Kvarnbacken-vähän pinnalta ja vähän syvemmältä

[oivamainio]

Olohuoneen seinästä löytyy 5 kerrosta tapettia. Tervapahvia kerros ja pinkopahvia myös. Tämä alimmainen tapetti on oletettavasti 1930-luvulta. Tarkoituksenamme oli jättää kaksi olohuoneen seinää hirrelle ja ne kaksi, joissa pinkopahvi sekä viimeinen tapettikerros oli tiukalla, tapetoida. Toinen hirsiseksi olettamamme seinä osoittautuikin puoliksi laudoitetuksi (alkuperäinen hirsiosa 1800-luvulta ei olekaan koko olohuoneen kokoinen, vaan rakennusta on laajennettu 1935), joten joudumme nyt keksimään jonkun uuden suunnitelman sille seinälle.

[pelkka]

Olohuoneen pönttöuuni oli erinomaisessa maalissa. Nyt se ei tosin enää ole ihan niin fiini, sillä erehdyimme lämmittämään uunin hyvin kuumaksi, jolloin maali alkoi kupruilla...!

Toivottavasti ette ole rikkoneet tulisijaanne. Tulisijan käytöstä on saatavilla hyviä kirjallisia ohjeita joita kannattaa noudattaa, jos tulisijamalli on itselle vieras. Tulisijan rikkominen on yleensä kallista ja likaista lystiä (toki "kalleus" riippuu tulotasosta).

Uunin alimmaisessa "luukussa" on hieman erikoinen sijoittuminen...palotarkastajan mielestä ehkä vähän liiankin erikoinen!

Mitä palotarkastaja tarkkaan ottaen sanoi tuosta luukusta ja sen käytöstä?

Olohuoneen seinästä löytyy 5 kerrosta tapettia.

Mukavan näköisiä tapetteja. Muistattehan ottaa sopivan kokoiset (vaikkapa A4) palaset tapettia talteen ja laittaa ainakin mappiin, tai vaikka kehyksiin seinälle. Ne kertovat teille itsellenne, kävijöille ja tuleville omistajille konkreettisesti talon historiasta - ja veikkaisin että saattavat nostaa himpun verran talon jälleenmyyntiarvoakin, vaikkei sitä nyt ekana ajattele kun on juuri itse talon ostanut. Mutta jostain vinkkelistä katsottuna talot ovat meillä vain lainassa, vaikkakin vastikkeellisesti... Joo, tarinoilla ja kertomuksilla (tosilla ja sepitetyillä) sitä antiikkiesineitäkin myydään, saati sitten taloja.

pelkka

[Jokapaikanhöylä]

Olohuoneen pönttöuuni oli erinomaisessa maalissa. Nyt se ei tosin enää ole ihan niin fiini, sillä erehdyimme lämmittämään uunin hyvin kuumaksi, jolloin maali alkoi kupruilla...



Uunin alimmaisessa "luukussa" on hieman erikoinen sijoittuminen...palotarkastajan mielestä ehkä vähän liiankin erikoinen! Lattialautoihin on tehty tälle kohdalle vain reikä ja uunia ilmeisesti käytetty siten. Emme ole keksineet miksi uuni on "lattiarajan alla". Lattiassa ei ole kuin yksi lautakerros, joten lattian nostaminenkaan ei ole selittävä syy. Teimme uunin eteen pellityksen galvanoidusta pellistä, joten luukku nyt sitten on tuolla alla ja luotamme siihen, että uunista ei syöksy alaspäin kipinöitä!

Oliskohan mahdollista, että uunin perustukset olisivat painuneet joskus, tai sitten lattiaan tosiaan on vaihdettu puutavaraa, entistä järeämpää, joka siis on nostanut lattian pintaa uuniin verrattuna turhan korkealle... arvelua vain

[tareone]

JUMALAUTA !!

On hieno talo teillä! Varovaisesti sen pönttiksen lämmityksen kanssa, se luovuttaa lämpöä huomattavasti nopeammin, kuin joku iso vuolukivirumilus. Parilla pesällisellä saa pöntön jo melko kuumaksi ja jos on kuivaa koivua, saattaa riittää yksi pesällinenkin.

[pelkka]

(Tässä on hiukan iltalukemista pönttöuunin(kin) lämmittämisestä http://wikikko.info/wiki/Uunit ja http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm . Rm-foorumillakin on aiheesta ollut paljon keskustelua, joten kannattaa käyttää hakua.)

[oivamainio]

Mitä palotarkastaja tarkkaan ottaen sanoi tuosta luukusta ja sen käytöstä?

Saa käyttää, jos tuon peltiosan lisää. Suositteli, että lattiassa olevaa reikää hieman suurennettaisiin.

Joo, tässä pöntössä ainakin riittää hyvin kuumenemiseen puolikas pesällinen koivua / leppää. Mies kyllä tiesi sen, mutta ei viitsinyt minua infota ennen kuin poltin maalit....Ei uuni rikki mennyt, maali vaan kärysi. Epäilen, ettei maalikaan ole parasta mahdollista pönttöön, koska edellinen asukas ei ole pönttöä käyttänyt, vaikka on sen maalannutkin. Ja niiden tekemät muutkin remontit on vähän kyseenalaisia noin niinkuin käytäntöä ajatellen...

Poistimme uunista myös palotarkastajan suosituksen mukaisesti tuon yläosan paperin. Kattopaperilla oli siis peitetty uunin kivetystä. Nyt pitäisi laittaa sellainen kuumuuden kestävä pinta, että mahdolliset halkeamat näkyisi tulevaisuudessa.

[pelkka]

No, onneksi täältä rm-foorumilta löytyy kaiken muun mainion ohessa myös erinomainen keskusteluketju pönttöuunin maalauksesta http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=2&t=419 , sekin on ihan mukavaa iltalukemista! Siis sitten, kun on rempat siinä vaiheessa että ehtii iltaisin lukea muutakin kuin käyttöohjeita, muistilappuja ja ostoslistoja...

pelkka

[oivamainio]

Mukavan näköisiä tapetteja. Muistattehan ottaa sopivan kokoiset (vaikkapa A4) palaset tapettia talteen ja laittaa ainakin mappiin, tai vaikka kehyksiin seinälle. Ne kertovat teille itsellenne, kävijöille ja tuleville omistajille konkreettisesti talon historiasta - ja veikkaisin että saattavat nostaa himpun verran talon jälleenmyyntiarvoakin, vaikkei sitä nyt ekana ajattele kun on juuri itse talon ostanut. Mutta jostain vinkkelistä katsottuna talot ovat meillä vain lainassa, vaikkakin vastikkeellisesti... Joo, tarinoilla ja kertomuksilla (tosilla ja sepitetyillä) sitä antiikkiesineitäkin myydään, saati sitten taloja.

pelkka

Onko muuten kellään vinkkejä, millä nuo tapettikerrokset saisi toisistaan irti? Nimenomaan siis pienet palat haluaisimme näitä vanhoja talteen. Olemme yrittäneet kostuttamalla, mutta istuu kuin kivi. Repimällä kuivana istuu toisissaan kiinni vielä tiukemmin.

[Pekka Huhta]

Kostuttamalla niitä pitäisi saada irti ihan hyvin, varovasti sumutinpullolla ja anna vaikuttaa ennen irti ottoa. Kannattaa pitää jotain pientä pyöräkärkistä skalpellia apuna repimisessä, sillä voi avitella kerroksia irti toisistaan.

Kaikenlaisia tapetoinnin korjaus- ja entisöintijuttuja on selitetty työselostuksessa

http://www.restaurointi.net/ammattilais ... portti.pdf

Lisävinkkejä varten kannattaa varmaan ottaa tuon jutun kirjoittajaan Elina Wirkkalaan yhteyttä, samalta sivulta löytyy myös yhteystiedot.

http://www.restaurointi.net/ammattilais ... rkkala.htm

Ottakaa riittävän isot palat tapettia ja boordeja talteen, yleensä jossain A3-kokoisessa alkaa jo koko kuvio hahmottumaan.

Todella kaunis talo teillä, olen itse heikkona mansardikattoisiin taloihin. Tuo on vielä kivan sopusuhtaisen näköinen.

Pekka

[Oto Hascak]

Uunin alimmaisessa "luukussa" on hieman erikoinen sijoittuminen...palotarkastajan mielestä ehkä vähän liiankin erikoinen! Lattialautoihin on tehty tälle kohdalle vain reikä ja uunia ilmeisesti käytetty siten. Emme ole keksineet miksi uuni on "lattiarajan alla". Lattiassa ei ole kuin yksi lautakerros, joten lattian nostaminenkaan ei ole selittävä syy.

Avasimme kuitenkin reunalaudan multapenkkiin kurkistaaksemme. Kuiva oli ja yllättävän vähän painunutkin. Emme ryhdy muutoksiin siltä osalta. Tukihirret oli ehjät, mutta jostain syystä silti seinän alin hirsi oli pinnasta lahonnut. Kuiva kuitenkin nyt. Ehkä pohjan tukihirret oli joskus vaihdettu, mutta seinän hirsiä ei?

Todennäköisesti totuus löytyy tuosta. Multapenkin rakenteet on jossain vaiheessa jo osittain vaihdettu ja uusien niskojen korot on laitettu "vituralleen". Jos timpurit ovat tehneet virheitä ennen, niin tehdään niitä vielä nykyiselläänkin. Tuo nuohousluukun jääminen lattian alle on nimittäin pelottavan tuttu juttu itselleni...

Nuorena miehenä piti tehdä pohjalaistaloon uusi kylppäri. Pohjalaistalossa oli ollut kauttaaltaan multapenkki lattiat, jotka sittemmin oli muutettu maanvaraisiksi laatoiksi ja tässä rempassa tehtiin rossin ja multapenkan hybridi. Vaa'ittiin kylppärihuoneeseen niskoja uudelleen ja korkona käytettiin naapurihuoneiden korkoa sekä välioviin oikein suhtautuvaa korkoa. Ei vaan tajuttu, että huoneessa olevassa pönttiksessä oli nuohousluukku samanlailla kuin teillä ja ei huomattu sen korkoa verrata tulevaan lattiapintaan. Lattialankkujen asennuksen yhteydessä tajuttiin virhe eli lankkujen yläpinta tuli sentin verran luukun alareunan yli (lue: nuohousluukku ei ollut avattavissa). Ihan nätisti ja fiksusti saatiin virhe paikattua eli höyläiltiin asennusvaiheessa lankun yläreunasta nätisti sentin verran pois. Silmä ei sitä virhettä näe, mutta tekijä muistaa...

[oivamainio]

Sain vihdoin peltisepän varatuksia piipun pellitystä varten. Kaksi peltiseppää kieltäytyi hommasta liian hankalana Peruspiiput menee ilmeisesti 400-500e hintahaarukkaan, mutta tälle tulee hintaa 900e. Aika tyyristä, mutta pakko tehdä! Nyt vedes valuu piipun kylkeä pitkin lasten muoviammeeseen, mutta pysyväksi ratkaisuksi sitä emme halua.
Tuo hinta vaan vähän hirvittää sen vuoksi, että jossain vaiheessa vuosien sisällä on todennäköisesti kattoremonttikin edessä. Mitä jos piipun pellitys osoittautuukin sitten uuteen kattoon sopimattomaksi...?

[oivamainio]

Taloon oli jätetty edellisen asukkaan jäljiltä vanhoja huonekaluja. Huomasin vasta toissapäivänä, että vanhassa lipastossa on tiheässä pienen pieniä reikiä (siistejä max 1mm). Joku jumi lienee käynyt tihutöissä? Teippasin koko lipaston maalarinteipillä. Ei siihen ole nyt kahden päivän aikana ainakaan lisää tullut reikiä, joten ehkä toivottavasti tuhotyöt oli vanhoja! Nyt kuitenkin hirvittää, että mitä kaikkea rakenteissa kenties lymyää! Olohuoneen lautalattiassa oli myös jonkin verran satunnaisia reikiä, ne kittasin umpeen sen enempää ajattelematta. Vasta tuo lipasto heräsi kauhistuttamaan kunnolla!

[jonski78]

En ole missään nimessä mikään ammattilainen (enkä edes harrastelijakaan) sanomaan tähän asiaan mitään, mutta kerron oman kokemukseni jumeista. Mummolassa näin joskus aikakausia sitten tupajumin syömiä puita. Puut oli vähän jauhomaisia ja pehmenneitä sisältä, ja selvät onkalot meni puissa. Mummolaan uusittiin koko tupajumien syömä kuistiosasto.

*muokkaan..Wikipediassa sanotaan, ettei tupajumeista ole haittaa mikäli huoneiden kosteus pidetään alle 60%.

[oivamainio]

Ei ole lipaston teippaukseen tullut uusia reikiä. Samoja reikiä löytyi tarkemman nuuskimisen jälkeen myös ruokapöydän kalusteista sekä piha-aitan seinästä. Mutta koska eliöt, mitä lie sitten ovatkaan, eivät tunnu olevan nyt aktiivisia en viitsi vielä ainakaan stressata asiasta. Voihan olla, että reiät ovat vaikkapa 50 vuotta vanhoja? Toivottavasti niin.

[oivamainio]

Olohuoneen remppa etenee hitaasti, mutta varmasti. Kuvittelimme koko olohuoneen olevan hirttä. Pönttöuunin vasemmalta puolelta paljastuikin hirsiseinä, samoin molemmista ulkoseinistä. Sen sijaan pönttöuunin oikealta puolelta löytyi laudoitettu oviaukko ja toinen sisäseinä on myös lautarakenteinen. Huone on siis ollut pienempi silloin, kun hirsitalo on 1800-luvulla käsittänyt vain kammarin (nykyinen olohuone) ja tuvan.


Hirsiseinä osoittautui yllättävän vinoksi. Talon perustus ja muukin rakenne on ihan suoraa, miksiköhän hirret on laitettu vinoon?


Löytyneet hirret ovat loistavassa kunnossa kyllä muuten. Tämän seinän jätämme siis hirrelle näkyviin. Aluksi oli tarkoitus, että hirrelle jäisi molemmat sisäseinät eli neljästä kaksi. Nyt niitä ei kuitenkaan ole kuin puolikas...Ulkoseinissä on niin hyvin pinkopahvi paikoillaan, että ne vaan tapetoimme uudestaan.


Vanha oviaukko tupaan sekä nykyinen oviaukko. Tähän harkitsemme EHKÄ oviaukon laajentamista tällaiseksi leveäksi, kun kerran se olisi nyt varsin helppo toteuttaa. Mutta pitää vielä pohtia. Riippuu siitä miten saamme keittiön vesipisteen uudelleensijoitettua, on nyt siis juuri tuon oviaukon kohdalla. Ja lisäksi pitää laskea, että riittääkö keittiössä seinätila kaapeille, jos tuon metrin sitä poistamme.