Miten löysitte talonne?

[Katale]

Tätä palstaa seuraa moni sellainen, jolla talo on vielä etsinnässä. Itsekin silloin kaipailin kovasti kokemuksia siitä, mitä kautta taloa voisi lähteä etsimään - ettei olisi vaan ja ainoastaan etuovi.comin varassa. Varsinkin, kun järkevästi hinnoitellut, kauniit talot hyvillä paikoilla tuntuivat katoavan sieltä puolessa vuorokaudessa ja tuumija -luonteena ei koskaan ehtinyt skabaan mukaan. Tuli mieleen, että haluisivatkohan ihmiset kertoa erilaisia reittejä, joita kautta ovat oman töllinsä löytäneet?

Itse laitoimme (hieman jo epätoivoisina) ilmoituksia kaikille mahdollisille internetin ilmaispalstoille, ja tätä kautta omistaja otti meihin yhteyttä. Oli vallan mukavaa hieroa kauppaa rauhassa, tehdä kuntokartoitus niin että itse pääsi mukaan, muutenkin oppia talosta paljon suoraan omistajalta. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevää harrastaa myös postilaatikko -tekniikkaa, eli tiputella kiinnostavan alueen talojen laatikoihin ilmoituksia. Ei vaan jotenkin osattu sitä tehdä. Kuitenkin välittäjät tekee sitäkin, ja oman kokemuksen mukaan ihan kohtuullisella menestyksellä. Omaan lodjuun on tippunut jo monia "asiakkaamme ostaa" -lappusia.

[lmfmis]

Pidettiin aikanaan useita eri toimistojen välittäjiä "lämpimänä" jolloin saatiin meidän talo suoraan huoneistokeskuksen "taululta".

Ei ilmeisesti myyntiin tulevat kämpät on viikon-pari kaikkien välittäjien "riistaa" ennenkuin ne nakitetaan tietylle välittäjälle. Sinä aikana kaikki välittäjät saa kämpän myydä jos asiakas on jo taskussa. Ei tule näyttöjä eikä muuta.

Kannatti meillä.

[ninak]

Uskomattomalla tuurilla ja sattumalta: olimme eräänä keväisenä lauantaina katsomassa asuntoesittelyssä rintsikkaa, syynättiin ja tutkittiin tosi pitkään taloa, joka oli pitkästä aikaa ainoita kiinnostavia kohteita välittäjillä. Pyöriteltiin ajatusta talosta, pohdittiin sijaintia ja mahdollisuuksia, välittäjä taisi olla jo aika varma, että jätetään tarjous sisään No, lähdettiin sitten ajelemaan kohti sen hetkistä kotia, ja päätettiin ajaa takaisin pienempää maantietä pitkin.. Keskellä metsää näkyi tienviitta, ja jostain syystä, mitä on pohdittu vielä tänäkin päivänä, päätettiin ihan huvin vuoksi kääntyä tielle katsomaan mihin se vie, mitä tien varrella näkyy. No, käännyttiin, ajeltiin, aika harvakseltaan tien varressa oli asutusta, enimmäkseen uudisrakennuksia. Äkkiä tien varrelta näkyi myös suuri, vanha, ränsistynyt keltainen talo. Hiljennettiin hieman vauhtia ja ihmeteltiin, että onkohan tuo asuttu vai hylätty. Ajettiin tien päähän, käytiin kääntymässä ja palattiin takaisin keltaisen ihmetyksen tienoille.. No ok, sitten tehtiin laittomuuksia, eli parkkeerattiin auto hieman kauemmas talolta, ja hilpaistiin salaa vähän lähemmäs katselemaan keltaista unelmaa. Vakuututtiin, että talo on tyhjä, vaikka nurmikko oli leikattu ja pihaa siistitty. Innostuneina, mutta kovin skeptisinä lähdettiin ajelemaan kohti kotia. Muistaakseni maanantaina pahempi osapuoleni soitti, että oli selvittänyt omistajan ja yhteystiedot, ja soittaisi talosta heti kun on kerännyt tarpeeksi rohkeutta. Vihdoin hän uskalsi soittaa, ja mikä yllätys meitä odottikaan, kun talon omistaja kysyi, millon haluamme lähteä katsomaan taloa! Siitä hetkestä noin puolentoista kuukauden päästä kauppakirjat allekirjoitettiin, ja nyt tuo keltainen projekti on kovasti työn alla!

Taustaksi, katselimme taloja enemmän ja vähemmän tosissaan noin vuoden ajan, ennen kuin alettiin oikeasti metsästää unelmien remonttikohdetta! Perinteiset keinot oli käytössä, eli seurattiin jatkuvasti välittäjien ja nettimarkkinoiden tarjontaa sekä paikallislehtiä, mutta mielenkiintoisia kohteita ei oikeasti tullut vastaan yhtään. Annettiin mekin tietomme välittäjille, mutta ei ollut meille merkittävää hyötyä välien lämpimänä pitämisestä, sillä oikeanlaisia kohteita ei vain tullut myyntiin. Lisäksi laitettiin ilmoituksia paikallisiin lehtiin ja nettiin, harkittiin jo ilmoittelua paikallisten kauppojen ilmoitustauluilla yms. Nämä eivät varsinaisesti tuottaneet haluttua tulosta, joten olemme harrastaneet myös autiotalojen bongailua pyöräretkillä yms. Jos ei vuori tule Muhammedin luo, menee Muhammed vuoren luo, vai miten se meni

[Annis]

Taloon etsiminen kesti (ystävien mukaan) vajaat 2 vuotta. Itselläni ei onneksi ole noista tuskaisista vuosista juurikaan muistoja, ainoastaan se tuska
Laittelin ilmoituksia sinne sun tänne, minne nyt mieleen juolahtikin. Keltaisen Pörssin talonhaku-ilmoitus sitten tärppäsi. Toki ensin hylkäsin koko talon puhelun perusteella. Sitten piti käydä ajamassa ohi. Taas tuumittiin. Lopputuloksena taisi olla kolme katselukertaa ja suora kauppa.

[tarpola]

Aivan vanhanaikaisella tavalla seuraamalla ilmoituksia. Talo oli ollut myynnissä jo pitempään ja hintaakin oli jo pudotettu. Se oli silti liikaa meille. Tarjosimme sen mihin meillä oli varaa ja jonka muuten olimme valmiita maksamaan, ja tarjous hyväksyttiin.

Etsinnässä oli riittävän kokoinen talo järkevään/mahdolliseen hintaan Itä-Helsingistä kävelymatkan päässä metroasemalta, ei erityisesti rintamamiestalo. Rivitalohuoneistojakin katsottiin, mutta sopivia ei ollut tarjolla. Varmaan yli vuosi oli seuranta aktiivisimmin päällä.

[Sinth]

Asuttiin 200 km päässä nykyisestä talostamme opiskelujen perässä. Tarkoitus oli hoitaa opiskelut loppuun ja muuttaa sitten takaisin kotiseuduille. Vaimon isoisä kuitenkin väsyi asuttamaan rakentamaansa taloa 84 vuotiaana ja kyseli että oltaisiinko kiinnostuneita talosta.

3 vuotta ja kaksi lasta myöhemmin remontti on edelleen kesken - ja samoin opinnot. Mutta ollaan onnellisia joten tilanne lienee hyvä...

Itse voisin kuvitella että paras tapa olisi päästä suoraan omistajan kanssa juttusille, paljon tuntuu ainakin näillä seuduilla olevan sen ikäistä porukkaa että rupeaa olemaan aika ojentaa sorkkarauta ja vasara seuraavalle (tai sitä seuraavalle) sukupolvelle.

[ilves]

Asuttiin ennen 1 kerroksisessa tiilitalossa 7 vuotta ja vastapäisellä tontilla vuonna -58 rakennettu peruskuntoinen rintamamiestalo jossa asui vanha mummo. Koska naapureita oltiin ja mummon lapset asuivat toisella paikkakunnalla niin autoimme mummoa välillä pihatöissä ym. Mummon poika sanoin muutama vuosi ennen äitinsä kuolemaa, että , kun heidän äidistään aika jättää niin he tulevat kysymään meiltä kelle he talon myy. Mummon muuttettua taivaaseen, poika piti lupauksensa ja tuli sanomaan, että talo menee myyntiin. Sanoin , että jos hinta on kohdallaan niin et tarvitse ostajaa etsiä kaukaa, ja hinta oli kohdallaan joten tässä on rempattu ja asuttu jo reilut 4 vuotta. http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2d84j+i ... jekti.html

[zzz]

Puhtaasti seuraamalla etuovea talo löytyi etuoven lehtiversiosta.
Ilmeisesti talo ei kelvannut kenellekkään muulle Oli silloin huonossa maalissa ja huono katto mutta isot rempat oli tehty (salaojat, putket, sähköt ja kellari kaivettu)
Tarjous sisään ja muuttokuormaa tekemään =)

[Taittopera]

1,5 vuotta omaani hain, lopulta löytyi paikallislehdestä. Aikas lailla mukavalta tuntui tehdä kauppaa suoraan yksityisen myyjän kanssa, ei ollut välittäjiä välissä (vetämässä välistä)

[Sarsa]

Löysin miehen, jolla oli talo valmiina ;-)

[Ves_ku]

Ostin halvimman tarjolla olleen mikä täytti kriteerit, koko talon kellari ja puoltoista kerrosta.

[suohirviö]

talo oli ollut jo pitkään myynnissä ja kiinnostuin siitä, koska se oli työmatkani varrella. talo, jonka ohi olin ajanut lukemattomia kertoja, oli jostain syystä jäänyt huomaamatta. hinta oli edullinen, tontti huikea ja ratkaisevat remontit tehty aivan vuosituhannen jälkeen. naisihmisenä juuri tämä remontteihin varautumisen minimointi viehätti.
olin jo tehnyt tarjouksen ja kaupat alustavasti sovittu, kun varhaisena alkukevään aamuna näin saukon työmatkan varrella, lähellä unelmieni taloa virtaavalla joella. ajattelin, että tämä on merkki, selvä enne, että kauppa on hyvä juttu. kyllähän vanhan talon ostaminen, aivan vihreälle, aina vuokralla asuneelle yksinhuoltajalle, naisihmiselle, aiheutti melkoisen tunnemylläkän ja varmasti unettomia öitä niin minulle kuin vanhemmillenikin.
ostin talon ja kaupan päälle sain vielä työpaikan, nykyään vakituisen sellaisen, talon entiseltä omistajalta "testamentiksi".

[MX1K]

Bongasin paikallislehdestä omani. :)
Yleensä vaatimattomimmat ilmoitukset on parhaita kohteita saada edullisesti. :D
Itesellä osu kohdalle "Maatilan päärakennus n. 6km Laitilan keskustasta. hp. 35000e"
Toki "vähän" rapistumaan oli päässyt mutta niiin unelma paikalla.

[vesahy]

Löysin mukavan naisen, jolla oli satavuotias suht hyväkuntoinen talo.

[M&J]

Meidän talo löytyi kuin kohtalon johdattamana tuttavan kautta, se oli juuri sitä mitä oltiin etsitty, sijainniltaankin. Ostajia olisi ollut muitakin, mutta talon täytyi olla juuri se "meille tarkoitettu", kun kaikki kävi niin kuin kävi ja me saatiin se itsellemme. Pari vuotta oltiin aktiivisesti etsitty ja kierrelty netissä myynnissä olleita taloja, mutta eipä mikään tuntunut "siltä oikealta". Ja sillä alueella missä meidän talo sijaitsee vallitsee pääsääntöisesti "nopeat syö hitaat" meininki. Samalla alueella olen mm. ollut näytössä, jota ei koskaan tullutkaan, koska talo oli jo myyty. Jengi seisoi pihalla haavi auki, että mitä, kun välittäjä kurvaa pihaan ja sanoo, että sorry... Sen neuvon voin antaa, että ei kannata luovuttaa, vaan etsiä juuri sitä oikeaa! Mekin meinattiin kerran ostaa jo yksi, kun oltiin väsyjä etsimään, mutta ONNEKSI ei ostettukaan, vaan järki voitti ja jatkettiin etsintää.