Miten löysitte talonne?

[Aura]

Meidän onneksemme koitui äärimmäisen laiska ja muutenkin omituinen välittäjä. Olimme jo pitkään etsineet taloa, ja pitkään povasivat tuttavamme etsimisen jatkuvankin (kriteerit: kiva ja halpa, pitää olla maaseudulla mutta pyörämatkan päässä kaupungista ym. realistista). Sitten se napsahti nettiin. Ja voi sitä välittäjää: se piti melkein väkisin laahata näytölle. Hinnan välittäjä oli polkenut ihan maan mutiin, vaikka alue on yksi kotiseutumme kalleimmista. Nopealla ja sinnikkäällä tyrkyttäytymisellä saimme omamme. Yhtään yleisesittelyä ei pidetty, vaikka muitakin kiinnostuneita ympärillä pörräsi.

Aamuisin kun kävelen isomman tien varteen hakemaan lehteä ja ihastelen syksyisiä metsiä ja keltaista peltoaukeaa, käännyn olkani yli katsomaan kaukana pilkottavaa suloista, keltaista taloa enkä voi uskoa, että se olen minä joka tässä asun.

[Kammari]

Asun lapsuudenkodissani - olen ollut koko eloni virallisesti kirjoilla tässä talossa, vaikka työn takia olen asunut vuosia myös ulkomailla.
Edellisen sukupolven perintö toisaalta velvoittaa, toisaalta auttaa taloon liittyvissä asioissa ja päätöksissä. Tunneside taloon lienee erilainen kuin "ostotalon" omistajilla. Remontin aloittamiskynnys on korkealla: kylppäri odottaa päivitystä ihan syystäkin.
Tekemäni rempat ovat olleet pakollisia: vesivahinko (kuumavesisäiliö teki tepposet) pari vuotta sitten on enää kaukainen muisto ja juuri äsken saatiin valmiiksi savupiipun uusiminen (nuohoojan suosituksesta).

- On ilo lueskella rmt-ihmisten tarinoita taloista, niiden tekijöistä ja erilaisista projekteista. Hattua olen nostanut monta kertaa sille suurelle tiedon ja kokemuksen määrälle, millä näillä sivuilla on lukijoita valistettu.

En muista, että perheessämme olisi koskaan käytetty nimeä rintamamiestalo, vaan aina vain yksinkertaisesti Koti.

[KariFS]

Soitimme pikku(koti)kylämme paikalliselle yksityiselle kiinteistönvälittäjälle ja kysyimme josko olisi sopivia taloja tyrkyllä. Asuimme silloin muualla. En muista kysyimmekö varsinaisesti rintamamiestaloa, muistaakseni kuitenkin vanhempaa, mieluiten puutaloa kylän liepeiltä, ei mistään haja-alueelta. Juoksuhaudantie oli luettu hiljattain Joku hintahaarukkakin taidettiin antaa. No, parin viikon päästä kys. täti sitten soitteli josko tultaisiin katsomaan yhtä... Yllätykseksemme paikalla oli muutama muukin pariskunta, luulimme että kyseessä olisi ollut "privaatti-show" . Se oli jouluviikolla, ja sysipimeää oli, eli piha ja naapurusto jäi katsastamatta, mutta talossa tepastelimme pari tuntia ja totesimme että kai tästä pitää tarjous jättää. Tarjosimme sen mitä pyydettiin, en tiedä olisiko ollut tinkivaraa.

Tämä on ensimmäinen "oma" asuntomme (tai oma sitten joskus), hirsirunkoinen perusmallin rmt, koko talon kokoisella kellarilla ja isolla lasikuistilla. Tontilla on piharakennus jossa sauna, verstas, liiteri ja yläkerrassa varastotilaa. Pihassa myös kaivo, iso tammi, tosi iso jalava ja vanha omenapuu, orapihlaja-aita luonnollisesti. Asuttu ja rempattu ollaan reilut 5 vuotta. Välillä kaduttaa/harmittaa koko touhu, yleensä ei

[tyy]

Monia monia taloja jo katsottuani, olin ihan kypsä... Kaveri tuli yks ilta kylään ja halusi harjoitella tietokoneen käyttöä. Opastusta annoin ja kohta hän huusikin sitten sieltä toisesta huoneesta, että tuuppas kattomaan mitä täältä löytyi... Oli tullut talo samana päivänä myyntiin ja niinhän siinä sitten kävi, että seuraavana päivänä ajoin talon ohitse ja sen sileän tien tarjouksen tein ja kaupat tuli. En siis käynyt katsomassa sitä sisältä, enkä käynyt edes pihassa...

[arise]

Meidän oma löytyi ihan perinteisesti välittäjältä. Viime vuoden marraskuusta lähtien taloa kateltiin ja kaikki keinot olivat käytössä: ilmoitus lehdessä, vahdit netin myyntikanavissa, paikallislehdet syynättiin... Yksi meille mieluinen talo löytyi ostoilmoituksemme perusteella, mutta emme koskaan päässeet hinnasta yksimielisyyteen. Ja näemmä taloa kaupitellaan edelleen. Lopulta elokuussa eräs torstai tuli tämä meidän talo välittäjälle. Soitin seuraavana päivänä, sovittiin näytöstä ja olin myyty. Teki mieli jättää tarjous heti, mutta tyttöystävä ei taloa sinä päivänä päässyt katsomaan. Maanantaina talo esiteltiin 10 minuutin kierroksella tyttöystävälleni ja jätimme tarjouksen paria minuuttia ennen välitysfirman ovien aukeamista, sillä pelkäsimme jonkun ehtivän ensin. Tarjous hyväksyttiin ja täällä sitä ollaan!

Myöhemmin paljastui, että tämä talo oli ollut paikallislehdessä kesäkuussa myynnissä. Satuimme juuri tuolla viikolla olla vaellusreissulla, emmekä ilmoitusta olleet nähneet. Ihan hyvä niin, sillä naapurin puheiden perusteella hintapyynti taisi silloin olla 10 tonnia enemmän kuin välittäjällä myöhemmin.

[alanko]

Noh tuota. Asuimme ensin RMT-tyyppisessä pienkeerostalossa ja teimme siihen peruskorjauksen. Sitten tuli mieleen, että voisihan sitä vaikka kokonaisen talonkin rempata kun tämäkin kerran meni ihan putkeen.

Katseltiin lehdistä ja käytiin muutamissa näytöissä kunnes löysin melkein lapuuden kotini vierestä aiheeseen sopivan RMT:n. Pyynti oli kova ja tehtiin hitosti pienempi tarjous. kuinkas ollakaan sen meni lopuksi läpi. (välittäjälle arvosana 6 ½ pienestä kusetuksesta, mutta se on toinen tarina) Talo sattui olemaan semmoinen, että jos kosteusvaurioita olisi ollut niin ne olis ollut näkyvissä. Yläkerta oli rakentamaton ("pyykkivintti") ja kellari melkein samoin, sanaa lukuunottamatta. 2½ vuotta on mennyt rempassa ja rempan ulkopuolella. Itse harrastan välillä talon katselua pihan perältä. tuntuu jotekin hyvältä, vaikka kesken kaikki vielä onkin.