus pinnoittamiseen.
Solupolystyreenin ja Uretaanin eristyskyvyssä on hienoinen ero, jota usein kuvitellaan liian suureksi, samoin suulakepuristetut Eps-eristeet kuten Styrfoam ym. usein sekoitetaan Uretaaniin.
Turvallisin vaihtoehto edelleenkin on sijoittaa lämmöneristys ulkopuolelle ja mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevänä. Vieläkin tärkeämpää on tämä maanalaisissa osissa, joissa lämpötilaero on ympärivuotinen kesät talvet tai jos sisäpuolta pyritään ottamaan asuinkäyttöön verhoilemalla sitä tiiveillä pinnoitteilla.
Hyvä esimerkki toiminnasta on kun ystäväni ihmetteli seinärakenteen homehtumista, kun hän oli pinonut polttopuut kelarinseinää vasten. Käydessään velipoikani vastaavassa kellarissa, jossa oli salaojittava harva eristys ulkopuolella ei vastaavaa ollut tapahtunut vaan kellarin kevytsoraharkkoseinä oli rutikuiva. Opetuksena on että sisäänpäin kuivuvan seinärakenteeseen ei pidä varstoida kiinni minkäänlaisia orgaanisia esineitä, kuivumista estämään.
Saman homman huomaatte varastoidessanne rintamamiestalon kellarin lattialla tiiviitä muovisäkkejä ym. joiden alle kerääntyy helposti kosteutta.

[Tinakenkäpoika]

Koitan tähän linkittää kuvan tuosta eps-seinästä.

[jkr]

Meillä seuraavanlainen seinärakenne:
-piirustusten mukaan ulkona salaojat vm-75 joiden toiminta heikkoa (sokkeli paikoitellen kostea)
-sokkeli
-30-50mm ilmarako, jossa ilmanvaihto toteutettu pax-puhaltimella ja ilmanottoaukko toisessa päässä, aukosta pystyy myös valvomaan ensimmäiseen kulmaan asti rivinteerauksen väliä (tämä kohta on ollut ennen remonttia sokkelin kostein paikka), eikä ole ollut ongelmia kesällä eikä talvella.
- siporex-harkko
- osan seinästä laatoitimme (kph), osan paneloimme (sauna) ja osa kalkitaan.



Lattia toteutettiin seuraavasti:
- lattian alle salaojitusputket (takapihalla ja talon alla kallio joka johtaa talon alle pieniä määriä vettä)
- salaojitussora
- finnfoam 70mm
- raudoitus
- lattiavalu 100mm
Lattian toiminnasta ei osaa sanoa, koska ei pääse tarkastamaan, mutta päällisin puolin ei mitään ongelmia ja lattia on pysynyt kuivana.

[Matti Alander]

Jkr nimimerkin artikkeliin liittyi ilmeisesti kysymys, miksi sokkeli on paikoitellen märkä. Siihen vastatakseen tulisi tietää muutamia perusasioita.
Mistä PAX puhaltimen korvausilma otetaan, sisältä vai ulkoa ?
Missä kohtaa sokkeli kosteuskuormitusta esiintyy, ylä- vai alaosassa rakennetta, vaiko kulmissa ?
Minkälaisia kosteuteen viittavia ongelmia esiintyy, tummia läiskiä vai jopa kaakeleiden irtoamista ?
Mistä on päätelty että salaojituksen toiminta on heikkoa, seisooko vesi putkistossa, vai näkyykö putkistossa laisinkaan vettä ?
Mikä on kellari lattian pinnoitemateriaali ja onko kosteuskuormitusta väliseinissä, ulkoseinissä tai lattiassa ?
Vuonna 75 tehty korjaus tuskinkaan on kovin ihmeellinen ja kallion läheisyydessä olevat rakenteet luovat aina oman riskinsä, sekä salaojasora monasti on varsin huono kapillaarikatko, verratessa sitä pestyyn sepeliin tai singeliin.
Siporex on kohtuullisen arka kosteudelle, mutta kuivuu tarvittaessa hyvin, kuten kevytsoraharkkokin ja rivinteeraus yleensäkin on suositeltava rakenne.
Koska talosi on Turussa, jonne on rakennettu uusi puhdistamo, tulee sinulla olla erillinen hulevesijärjestelmä, joita -75 vuonna ei toteutettu, joudut ehkä muutenkin kaivuhommiin. Tulee varmasti harkittavaksi salaojituksen ja kellarinseinien eristys samanaikaiseti hulevesiliitoksen toteutuksen kanssa.
Turku on siitä inhimmillinen kaupunki, että se ei vaadi pumppaamoa salaojitukseen, jos korkeudet eivät riitä, voidaan salaojitus kytkeä likavesiviemäriin ja rännivedet ym. sitten rakennettavaan hulevesiviemäriin. Tämä on luvanvarainen toimenpide ja vaatii muutos piirustukset vesilaitoksen hyväksymänä.
Saattaa kuitenkin olla että sinulla ei ole suuria ongelmia ja koska ulkopuolen toimenpiteet vaativat kohtuulliset kustannukset, niin vanhaakin voidaan vielä parannella, joten vastauksessani esitin ulkopuolen remonttia ainoastaan harkittavaksi.
Kuitenkin noilla rakenteilla pinnoitellessa paikat kauniiseen kuntoon on jonkinmoinen riski, että voi joutua seuraavaan remonttiin sisäpuolella nopeastikkin. Mutta selvitellään hieman asiaa jos siitä olisi apua päätöksen teossa. Kapillaarinen kosteuden siirtyminen, sanoisinko imeytyminen on näiden vanhojen talojen perusongelma, toinen tapauksessasi varmaankin on tuo kallion sijainti lähellä perustusta.

[jkr]

Kiitos Matti vastauksesta, oikeastaan kirjoitukseeni ei sisältynyt kysymystä. Vaan kirjoitus oli pikainen toteamus ja esimerkki siitä että vanhoilla tukkeutuneilla salaojilla ja kostealla sokkelilla on pärjätty niin että nimenomaan rivinteerauksen väli on ilmastoitu pax:illa ja lattian alunen salaojitettu. Pax ottaa ilman lämpimästä ja kuivasta tilasta ja rivinteerauksen väliä pystyy osittain (nimenomaan pahimmilta kohdilta) valvomaa taskulampun avulla ilmanottoaukon kautta. Ja että rivinteeraus on tehty siporexista.
Ulkopuolisen salaojituksen tekeminen on ajankohtaista jossain vaiheessa, emme itseasiassa kiirehdi asian kanssa enään kun saimme rakenteen toimimaan näin ja hulevedet kerätään puutarhalle niin kauan kun sille kaupunki antaa "luvan".