Nurtsia ihan sokkelin viereen - miksei muka

[Akuankka]

Modernit rakennusohjeet kieltävät laittamasta nurtsia heti kivijalan viereen. Pitäisi olla metrin viiva puolitoista sepeliä tms. Minä kyllä ajattelin laittaa.

En oikein voi käsittää mitä haittaa siitä voisi olla. Optimaalinen sokkelinvierusmaa olisi itseasiassa varmaan jotain savea (1-2% kallistuksella talosta poispäin) jottei vesi hulahda heti maan alle ja sieltä kellarin seinää vasten. Ja edelleen alaspäin peruskallioon (josta kallionvaraista anturaa pitkin taas kapillaarisesti ylöspäin). Mitä mieltä puolesta ja vastaan?

[Jokapaikanhöylä]

Savipatjahan siinä tosiaan on perinteisesti ollut, kallistuksella juurikin, paksuutta jotain 5-10cm. Sen päälle sitten 10cm ruokamultaa ja nurtsi... muistelen lukeneeni tuommosia joskus jostain. Meillä on nurtsi muuten "kivijalkaan asti", mutta ihan kivijalan juuressa on purkutiiliä (pihasaunan piipusta) syrjällään upotettuna sokkelia vasten, helpottaa heinätöitä, kun leikkurin ratas menee just siinä tiilen reunalla ja nurtsi rajottuu siis siihen -> ei jää sokkelia vasten epämääräsiä tuppotursakkeita Lisäksi tu tiili syrjällään tuntuu parantavan (ehkä turhan syväänkin painuneen) sokkelin ulospäintuulettumista kesäaikaan... ja onhan se myös ihan kiva katsella (makuasia).

Tämä näkemys kai on sitten "puolesta"

[HillyMan]

Uusissa taloissa on anturan alla kapilaarikatko, patolevy sokkelissa ja salaojat niin ei ole väliä vaikka on sepeli salaojasta aina pintaan asti. Varsinkin jos sattuu tontti oleen savea joka uittaa sadevesiä kohti sokkelia.
Mulla on nurmikko kiinni sokkelissa mutta tontti on hiekkaa ja vain pinnassa on multaa sen verran että nurtsi kasvaa, nurmikon ja sokkelin välissä on huopa.
En oo mitään kummempaa ongelmaa tossa huomannut.

[Akuankka]

Onkos kellään sitten tietoa mistä alkuperäinen suositus johtuu ja mikä siinä on ollut ideana?

[Alli]

Minä olen ymmärtänyt, että kyse on siitä, että hieno maa-aines (esim. multa) kivijalan vieressä aiheuttaa sen, että vesi nousee kapillaarisesti ylemmäs kivijalkaan. Pakkasrapautuminen on siten pahempaa, kun kivijalka on koko ajan märkä. Ja jos kivijalka on matala, vesi voi nousta alapohjan puurakenteisiin asti (tai ainakin kivijalasta/märästä maasta haihtuminen pitää ne kosteina). Mutta esimerkiksi tässä rintsikassa nurmikko oli ollut kiinni kivijalassa, samoin kukkapenkki. Silti kivijalka on hyvässä kunnossa, samoin alapohja on kuin uutta puuta.

Meillä ongelmaksi tuli se, että kivijalan alaosassa ei pysynyt maali, kun se oli koko ajan kostea. Ja mehän halusimme sen maalin, joka paransi talon ulkonäköä. Poistimme kukkapenkin ja nurmikon, laitoimme kapillaarikatkot, vedelle parin metrin liukupinnan poispäin talosta noin 20-40 cm syvyyteen, seinän viereen patolevyn ja pintaan seulanpääkivistä koristekiveystä noin puolen metrin verran seinästä (maakostealla betonilla, että nurmikkojätteen ym. voi harjata pois). Kiveys helpottaa myös nurmikon leikkuuta, kun leikkurin toiset pyörät ovat kiveyksellä. Nyt kivijalka on näkyviltä osiltaan kuiva ja maali pysyy hyvin.

Alli

[Hep]

Mä olen ymmärtänyt, että sadevesi piiskaa ja heittelee kevyttä ja irtonaista maata sokkeliin ja seinälle. Näin ollen seinä on ruokottoman likainen. Tätä estetään laittamalla kaistale raskaampaa tavaraa seinän vierelle.