Lisälämmöneristys

[milan]

Hei,

Olen uusi keskustelija tässä foorumissa. En löytänyt vanhoista viesteistä tietoja eri lisälämmöneristystavoista, joita olette käyttäneet, joten...

Miten olet lisäeristänyt rintamamiestaloasi ja mikä oli peruste ko. tavan valintaan? Erityisesti kiinnostaa tässä vaiheessa keskikerroksen sisäpuolinen eristys. Harkinnassa on kuitulevyt (lämpöleijona 2 X 22mm).

Kiitos paljon, että jaksoit vastata. Tarvitsisin tietoa päätöksentekoon, joka tuntuu olevan äärettömän vaikeaa... Mistään ei oikein tunnu saavan luotettavalta vaikuttavaa tietoa.

Meillä on tarkoitus tässä vaiheessa uudistaa keskikerros: sähköt, putket, kaikki pinnat (uudet tapetit, eteiseen ja keittiöön uusi panelikatto, vanhan puulattian kaivaminen muovimattojen alta ja hiominen).
Ulkopuolelle on aikomus laittaa eristys kellariosaan ja uusi laudoitus, mutta ei muuta eristystä.

Mielipiteitä saa esittää, vielä ei ole mitäänä peruuttamatonta tehty :D ja kiitos palstan pitäjälle. Olen lukenut keskusteluja jo pitkään!

[Jukka68]

Eniten hyötyä eristämisestä on kun se tehdään kylmän puolelle eli ulkopintaan. Meillä purettiin vanha ulkoverhous pois, tilkittiin hirren saumat ja halkeamat pellavariiveellä, hirren päälle tuumanen runkoleijona, koolaus ja uusi panelointi. Sisäpuoli uusattiin kanssa(sähköt jne...)mutta lisäeristystä ei laitettu.

[jmattis]

taas yhtä monta erilaista mieltä kuin miestäkin, tai naista.

ei kai se ulkopuolen lisäeristys enempää lämpöhyötyä anna - samalla eristyksellä vaan sisälämpö menee edelleen seinärakenteen sisään, mutta sisällehän se pitäisi saada jäämään.
seinä kyllä on kuivempi ulkopuolisella eristyksellä - jos sen suhteen on ongelmia.
varottavia asioita mm. se, ettei seinän paksuntaminen tuhoa talon ulkonäköä (ikkunat jää ampuma-aukkoina syvälle, räystäät katoaa...)

samaa milanin esittämää kuitulevyratkaisua on tehty;pysyy rakenne vanhanaikaisena ja homma on helppo.

pari linkkiä (netistä löytyy tästäkin tosi paljon, osa valmistajien sponssaamaa) joista saanee ideoita. yksi huomattava juttu on, että aina ei seiniä edes tarvitse lisäeristää: usein riittää oikeiden paikkojen tilkitseminen (lattian nurkat, yläpohja jne.)

ja se lopullinen teidän ratkaisunne on kuitenkin teille oikea, sanotaan me muut mitä tahansa.

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKEN ... _alku.html

[maanma]

Kosteana eristävyyden säilyttäviä ja kosteutta kestäviä eristeitä ovat pääasiassa puupohjaiset tuotteet. Vanhoja puu eristeitä ovat sahanpuru ja kutterinlastu. Uusia vähintään tuplasti parempia ovat Ekovilla ja Vital puukuitueriste sekä Isolina pellavatuotteet. Puukuitulevyt tukevat tätä rakennetta. Nämä tuotteet vaativat ilmasulun. Tuotteet kuivuvat suhteellisen hyvin, jos jostain vuotaa ilmaa rakenteen läpi.

Kivi ja mineraalivilla ovat käyttökelpoisia eristeitä. Nämä vaativat TÄYDELLISEN höyrysulun. Tämän tyypin tuotteet menettävät eristävyyden hyvin vähäisestä kosteudesta. Näiden hinta on selkeästi edullisempi.

Uretaani ja finnfoam levyt ovat eristävyydeltään kaksinkertaisia ja muodostavat höyrysulun, kun ne asennetaan tiiviisti.

Kosteus voi tiivistyä höyrysulkuun sisäpuolelle, jos muovin ulkopuoli on liian kylmä. Rakennetta voisi tukea sisäpuolen puukuitulevy, joka voi imeä vähäisen kosteuden tilapäisesti ja haihduttaa sen takaisin sisäilmaan (jos ilmanvaihto on riittävä).

Kaikki lisäeristäminen vähentää ilmankiertoa sisätiloissa, mikä tuo painetta ilmanvaihdon tehostamiseen. Korvausilmaakin alkaa yleensä tulla vähemmän, koska uusista ratkaisuista tehdään (ja kuuluu tehdä) tiiviitä. Ensimmäisiä viitteitä ilmanvaihdon riittämättömyydestä antaa kosteuden tiivistyminen ikkunoihin sisäpuolelle.

Tilannetta korjataan lisäämällä korvausilmaventtiileitä ja poistoilman hormeja tasaisesti.

Viimekädessä tarvitaan ilmanvaihtokone, minkä kanavien sijoitteluun kannattaa varautua heti alusta pitäen.

Lämpötalouden kannalta lisäeristäminen kannattaa aina aloittaa kylmää vasten olevasta yläpohjasta ja sitten edetä alaspäin kylmille seinille.

Riittävä painovoimainen ilmanvaihto on vaikeampi toteuttaa pesutiloihin. Asiaa voi yrittää ratkaista kanavapuhaltimella. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon saadaan lisää poistuvaa lämpöpotentiaalia lattialämmityksestä. Olennaista on kuitenkin saada riittävästi korvausilmaa kostaan tilaan.

80-90 luvun talojen alapohjan kosteusongelmat ovat nykyään hyvin yleisiä, koska niiden eristeet on niin hyviä, ettei ilma kierrä. Näin voi käydä myös rossipohjaisissa taloissa.

[Tuomo]

Päädyimme ulkopuoliseen lisäeristämiseen koska:
- Julkisivu piti uusia, jolloin se oli "helppoa" tehdä samalla
- Ulkopuolisella eristämisellä saa yhtenäisen eristysvaipan talon ympärille. Sisäpuolisessa eristämisessä välipohjien kohdat ovat ongelmalliset.
- Emme halunneet turhaan pienentää huoneiden kokoa (jäi optio lisä-lisäeristää myös sisä puolelta)

Huomiotava:
- seinän vahvuus kasvoi meillä 13 cm
- Ikkunat jäävät hieman syvälle (jos se nyt haittaa)

Valitsimme eristeeksi Paroc wps3 vuorivillan koska:
- Saimme 70 mm paksun eristevahvuuden
- Pitäisi hengittää riittävästi (tulossa lisäksi koneellinen ilmanvaihto)
- Paloturvallinen
- Tuulensuojapinnoite samassa levyssä eristeen kanssa

Ajatuksissa on mahdollisesti eristää vielä sisäpuolelta, jolloin on yhtenä vaihtoehtona laittaa SPU Anselmi/Wilhelmi/Vast. jolla saa 30 mm uretaani eristeen joka toimii myös höyrynsulkuna ja kipsi/lastulevyn maalausta/tapetointia varten.
Saa nähdä.

[Hanna]

Meillä lisäeristettiin sisäpuolelta 50mm pellavaeristeellä, päälle ilmansulkupaperi, gyproc 13mm ja tapetti. Otettiin huomioon ikkunarempassa tuo lisäeristys sekä gyproc ja koolattiin aluksi pelkät ikkunan ympärystät jolloin ikkunat oli helppo asentaa, ettei ikkunat jää syvennyksiin. Kysäisin silloin miettiessämme lisäeristystapaa eri keskustelupalstoilta mielipiteitä ja tässä tämän palstan kysymykseni:

http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... c.php?t=46

[Pekka Huhta]

Ulkopuolelta on kyllä sikamaisen kallista eristää jos laudoitusta ei pidä jostain muusta syystä repiä pois. Se raha ei tule koskaan takaisin.
Kaikki kunnia lisäeristäjille, mutta jos laittaa kympitonnin ulkopuoliseen lisäeristykseen että saa säästettyä muutaman satasen vuosittaisesta sähkölaskusta, niin en oikein osaa nähdä kuviossa järkeä. Samalla sitten saadaan niitä syvällä rei'issään kiiluvia ikkunoita, kosteusongelmia ja muita ihanuuksia.

Laita toki haltexia, yksikin kerros tekee jo ihmeitä. Se on hyvä, turvallinen ja perinteinen ratkaisu eikä muuta sen paremmin talon "perinnettä" kuin teknisiäkään olosuhteita.

Puukuitulevy on hyvää ainetta sisäpuolen eristykseen, jo yksi 22-millinen tekee hyvää. Tuo 2x22 mm on jo paljon ja siinä on se ongelma että seiniin ei sitten kiinnitetä mitään raskasta - tai jos kiinnitetään niin peijakkaan paksuilla ruuveilla. Samaten ikkunoiden ja ovien osalta yksi kerros on helppo totetuttaa, tarvitaan vain kapea lista kiertämään ikkunaa karmilistan alle ja kukaan ei huomaakaan eroa. 2x22 mm on jo niin paljon että ikkunoista tulee pikkuisen hassut ja usein joutuu siirtelemään vesipattereita ja muuta roinaa yllättävän paljon.

Pekka

[Anak]

Suosittelen lukemaan Panu Kailan Talotohtori -kirjan. Siinä on käsitelty hyvin erilaisia seinien rakenteita. Siinä oli minusta myös ihan hyvä pointti lisäeristämisen suhteen, eli kannattaa siis laskea kuinka paljon siihen lisäeristämiseen sijoittaa ja missä ajassa se maksaa itsensä takaisin. Minulla on myös sellainen käsitys että sisäpuolella puukuitulevy tekee jo paljon ja on kustannuksiltaan paljon pienempi kuin seinien villoittaminen (eli siis maksaa itsensä nopeammin takaisin).

Tietenkin jos ajatellaan ekologisuuttaa niin lisäeristäminen kannattaa aina, vähentäähän se energian kulutusta. Mutta kun sitä rahaa ei tahdo aina löytyä...

-Antti

[Jii]

Täytyy muistaa ennen lisäeristyksen laittamista seiniin muutama fakta. Kolmasosa lämpöhäviöistä tulee ilmanvaihdosta, tämän jälkeen yksittäisinä suurina häviöinä ovat yläpohja ja ikkunat. Eli ennenkuin suunnittelee lisälämmöneristyksen laittamista ulkoseinään kannattaa todella miettiä onko järkevää repiä seinät auki vain eristämisen takia. Sanottakoon, että rintamamiestalojen ulkoverhouksia revitään auki aivan turhan takia. Monta kertaa riittäisi skrapa ja oikea maali.

Hyvä on lisäksi muistaa, että ilmavuodot aiheuttavat vedon tunnetta ja lämpöhäviöitä, tämä on helppo korjata esim. ikkunoiden ympäriltä laittamalla ilmansulkupaperit listojen alle.

Yksi helppo lisäeristämiskohde on yläkerran sivu-ullakot. Siellä voi kasvattaa yläpohjan (1. ja 2. kerroksen välipohjan) eristyspaksuutta todella edullisesti ja samalla voi myös seiniä lisäeristää ilman, että tarvitsee repiä mitään auki. Myös ovet sivu-ullakoille on hyvä tiivistää ja jopa sulkea ilmansulkupaperein talven ajaksi. Yläpohjassa on helppo kasvattaa eristyspaksuutta esim. puhallusvillalla ja aivan koti konstein.

Muutamilla yksinkertaisilla ja halvoilla ratkaisuilla voidaan päästä merkittäviinkin parannuksiin lämpötaloudessa. Aina ei tarvita hienoja laskelmia eristysvahvuuksista vaan tervettä järkeä.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on jo toinen aihe ja siitäkin voisi puhua enemmänkin. Jätettäköön se toiseen foorumiin.

[Wagner]

Sisäpuolista puupohjaista lisäeristettä ei tulisi olla paksummalti kuin 50 mm, sillä paksumpi kerros siirtää kastepistettä hirren sisäpuolelle.
Ulkoseinässä toisaalla voi olla eristettä paksummaltikin.
Tarkoituksenmukaisuus ja takaisinmaksuaika vaikuttavat paljonkin oikean eristepaksuuden mitoituksessa ja kyllä ulkopuolinenkin eristystyö kannattaa tehdä, jos julkisivu muutoinkin uusitaan. Se on hyvä muistaa, ettei hirsitalossa tule kuitenkaan käyttää mineraalivilllaa tai muovipohjaisia eristeitä, vaan vain puupohjaisia eristemateriaaleja.