I hate Rintamamiestalo!

[Tazzie]

Thandö,
rehellisesti sanoen en lukenut tarkasti aiempia viestejä. Rivitaloasuminen perseestä, kerrostaloasuminen perseestä, teltassa asumistakin kokemusta harrastuksen puolesta,...Hmm ei perseestä mutta sinnepäin. Ainoa oikea on Omakotiltalo. Ole ylpeä siitä ja nauti. Tekemään ehtii ja ei todellakaan tarvii ressata, pikkuhiljaa...ota 10 vuotta ja enemmänkin että olis valmista.En mie tiiä. Näin itte ajattelen. Perseeestähän tää koko helevetin elämä on joten miks stressata. Naaaati kun oot hengissä.
Tazzie taas glögipäissään puhaltelloo..

[vesahy]

Sisustuslehdet on asia erikseen. Ne kuvat valehtelee samalla lailla kuin oma koti silloin, kun vieraita varten on siivottu.

Itse tajusin tämän vuosia sitten kun selailin anopin tilaamaa Feminaa. Siinä oli kaunis ulkohuone, pikkula, puucee, miten vain. Matot lattialla, pokkareita hyllyssä, päivänkakkaroita maitokannussa ja laventelinväristä vessapaperia. Ovessa sydämenmuotoinen aukko ja aurinko paistoi suoraan ovesta sisään. Siis kuin pala taivasta. Kuvassa ei vaan näkynyt kärpäsiä eikä tuntunut paskan haju. Eikä tekstissä ollut mainintaa siitäkään, millaista siellä on istua aamulla lämpöisen sängyn jälkeen kahdenkymmenen asteen pakkasessa, pimeässä.

[Hiulihei]

Täälläkös se minunkin rouvani purkaa patoutumiaan...? Niin kuulostaa tutulta...

No, mutta alkaahan se itseäkin välillä harmittaa, miten hitaasti kaikki eteneekään. Kesän alussa tehtiin lista missä järjestyksessä kesän hommat tehdään. Ja tuosta listasta on ehkä kaksi kohtaa viivattu yli nyt syksyn kuluessa... Eli menee vauhdikkaammin kuin monella monella:)

Mutta pikkuasioista isotkin kokonaisuudet rakentuu. Muutaman maalatun laudan sain laitettua äsken putkien peitoksi kellarissa kodinhoitotilassa ja ai että on sievän näköistä. Viis siitä, että monta kohtaa on tuossakin tilassa vielä viimeistelemättä, tämä kohta näyttää HIENOLTA. Ja ihan itse tein.

Ja kyllä siinä lattialla kelpaa istuskella ja ihailla kättensä jälkeä, varsinkin kun samassa paikassa on tovi jos toinenkin istuttu miettimässä, että miten moinen operaatio on paras suorittaa. Kun on niin monta asiaa otettava huomioon. Joo, kyllä kelpaa paistatella!

[?keskellä kämmentä]

Ja tuosta listasta on ehkä kaksi kohtaa viivattu yli nyt syksyn kuluessa..

Yksi vinkki jaksamiseen:
Itseä on auttanut se, että laittaa jonkin aikaa ylös kaikki hommat mitä on JO tehnyt
Ja SE lista näkyvälle paikalle. (ja tuo tekemättömien-lista kaapin oven sisäpuolelle )
Listaan ihan kaikki tehdyt "työt", kuten tiskaus, koiran ulkoilutus, sadun lukeminen jne.
Pitkän listan ehtii jo päivässä saada aikaiseksi,
ja vaikka hommat on usein sellaisia, jotka joutuu tekemään seuraavana päivänä uudelleen,
näkee ainakin, ettei ihan lorvimiseksi ole elo mennyt,
vaikkei jälkipolville juuri tästä päivästä paljoa näkyvää jääkään

Viis siitä, että monta kohtaa on tuossakin tilassa vielä viimeistelemättä, tämä kohta näyttää HIENOLTA

Tässä olen itsekin onnistunut hyvin (monen mielestä ehkä liiankin hyvin ), eli vaikka muuten on kaikki kesken, osaan nauttia pienestä valmiista yksityiskohdasta joka kerta sen nähdessäni ja hykerryttää, kun on niin valmis "listanpätkä"

Nyt painostaa eniten toi pihan haravointi...
On oltu kipeinä monena viikonloppuna ja puolikuntosena töissä
ja sillon ei tosiaankaan jaksa töitten jälkeen pimeessä haravoida...
...tiä uskaltasko tänään jo vähän raapasta isompia pihatiältä...

[JariK]

Sisustuslehdet on asia erikseen. Ne kuvat valehtelee samalla lailla kuin oma koti silloin, kun vieraita varten on siivottu.

Itse tajusin tämän vuosia sitten kun selailin anopin tilaamaa Feminaa. Siinä oli kaunis ulkohuone, pikkula, puucee, miten vain. Matot lattialla, pokkareita hyllyssä, päivänkakkaroita maitokannussa ja laventelinväristä vessapaperia. Ovessa sydämenmuotoinen aukko ja aurinko paistoi suoraan ovesta sisään. Siis kuin pala taivasta. Kuvassa ei vaan näkynyt kärpäsiä eikä tuntunut paskan haju. Eikä tekstissä ollut mainintaa siitäkään, millaista siellä on istua aamulla lämpöisen sängyn jälkeen kahdenkymmenen asteen pakkasessa, pimeässä.

Hahaha..

tää oli kyllä hyvä

[Sarsa]

Nyt painostaa eniten toi pihan haravointi...
On oltu kipeinä monena viikonloppuna ja puolikuntosena töissä
ja sillon ei tosiaankaan jaksa töitten jälkeen pimeessä haravoida...
...tiä uskaltasko tänään jo vähän raapasta isompia pihatiältä...

Itelläkin meinannut kroppa sanoa sopimusta irti syksyn aikana. Remppa on siis levännyt liki laakereillaan hyvän tovin. Pihatöistä todettiin jo aikoja sitten, että saa rehottaa siihen asti, kun inspis iskee. Lehdet saavat maatua lisäravinteeksi. Nyt ajatuksissa, josko vessan seinien panelointia jaksaisi jo jatkaa niin, että saisi piakkoin pytyn paikoilleen, niin ei tarttis tuolla pihan perällä juosta asioilla. Kattopaneelit laitetaan sitten joskus.

[Pekka Huhta]

No, mutta alkaahan se itseäkin välillä harmittaa, miten hitaasti kaikki eteneekään. Kesän alussa tehtiin lista missä järjestyksessä kesän hommat tehdään. Ja tuosta listasta on ehkä kaksi kohtaa viivattu yli nyt syksyn kuluessa... Eli menee vauhdikkaammin kuin monella monella:)

Tää on AIVAN väärä lähestymistapa Listaan pitää kirjoittaa niin pieniä asioita että niitä pääsee oikeasti vetämään yli.

Kun me muutettiin sisään, niin lista oli lyhyt:

Talo korjattava
1) Sisältä
2) Ulkoa

Kumpikaan ei ole vielä yliviivauskunnossa nyt kuuden vuoden jälkeen

Se pienin listaan merkittävä voi olla maton hankkiminen rappujen alapäähän tai olohuoneen ruman jakorasian oikaiseminen, just sen rasian jonka kattominen vituttaa aina kun istuu sohvalla hakkaamassa läppäriä. Tai se voi olla mitä vaan muuta, mutta ainakin mun mieli toimii sillä tavalla että musta on kivempi seurata etenemistä joku pieni ranskalainen viiva kerrallaan vaikka ne ois kuinka pieniä.

Ens viikolla mun ohjelmassa on kolme asiaa: yläaulan kattolistojen irroitus, katon hiominen ja kittaus. Ja jos jää aikaa, niin teen verstaalla valumallit kahden höylän teränpitimien valamista varten, mutta vaan jos huvittaa. Ensi viikolla maalaan eteisen katon ja kalkitsen piipun ja uunin ainakin kertaalleen. Muutakin voin tehdä jos viittin, mutta mitään en lupaa :)

Pekka

[TimoAB]

Mullakin on tiukka agenda.
Aion jatkaa pihan haravoimista heti kun viitsin. Ja jos oikein olen terissäni, rullaan pihalta jätesäkkiin pahasti limoittuneen lasten uima-altaan, sellaisen kauhean kolmetuhatlitraisen sivistymättömyyden . Mutta vain jos viitsin ja olen terissäni. Muuten keskityn loikkimaan yli sen huonosti tehdyn lattianosuuden ja katselen ilman stressiä atomeina olevaa kylmää saunaa.

[Musti]

Mun täytyy nostaa teille hattua! Mulla on vielä paljon opittavaa, mutta oon mielestäni jo hyvällä alulla. Eilen laittelin jouluvaloja ja polttelin kynttilöitä. Mietin siinä, ettei kai sitä ihminen voi kotiaan myydä. Tehdään valmiiksi jos jaksetaan. Voihan täällä tosiaan näinkin asua. Jos vaikka otan uudeksi harrastukseksi kirppiksillä kiertämisen ja etin meille pari kaappia, että sais noi loput muuttolaatikot purettua pois nurmkista pyörimästä. Sit olis yks ongelma ratkastu. Jos ei kaappeja löydy, ni olkoot noi laatikot tossa vielä kolmannenkin vuoden. Hyvä minä!
Ps. Täällä on tosi kodikasta kun vähentää valoja.

[HillyMan]

Musti, ilman muuta nyt tauko ja alat joulua laittaan torppaan. Paat jouluvalot ja matot lattialle, jouluisia verhoja ja pöytäliinaa. Työkalut jemmaan ja vähän muutenkin joulusiivoilee ja pipareita paistelet niin saa hyvän joumielen. Helmikuun puolella sitten voit alkaa uudelleen miettiin että oliko meillä joku remppa vai miten se oli

[Anu]

Purin viimeisen muuttolaatikon kaksi viikkoa sitten, kuutisen vuotta muuton jälkeen. Ja arvatkaa mitä, se oli täynnä meille täysin tarpeetonta tavaraa. Pistin suoraan paikalliselle kirpparille menemään. Pöytäliinaa, verhoa ja sen sellaista... vanhaan kotiin sopivaa. Isoihin ikkunoihin käyviä verhoja. Miksi minä niitä olen säilönytkään? Noh, mutta ei siis kiire laatikoilla!

[Jarppi78]

Meillä kanssa remppaillaan jatkuvasti ja jurppiihan se kun voisi ehkä tehdä niitä muitakin juttuja iltaisin. Meillä on tehty silleen että yritetään integroida nuo lapset mukaan remontteihin. Kesällä kun laittelin ulkovuorausta niin lapset leikki siinä pihassa ja naulailivat omilla pikku vasaroillaan nauloja pölleihin, poika (nyt 3v) ruuvaili akkuporakoneella ruuveja lautoihin...molemmat lapset onnesta soikeina. Ei siinä silloin itseä niin paljoa nyppinyt kun sai sivusilmällä seurailla niiden puuhailuja.

Nyt aloitellaan vintin toisen päädyn remppaa jossa huone jaetaan kahtia, komeroita puretaan ja avataan alkovi. Tarkoitus on antaa ainakin pojan olla mukana mahdollisimman paljon toiminnassa. Sirkkeliä ja puukkoa sille ei anneta mutta kaikki muu on vapaassa käytössä. Oppiipahan samalla vähän mitä eri työkaluilla tehdään. Noiden kahden huoneen teon jälkeen pitäis laittaa 2 vessaa uusiin puihin, keittiö, kellari pesutiloineen kokonaan, katto, piha on kuin pommin jäljiltä jne. Suoraan sanoen hirvittää mutta eiköhän noi tosta pikku hiljaa korjaannu.

Vajaa 4 vuotta tää omistettu ja alakerrasta laitettu väliovet, vähän lattiaa uusittu, tapetoitu kokonaan ja pistetty 10 vuotta pois olleet listat paikoilleen. Yläkerrasta pojan huone revitty kokonaan auki ja laitettu lankkulattia, yksi komero "modofioitu", tukittu yksi oviaukko, maalattu seinät ja katto (tapetit pois ensin). Ulkona laitettu uudet ikkunat, vanha laudoitus pois, tilalle tuulensuojat, koolingit ja vaakapaneeli. Rakennettu portti ja 2 terassia. Niin ja kuistihan meni kokonaan uusiin puihin kanssa. Pääsääntöisesti itse on tehty, ulkokuoren kanssa sukua välillä vähän jelppimässä.

Että onhan sitä tehty mutta työmäärään nähden vitutus on ollut erittäin vähäistä.

[mich]

Meillä on tehty silleen että yritetään integroida nuo lapset mukaan remontteihin.

Tarkkana saa olla lasten kanssa remontoidessa. Nuori-isäntä sai 2- vuotiaana sekä pöytäsirkkelin että yllätys yllätys jiirisirkkelin käyntiin, vaikka jälkimmäisessä siis pitää painaa 3 eri turvanappia yhtä aikaa. Eli silmä tarkkanahan lapset katsoo ja tekee heti perässä kun silmä vältää. Em tapahtuman jälkeen olen nyppinyt johdot irti aina kun en käytä koneita. Mutta kyllähän se silti sydäntä lämmittää kun lapset naputtelee ja koputtelee vieressä. Joskus tosin pää sitten lämpiää enemmän kuin sydän.

[Jarppi78]

Johdot toki nypitään irti.

[S3]

Tähän "vertaistukiryhmään" on kyllä pakko itsekin kantaa kortensa kekoon:

07 toukokuussa muutettiin ja siitä lähtien on remonttia tehty.
Alussa pistettiin salaojitus ja sokkelin eristys kuntoon. Nyt työn alla on talon elintasosiipi, 70m2. Tämän siiven purkaminen ( siis sisältä) aloitettiin 5.12.2007.
Siivestä purettiin kaikki 3mh + sauna + wc + vh pois ja tilalle tulee oh, keittiö, sauna + kodinhoitoh. Kaikki, työt (lattian valua lukuunottamatta) on tehty itse, ja apuvoimia on käytetty lähinnä kun on tarvittu voimaa/lisää käsipareja. Tämä vaihe on nyt loppusuoralla. Onhan se aika savotta. Ainoa lohtu on, että kun kallein ja vaativin laajennusosa on valmis, on edessä vanhalla puolella 150m2 rempaa mm. kellarin purku, ylä- ja alakerran täydellinen korjaaminen jne. jne. Kyllä se siitä... Jos remontiähky äityy kovaksi, kannattanee ottaa aikalisä. Itse en ole sitä vielä tehnyt.