Muutama kellarikysymys

[ep123]

Moi. kiikaroin tässä taas yhtä taloa ja kellari aiheutti muutaman kysymyksen.

1) kellariin laitettu lämmityspattereita ja lattialämmitys pesutilaan (vain pesutilaan), laatat pysynyt ja homma toiminut tähän asti, mitä ongelmia voi tulla kun salaojitusta ei ole tehty ja alkuperäinen rakenne muutoinkin, paitsi rännivedet johdettu kauemmas

2) seiniä oli maalattu jollain vesiohenteisella sisämaalilla mutta maali ei ollut pysynyt. Tämän jälkeen oli johdettu sadevedet kauas ojaan ja maalattu uudelleen, pysyy nyt hyvin. Voiko aiheuttaa kuitenkin jotain haittaa rakenteille tuo maalailu, kun en oikein hahmota miten tuo pitää kuivua sisään vai ulos? kellari kuitenkin vain pesu ja harrastustilana

[Matti Alander]

Salaojitus on pohjavettä varten ja mikäli pohjavesi on alueella anturapinnan alapuolella, salaojituksen puuttuminen ei käytännössä aiheuta ongelmia.
Maaperässä on kuitenkin aina lähes 100% suhteellinen kosteus ja talo kuin talo käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin keräten kosteutta alleen.
Suurempi ongelma on rintamamiestalossa kapillaarikatkoton perustusrakenne, jota pitkin kosteus imeytyy ylöspäin, yleisesti n. 1 metrin verran.
Kuten useasti on tälläpalstalla käsitelty, on rintamamiestalon kellarin alkuperäinen idea sisään päin sallittu kuivuminen, jolloin kellarinseinien pinnoittaminen sisältä lisää kapillaarista kosteutta ja hidastaa kuivumista sisään merkittävästi.

Toinen yleinen ongelma on vedenpaine maaperän ja seinän välissä, johtuen usein syöksytorvista tulevasta vedestä tai vääristä maakallistuksista sisään päin.
Yleisin ongelma on talvisaikaan, jolloin talon ympärille kerääntyy lumikinoksia estämään veden virtausta pois talon ympäriltä ja saman aikaisesti talon ympärillä on lämmityksestä johtuva sula reunus. Vesi pääsee väliin ja pääsee paineisena pystysalaojituksen puuttuessa tunkeutumaan betoniin ja kulkeutuu siellä sitten aineena, sekä kapillaarisesti. Mikäli seinärakenne vielä on sisäpuolelta eristetty ja pinnoitettu, on vaurio syntymässä rakenteisiin salakavalasti, koska yleisesti todetaan vasta kellarimaisen hajun leijaillessa kellaritilassa.

Kuvailemasi maalaus korkkaavan pinnan päälle on tuiki tavallista ja tuskin pysyy kovinkaan kauan. Lattiarakenteissa on ilmeisesti ainakin pesutilojen kohdalla ilmeisesti käytetty lämmöneristystä, jolloin höyrynpaineet ovat alaspäin, eikä lämmitettävään laattaan kohdistu kummoistakaan kosteuskuormaa. Lattialämmityksellä on myös etunsa betonirakenteen kuivaamisessa sisään päin, lämpötilaerojen ja höyrynpaineiden avulla.

Yleisesti ei kuitenkaan pidä lähteä korjaamaan ellei ole vaurioita tai kellari käyttötarkoitusta ei muuteta. Olet kuitenkin nyt ostamassa taloa ja parasta olisi ostajalle ja myyjälle nyt sopia hinnassa mahdollisista korjaustarpeista, jälkikäteen se on ilmeisen vaikeaa. Kannattaa ottaa myös huomioon että olet ostamassa vanhaa taloa, joka mitä ilmeisemmin tarvitsee myös remonttia. Hinta on sitten kauppapoliittien juttu, jossa voidaan huomioida remonttien tarvetta, joka on yksi kriteeri taloa ostaessa. Muita tekijöitä ovat ainakin: Talon sijainti, tontin omistus tai koko jne...

Kellarin ulkopuolisen maanrakennuspainoitteisen remontin kustannukset liikkuvat 10-20 000 €:n välillä ja luetaan tuon ikäisessä talossa peruskorjaukseksi. Lisäksi remontin tulisi mielellään onnistua kerralla, jolloin suunnittelulla on ratkaiseva vaikutus, toinen tärkeä asia on huolellinen työsuoritus. Halpa hinta on yleisesti todettu ongelmiin johtavaksi kriteeriksi. Kustannuksia voi mielummin koettaa alentaa oman työn osuutta lisäämällä.

[ep123]

Kiitos Matti vastauksesta, hienoa että täällä on asiantuntijoita jotka jaksaa vastailla

Ainakaan tuo kellari ei ole vettä ottanut sisään koskaan, vääränlaisella maalilla se on nyt taidettu kyllä maalata mutta haittaako se nyt tai myöhemmin niin lienee mahdotonta sanoa. Saahan sen maalin tietysti poiskin ja tilalle vaikka jokin läpäisevä. Salaojaremontin kustannukset olikin suunnilleen tiedossa ja sitä ei ole varaa teettää ainakaan heti, vaan saahan sitä itsekin lapioida jos tarmoa riittää...

Kellarin käyttötarkoitustahan on muutettu kun sinne on pattereita laitettu, on kuitenkin ollut joitakin vuosia käytössä ja sähkösaunakin siellä oli ollut, nykyinen omistaja välittömästi vaihtanut puukiukaan. Mitä kosteusmittaukset kertoo kellarin toimivuudesta tai voiko tuota kapillaarista nousua kellarin sisäpuolelta jotenkin todeta tai mittailla? Ilmanvaihtoa tietysti voisi kellarissa lisätä kun siellä näemmä pyykkiäkin nykyinen omistaja kuivatteli?

[Aaltju]

Kellarin käyttötarkoitustahan on muutettu kun sinne on pattereita laitettu, on kuitenkin ollut joitakin vuosia käytössä ja sähkösaunakin siellä oli ollut, nykyinen omistaja välittömästi vaihtanut puukiukaan. Mitä kosteusmittaukset kertoo kellarin toimivuudesta tai voiko tuota kapillaarista nousua kellarin sisäpuolelta jotenkin todeta tai mittailla? Ilmanvaihtoa tietysti voisi kellarissa lisätä kun siellä näemmä pyykkiäkin nykyinen omistaja kuivatteli?

Ei ne patterit yksistään sitä kellaria miksikään muuta tai aiheuta mitään paineita rakenteiden muuttamiseen... Suomi on väärällään rintamiestyyppisiä taloja, joihin on laitettu patterit kellariin jo heti alkuunsa ja kellarit toimivat vallan mainiosti.

Ilmanvaihtoon kannattaa panostaa. Nykykäytännön mukainen peseytyminen aiheuttaa melkolailla suuremman kosteusrasituksen kuin mitä peseytyminen aiheutti 50-60v sitten. Tosin jos pyykki kuivuu nopeasti ja ilman että se muuttuu hassun hajuiseksi niin kohtuullisen hyvin ilman täytyy vaihtua.

[ep123]

Ahaa no hyvä tietää, luulin että tuo lämpimäksi saattaminen vaikutti johonkin. Tuolla on keskikerroksessakin suihku joten ei välttämätöntä edes käyttää kellarin suihkua. Kellarissa on monta pikkuikkunaa ja aika isot huoneet eli ilmankin saa varmaan helposti vaihtumaan paremmin. Nyt täytyykin alkaa miettiä muita epäkohtia kuten alkuperäinen peltikatto ja lisäsiiven rakenne...

[hämäläinen]

Ei se alkuperäinen peltikatto mikään epäkohta ole, paitsi jos se on rikki.

[Aaltju]

Ahaa no hyvä tietää, luulin että tuo lämpimäksi saattaminen vaikutti johonkin. Tuolla on keskikerroksessakin suihku joten ei välttämätöntä edes käyttää kellarin suihkua. Kellarissa on monta pikkuikkunaa ja aika isot huoneet eli ilmankin saa varmaan helposti vaihtumaan paremmin. Nyt täytyykin alkaa miettiä muita epäkohtia kuten alkuperäinen peltikatto ja lisäsiiven rakenne...

Kannattanee eniten olla huolissaan sen keskikerroksen suihkun ilmanvaihdosta. Voi siellä kellarissakin joku pommi muhia, mutta tuskin mikään sellainen, joka helposti muuttuisi katastrofiksi.

Näissä taloissa ei keskikerroksissa alkujaan ole ollut keittiötä ja vessaa kummempia kosteusrasituksia. Suihku aiheuttaa aivan eri luokan rasituksen kuin ne... suihkutilan kostea ilma pitää saada pihalle, siihen ei auta rakenteiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta vaan ainoa terve keino on eristää rakenteet kosteudelta täysin ja tuulettaa ilma suoraan ulos.

Itse tekisin niin että käyttäisin ennemmin kellarin suihkua kunnes olen varma asioista ja sitten vasta siirtyisin keskikerrokseen. Ei ne kellarin betoniseinät niin helposti kosteudesta nokkiinsa ota... talo on kumminkin ollut pystyssä vuosikymmeniä ilman mitään suurempia näkyviä ongelmia (ilmeisesti).

[ep123]

Ei se alkuperäinen peltikatto mikään epäkohta ole, paitsi jos se on rikki.

Vielä en oo käynyt tutkimassa onko naulanreiät tai läpiviennit päästänyt läpi. maalausta se vähintäänkin vaatisi. ja aluskatetta ei tietty oo, eristyskin huono myyjän mukaan, jääpuikkojen perusteella. mutta se eristämisen kannattavuushan on vähän kakspiippunen juttu, sellasen kuvan oon saanut täältä lukiessani

Jep, siellä keskikerroksen pesutilassa oli ollutkin vesivahinko, alkuperäinen putki tiputtanut vettä. Vakuutusyhtiön piikkiin avattu seinät ja laitettu uusiksi koko homma. Riskihän se siitäkin huolimatta on, selvähän se. Muistaakseni siellä oli ikkuna ja lisäksi joku paxi voisi olla hyvä ajatus.

[koeffte]

vai olikos se niin että yläpohjan eristysksen parantaminen oli niitä ainoita eritysremotteja joka maksaa itsensä takasin?

[pelkka]

Vaikka kellarista taisi alunperin olla puhe, niin sanottakoon että teknisesti hyväkuntoisen katon voi useimmiten maalata ja läpivientihärpäkkeet vaihtaa - ne on nykyään vähän kehittyneempiä kuin menneinä aikoina. Lisäksi homma on sen verran simppeliä että sen tekee itse, jos vain aikaa riittää - tai teettää toisella ja vähentää verotuksessa. Vesikaton ulkopuoliset (ml. aluskate) hommat ovat yksi asia.

Toinen asia ovat vesikaton alapuoliset hommat eli 1) yläpohjan tuuletus, joka pitää yläpohjan terveenä, ja 2) lämmöneristys, johon kannattaa satsata: talosta kun haihtuu suurin osa lämmöstä yläpohjan kautta, vähän niinkuin ihmisestä pään kautta. Siis pipo päähän, eli lämmöneristys kuntoon. Se on yleensä verraten simppeliä hommaa, samalla tulee tarkistettua rakenteiden kunto ja vaikkapa valaisinten sähköjohdotukset, ja sen jälkeen kun tällää lisälämmöneristeet paikalleen niin vot, johan lakkaa napajäätikkö sulamasta!

Esimerkki (selluvillayrittäjän laskurilla tehty): Keski-Suomen tasalla oleva rakennus, jonka yläpohjassa on ainoastaan 15 sentin purueriste 80 neliön alalla.

Siihen kun lisätään selluvillaa 25 senttiä (hyväkuntoista purua ei monestakaan syystä kannata poistaa, vaan vaikkapa selluvillan voi puhaltaa sen päälle), tulee vuotuiseksi säästöksi noin 350 euroa (energianhinnalla 0,08 e / kWh). Käyttämäni laskurin löydät täältä http://www.selluvilla.net/datafiles/use ... /main.html


pelkka (pipo päässä järvelle lähdössä virallista talviuintikautta avaamaan)

[ep123]

Ai jaa mä kun ajattelin että siitä on työhön nähden vähäisempi hyöty, ja hyötynä vielä parempi ilman vaihtuvuus no, hyvä tietää. Molemmissa päädyissä näkyi olevan tuuletusritilät mutta myyjäkin myönsi että ne voisi isommat olla. mutta vielä on näkemättä sisältä tuo kuinka hyvin on tuuletus toiminut. Jos siellä on lahoa tai päästänyt vettä läpi niin olisi varmaan helpoin vaihtaa koko vesikatto ja samassa yhteydessä lisäeristää ja se aluskate laittaa ja purut joutaisi pois. Noita en itse varmaan osaisi tai saisi aikaiseksi, tai en vielä ole edes teoriassa selvittänyt.

Kellarista kun oli puhe niin mikä maali siellä seinissä parhaiten toimii, jos ne vanhat vaikka joskus rapsis irti ja maalais kunnolla?

[hämäläinen]

Mites olis vanhanajan kalkkimaali, jolla kellarit ja karjasuojat on perinteisesti maalattu?

[immo]

uusi kysymys ja uusi foorumilainen . Kyseessä on talon alla oleva puolet pohja-alasta oleva kellari ja kellarissa ei ole minkäänläistä ilmanvaihtoa tai muuta ilma reikiä! minkäläinen ilmanvaihto tuollaisessa pitäisi olla. huolestuttaa että miten mun mehut ja perunat siellä säilyy talven yli

[Simpauttaja]

Minullakin kysymys sammaa lyssyyn.

Mikäs se kun kellarissa korvausilmaa tulee ovista ja räppänöistä, niin ikkunoihin tulee vesipisaroita niinku saunassa.? Minkälaisia lämpötiloja peruskellarrissa on talvella?, kun ei mitään lämmitystä eli perussettii.

[Matti Alander]

Ilmanvaihto on näissä rintamamiestaloissa toteutettu painovoimaisena, piipun hormeilla ja ulkoseinän korvausilmaventtiileillä. Taloissa kun jo on asunut monia sukupolvia, niin erilaiset tee se itse miehet ovat aukkoja tukkineet. Usein aukot kuitenkin löytyvät verhoilujen takaa ja ne tulee avata, mutta joskus niitä on jopa muurattu umpeen ja löytäminen voi olla vaikeaa. Puolet savupiipun hormeista on yleisesti tuuletushormeja ja puolet tulihormeja.
Koska rintamamiestalon piippu on varsin pitkä, niin on veto niissä kohtuullinen, mutta puhdistustakin tulisi toisinaan harrastaa.
Mikäli kellari alkaa kondensoimaan vaikuttaa siihen kaksi asiaa: Kosteusmäärä ja lämpötila. Jommassa kummassa on silloin häikkää. Nopea apu kondenssin poistamiseen on lämpötilan nosto, jolloin lämpimämpään ilmaan saadaan mahtumaan enemmän kosteutta. Pidemmällä aikavälillä täytyy tutkia mistä liika kosteus tilaan tulee ja ilmanvaihto täytyy saada kuntoon.
12 astetta on käytännössä ollut sellainen raja, että jos lämpötila sen saavuttaa, niin kondenssia ei synny kovin helpolla tai sitten on kellarin ulkopuolella jotain vakavampaa vikaa.
Kondensoiva kellari on altis homehtumiselle, joten siitä tulisi päästä mahdollisimman äkkiä, jotta ei alkaisi syntyä terveyshaittaa. juurekset ym. sitten taas tulee säilyttää omassa loosissaan, jossa lämpötilan tulee olla alhaisempi. Kondensoivassa kellarissa myös säilytettävä tavara on suuressa homehtumisvaarassa.
Ilmanvaihtuvuus on tärkeä tekijä kaikissa asunnon osissa ja siihen tulee paneutua huolella ja monasti kannattaa pyytää asiantunteva LVI-suunnittelija käymään ja ratkaista homma kerralla kuntoon. Homeiden kanssa jos joutuu painiskelemaan, niin palaa aikaa ja useinmiten turhaan.