Lisäeristyksen tarpeellisuus?

[Jokapaikanhöylä]

lisäys omaan lisäeristys juttuun. talo rakennettu vuosina 1946-1947. eristys seinissä "ilma" . oli kuulemma toiminut hyvin
kunnes 60-luvun alussa suomessa riehui villitys, jossa seinän sisään ruiskutetaan jotain valkoista "mössöä" veden kera, talo sen jälkeen noin viisi vuotta aivan jäässä (talvisin). kun aloitin talon eristyksen vuonna 2007 , en löytänyt seinän välistä muuta kuin muutaman pallon tästä aineesta. eristyksen tein seuraavasti. purin mineriitin, purin vanhan laudoituksen,purin vinolaudoituksen, purin huokoisen insuliitti levyn. runko on 50x100, eli laitoin 100mm.mm vuorivillaa, seuraavaksi reikänauhaa metrin välein kuten vinolaudoitus (45.astetta). vaakakoolaus k600/ 50x50, ja vuorivilla 50.mm, päälle tuulileijona (12.mm), jonka päälle 22x100
aluslaudoitus/ilmarako, pintaan 120x21 UTK. seinä kasvoi noin.21.mm. ennen ei "smyygejä" nyt noin.22mm.
syy miksi tiedän talon historian niin hyvin, on että talo on ollut vain suvun omistuksessa.
en ole koskaan muuten kuullut ilma eristyksestä missään muualla.

Hehee! Hölynpölyä ovat laittaneet

Todennäköisesti se hyytävä kylmyys on ollut seurausta hölynpölyä varten poratuista rei'istä, niitä tuskin on kunnolla saatu tukittua ja niistä on käynyt veto rakenteisiin, jolloin seinärakenteiden "lokeroissa" oleva ilma ei ole enää ollut paikallaanpysyvää, eikä näin ollen rakenne ole enää eristänyt

[Oto Hascak]

en ole koskaan muuten kuullut ilma eristyksestä missään muualla.

Eivät ole harvinaisia. Jossain vanhemmissa rakennusoppaissa on valmiita piirustuksia ja detaljikuvia ilmaeristeisistä rakennuksista eli rakentamista on jopa ohjattu tuohon suuntaan ja se on esitelty yhtenä eristysvaihtoehtona muiden joukossa.

Niin kuin Jokapaikanhöylä jo kertoikin, niin todennäköisesti ne ureavaahtoa varten poratut reiät ovatkin tehneet seinäonteloista hormeja. Toinen "hyvä" tapa pilata ilmaeristeisen seinän toimivuus on seinien sähköistäminen (lue: roilotus ja läpiviennit).

[Pitk]

Kuinkas toisen purukerroksen laittaminen? Eli vanhan harvalaudan päälle toinen koolaus 2"x2" tai 2"x4", purua, tervapaperi, harvalaudoitus, huokolevy ja joku monova pinta?

[Oto Hascak]

^Ikkunat, ovet, pistorasiat ja tulisijat, jäävätkö liian alas lattian noustessa ylös..? Eikä se eristekerroksen paksuus ole suoranaisesti se autuaaksi tekevä seikka.

[Pitk]

^Ikkunat, ovet, pistorasiat ja tulisijat, jäävätkö liian alas lattian noustessa ylös..? Eikä se eristekerroksen paksuus ole suoranaisesti se autuaaksi tekevä seikka.

Niin, seinään ajatelin laittaa lisää eristystä. Onko turhaa?

[Oto Hascak]

Niin, seinään ajatelin laittaa lisää eristystä. Onko turhaa?

Kyllä ja ei, riippuu keneltä kysyy. Mun mielestä vastaava hyöty ei kasva sen uuden villakerroksen myötä. Jonkun euron säästänet lämmityskuluissa, mutta saman ja enemmänkin saat aikaiseksi parantamalla yläpohjan lämmöneristystä. Asumismukavuus paranee, kun tiivistät vetoisat paikat pois (lue: paperia, paperia ja paperia). Lisälämmöneristeeksi riittää 12 millinen halteksi kahteen kertaan.

[lmfmis]

Niin, seinään ajatelin laittaa lisää eristystä. Onko turhaa?

Kyllä ja ei, riippuu keneltä kysyy. Mun mielestä vastaava hyöty ei kasva sen uuden villakerroksen myötä. Jonkun euron säästänet lämmityskuluissa, mutta saman ja enemmänkin saat aikaiseksi parantamalla yläpohjan lämmöneristystä. Asumismukavuus paranee, kun tiivistät vetoisat paikat pois (lue: paperia, paperia ja paperia). Lisälämmöneristeeksi riittää 12 millinen halteksi kahteen kertaan.

Minun mielestä kyllä.

Laitoin tuossa eristyksen pitkän kaavan mukaan: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430

Kokemuksia tähän asti:

Kylmillä ilmoilla ulkoseinien sisäpinta on "sisä"lämpötilan mukainen. Ennen tunsit selvästi sisällä ulkoseinästä jos ulkona oli kylmää.Eli ulkoseinät eli "ulko"lämpötilan mukaan.

Patterikierron lämpötilaa pystynyt laskemaan huomattavasti. Ennen oli Ouman säätökäyrä C+puoli käyrä asumismukavuuden alin mahdollinen raja. Nyt on pärjäilty B+puoli. Vaikutukset öljynkulutukseen tulee siten kun saan kerättyä pitempiaikaista dataa. Nyt oli tosi lämmin syyskuukin.

Lattialämmitykset oli viime talvena 30 asteisella vedellä. Nyt riittää 27 asteinen.

lisäksi talostani on tullut jonkinlainen passiivienergia talo. Kun aurinko paistaa päivällä niin lämpötila talossa kohoaa enemmän kuin ennen - noin perstuntumalta siis. Paljon on ikkunoita etelään. Kun vekarat on koko päivän sisällä leikkimässä nousee lämpökin. jne jne

Ei sitä nyt vaihtamaankaan menisi enää.

[Oto Hascak]

^Kuulostaa kalliilta, koskahan on maksanut itsensä takaisin säästyneinä lämmityskuluina? Tosin, parantuneelle asumismukavuudelle ei välttämättä ole helppo laittaa hintalappua. Sen verran jäin itse vielä miettimään, että kuinkahan paljon ne lämmityskulut olisivat tuossa sinun tapauksessasi tippuneet, jos olisit tehnyt sisäpuolelle tiivistykset paperilla ja lätkinyt tuuman verran halteksia pintaan? Tai sitten vielä tuon lisäksi pistänyt sen mineriitin alle tuulensuojalevyn/runkoleijonan ja uuden ulkovuorauksen?

Muoks. Oliko sulla vanhastaan minkään valtakunnan tuulensuojaa siellä ulkovuoren alla?

[lmfmis]

^Kuulostaa kalliilta, koskahan on maksanut itsensä takaisin säästyneinä lämmityskuluina? Tosin, parantuneelle asumismukavuudelle ei välttämättä ole helppo laittaa hintalappua. Sen verran jäin itse vielä miettimään, että kuinkahan paljon ne lämmityskulut olisivat tuossa sinun tapauksessasi tippuneet, jos olisit tehnyt sisäpuolelle tiivistykset paperilla ja lätkinyt tuuman verran halteksia pintaan? Tai sitten vielä tuon lisäksi pistänyt sen mineriitin alle tuulensuojalevyn/runkoleijonan ja uuden ulkovuorauksen?

Muoks. Oliko sulla vanhastaan minkään valtakunnan tuulensuojaa siellä ulkovuoren alla?

Noista kuvistakin varmaan näkee että paperia on käytetty vaakalaudoituksen takana sisäpuolella kaikissa seinissä. Sitten kaikissa ulkoseinissä on jätetty vanha haltexlevy sisäpinnalle. Siihen päälle on laitettu kyprokki.

Nuo perinteiset keinot oli jo käytetty.

Ulkopuolelle en keksinyt mitä hyötyä runkoleijonasta olisi vinolautoiduksen päällä kun tuo vinolaudoitus on niin susiharva. Sen alla oli paksu tervapaperi pitämässä puruja paikallaan. Ilman kiertoa seinässä ei olisi saanut mitenkään katkaistua. Kaikenlasta viritystä tuli mietittyä. No, sitten jäikin enää ratkaistavaksi tuo vinojäykistys.

Loppujen lopuksi purujen tiputus ja lautojen irtirepiminen ei ollut iso homma. Aika suoraviivaista = nopeaa. Laudatkin oli niin sementtisiä että meni kaatopaikalle.

Eristyksen vaihto oli mielestäni paikallaan. Seinien alaosassaa puru oli pakkaantunut sahajauhoksi ja kuljetti kylmää lattiaan oikein kunnolla. Nurkissa piti vetää lasten sängyt irti seinästä pakkasella. Ei ole nykyaikaa enää tuollainen.

Öljyä on palanut tähän mennessä 3500-4000 litraa vuodessa. Odotan jännityksellä miten se kehittyy nyt tänä talvena. Jos säästöä olisi vaikka huimat 20% niin julkisivun eristeiden vaihto maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa nykyisellä öljyn hinnalla. Sähkölämmitystalossa puolet nopeammin.

Olettaen tietenkin että korvaava tapa ei olisi ollut yhtä hyvä. Jota siis epäilen kovasti.

[Pitk]

Kuinkas toisen purukerroksen laittaminen? Eli vanhan harvalaudan päälle toinen koolaus 2"x2" tai 2"x4", purua, tervapaperi, harvalaudoitus, huokolevy ja joku monova pinta?

Tuo rakenne hiukan mietityttää, ettei tule mitään kosteusmurheita. Onko mitään haittaa, että purukerrosten välissä on lautaa ja tervapaperia? Aion jokatapauksessa käyttää purua edelleen, koska sitä on joka nurkka väärällään

[Oto Hascak]

Kuinkas toisen purukerroksen laittaminen? Eli vanhan harvalaudan päälle toinen koolaus 2"x2" tai 2"x4", purua, tervapaperi, harvalaudoitus, huokolevy ja joku monova pinta?

Tuo rakenne hiukan mietityttää, ettei tule mitään kosteusmurheita. Onko mitään haittaa, että purukerrosten välissä on lautaa ja tervapaperia?

Ei oo haittaa. Niin hyvää ja käypää kuin puru onkin, niin... Mihin sulla tulee se lisäeristys? Sisälle vai ulos? Mietein vaan, että jos sisälle, niin mitäs sitten kun ne purut vuosien saatossa tiivistyvät ja painuvat? Sulle tulee katon rajaan kylmempi kohta, joka on aika kriittinen paikka.

Ulkopuolelle en keksinyt mitä hyötyä runkoleijonasta olisi vinolautoiduksen päällä kun tuo vinolaudoitus on niin susiharva.

Konstit on monet ja kikkailu on ihan oma taiteen lajinsa. Jos sen harvan vinolaudoituksen olisi halunnut säästää ja hyödyntää osana lämmöneristettä, niin sitten olisi voinut vaikka käsisirkelillä päästellä laudoituksesta alimmat pari tuumaa pois, siis justiinsa sokkelin yläpuolelta. Siihen sitten "täyte-/korotuspalaksi" puurima tai halteksi, joka olisi vahvuudeltaan samaa kamaa kuin se pois katkaistu vinolaudoituksen alaosa. Se plokkaa sen rautojen väliin puhaltavan tuulen näppärästi pois, jonka jälkeen ne raot toimii eristävinä ilmataskuina (etenkin, kun levytys tehtäisiin 12millisellä kaksinkertaisesti saumat limittäen). Joku koulukunta siihen uuden tuulensuojan pintaan lätkäisisi vielä ulkovuorauslaudankin ilman ilmarakoa, jonka jälkeen sekin toimisi lisäeristeenä. Samaa konstia käyttäen pystytään hyödyntämään esimerkiksi vanha peiterimalaudoitus, kun lautojen välissä on jonkinlainen rako. Kun rako tukitaan, niin ilma alkaa seistä paikallaan ja eristää.

Eristyksen vaihto oli mielestäni paikallaan.

Ehkä. Kyllä mä vahvasti oon sitä mieltä, että mitä vaan voi tehdä, jos sen pystyy järkevästi perustelemaan edes itselleen. Työt valitaan kohteen mukaan, tehdäänpä sitten mitä tehdään.

Jos säästöä olisi vaikka huimat 20% niin julkisivun eristeiden vaihto maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa nykyisellä öljyn hinnalla. Sähkölämmitystalossa puolet nopeammin.

Toi on tosi hyvin ja kannattavaa, jos ihan puhtaasti rahaa ajatellaan. Mitä kaikkea tuohon oot laskenut mukaan? Meinaan sitä, että kun sanot julkisivun eristeen vaihdon maksavan itsensä takaisin 5 vuodessa..?

Onko se silloin se villa, joka itsensä maksaa takaisin? Vai villa ja tuulensuoja? Pelkät materiaalit vai sisältyykö työ? Entä ulkovuorauksen hinta? Tuntuu vaan niin hurjalta säästöltä, että onko kyseessä tosiaankin kokonaiskustannukset vai onko jotain rajattu pois?

[Pitk]

Ei oo haittaa. Niin hyvää ja käypää kuin puru onkin, niin... Mihin sulla tulee se lisäeristys? Sisälle vai ulos? Mietein vaan, että jos sisälle, niin mitäs sitten kun ne purut vuosien saatossa tiivistyvät ja painuvat? Sulle tulee katon rajaan kylmempi kohta, joka on aika kriittinen paikka.

Sisäpuolelle tulis. Eli tilanne on sellainen, että laajennan yläkerrantoisen huoneen kylmän vintin puolelle. Ulkoseinässä on jo puru ylös asti, juuri lisännyt viimeiset 30-50cm ja ajattelin laittaa toisen kerroksen sisäpuolelle, joka siis jää yläkerran lattian varaan (ei luulisi hirveästi painuvan). Jos jättäisi sisälle seinän ja katon taitekohtaan paikan esim leveälle laudalle, jonka saisi vaikka ruuveilla helposti irti, niin voi tarvittaessa lisätä kamaa kohtuu vaivalla seinän väliin sisäpuolelta (heti ekan viidentoista vuoden jälkeen ).

[Oto Hascak]

tilanne on sellainen, että laajennan yläkerrantoisen huoneen kylmän vintin puolelle.

Siis sinne yläkolmioon? Jos näin on, niin koita järjestää sinne lämmöneristeiden ja vesikatteen mukaan toimiva tuuletus.

[Pitk]

tilanne on sellainen, että laajennan yläkerrantoisen huoneen kylmän vintin puolelle.

Siis sinne yläkolmioon? Jos näin on, niin koita järjestää sinne lämmöneristeiden ja vesikatteen mukaan toimiva tuuletus.

Öh, taisin olla epätarkka, eli huonetta harjasta poispäin, matalalle menevään osaan, joss on siis ollut kylmä varasto / vintti.

[Oto Hascak]

huonetta harjasta poispäin, matalalle menevään osaan, joss on siis ollut kylmä varasto / vintti.

Tuttavallisemmin sivuvintti, sivukomero jne. Nus nus, kunhan pilkkua nusaisin.