Ideoita kellarin kantavaksi lattiaksi

[S3]

Moro kaikille!

Kellarin lattia olisi tarkoitus purkaa. Talo on vuodelta -46 (täystiili-rmt). Kellarin lattiat ovat paikoin nousseet ja halkeilleet (talo siis painunut). Ilmeisesti rivinteeraus on painunut alaspäin talon painon vaikutuksesta ja näin ollen lattia on "pompannut ylös" noin 50cm seinän reunoilta talon keskelle päin.

Talo seisoo savimaalla, perustus kivilatomo, jossa noin metrin välein puupaalut - ilmeisestikin kitkapaalut, koska kallio on noin 15mtr syvällä.

Ajattelin, josko valaisin jämerämmän lattian ja liittäisin sen anturaan/sokkeliin, jotta saisin talon painokuormitusta jaettua laajemmalle alueelle ts. estäisin talon painumista tulevaisuudessa.

Talo on salaojitettu 2-vuotta sitten, joten uutta painumista voisi olla odotettavissa?

Kävin museoviraston sivuilla katsomassa esimerkkikuvan ns. puristuslaatasta joten se on tuttu juttu. Olisiko kellään esittää mitään muuta hyväksi havaittua ratkaisua ongelmaan?

Miten siis rakennan uuden lattian? Kuinka paksu laatta? Miten liitän sen talon rakenteisiin? Mitä muuta tulee huomioida? Lattian eristeeksi tulee salaojittava eristys. Kestääkö köykäsin/edullisin levy tarpeeksi kuormaa?

[Ves_ku]

Ihan arvailua, mutta veikkaisin että ei ihan helposti saa laattaa niin tukevasti säästöbetoniin kiinni että sillä saavutetaan merkittävää hyötyä. Varsinkaan ohutta laattaa. Perusmuurin alle kaivamisella jo eri juttu. Paalutus tosin tuottaa silloin ongelmia.

[Limes]

Ei kai salaojitus ole niin syvällä että paalutus kuivuu ?

[S3]

Kiitos vastauksista!

Perusmuurin alle ei ole tarkoitus mennä: kuten otsikosta käy ilmi etsin ideoita "isommalle anturalle", eli laatalle. Lattian paksuudesta sen verran, että puristuslaatassa se taisi olla jotain 150mm:n luokkaa, eli ohut laattahan ei tule kyseeseen.

Salaojitus on paalujen alapuolella - tämä on myös yksi pointti, miksi haluaisin lisää kantavuutta. Jos haluaa, että paalu pysyy "upissa", pohjaveden pitää nousta lähes kellarin lattialle (nousisi keväisin, ellei olisi salaojitusta). Tätä en halua, koska kellarista pitää saada kuivempi... Siis yksi parannus (salaojat) huonontaa toista asiaa (paalut lahoaa)... No, tämä on tiedostettu asia...

[Matti Alander]

Sinulla on varsin vaativa korjauskohde, joka vaatisi rakennesuunnittelijan käyttöä. Koheesio puupaalut ja erittäin painava tiilirakennus savipatjalla.
Puupaalut tulisi sijaita pohjaveden pinnan alapuolella ja muu hapen kanssa tekemisiin joutuva rakenne tulisi olla betonia tai pintakäsiteltyä terästä.
Lattiarakenteessa tulisi olla kapillaarikato ja nopea automaattinen lattian kuivuminenkaan mahdollisissa hetkittäisissä pohjaveden nousuissa ei olisi pahitteeksi.
Periaatteessa lattian kuormitus on paksummallakin betonilla hyvin vähäinen, verrattuna kellarinseinien alaosan kuormituksiin. Lattian voisi toteuttaa kelluvana ja mahdollisimman ohuena ja kevyenä. Yksi vaihtoehto voisi olla irroittaa lattia seinästä muovikalvolla, eristeeksi ja kapillaarikatkoksi 150-200 mm salaojittavaa lämmöneristettä 19 kg/m3 58,1 kpa ja sen päälle 50 mm kipsilattia. Kipsilattia on kevyt eikä halkeile, eikä vaadi raudoitusta. Salaojittava eriste kipsilattian kanssa taas ohentaisi rakennetta merkittävästi, jolloin rakenne olisi erittäin kevyt, sekä kosteusteknisesti hyvin toimiva puupaalutuksen kanssa.
Vastaavaa rakennetta olemme esimerkiksi käyttäneet Turun piispantalon vaativassa saneerauksessa, jossa pohjaveden pintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä päästämällä automaattisesti vesijohdosta vettä talon alle, mikäli pohjaveden pinta laskisa alle puupalujen pinnan tason.

[S3]

Kiitos vastauksesta Matti!

Mikä on sinun näkemyksesi tuon laatan suhteen? Tarkoitan, että voiko paksulle , hyvin raudoitetulle betonilaatalle jakaa osan talon kuormasta, kuten ajatuksena oli?

Tuo esittämäsi lattiarakenne ei siis ollut ihan sitä, mitä tarkoitin - salaojittavia eristeitä lukuunottamatta.

Oheisesta linkistä löytyy tietoa puristuslaatasta - tämän tyylistä ajattelin, mutta haluaisin myös lattialämmityksen lisäksi.

http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf

[Matti Alander]

Rakenteen korjaus on hyvinkin vaativa ja vaatisi rakennesuunnittelijan käyttöä sekä pohjatutkimusta. Näistä tulisi aloittaa ja vertailla korjausvaihtoehtoja.
Idioottivarma on rakenteen paaluttaminen, joka voi hyvinkin olla myös halvin vaihtoehto. Paksun kantavan laatan rakentaminen vaatii pääsääntöisesti paljon terästä ja betonia.
Lattian ja perustuksen yhdistäminen yhdeksi rakenteeksi on tietysti yksi vaihtoehdoista. Silloin koko talon paino kohdistuu kantavaan laattaan. Lämmöneristyksen kuormitus nousee merkittäväst verrattuna pelkän lattian kuormitukseen. Koska kuormitus kuitenkin silloin jakaantuu kymmenille neliöille on kuormitus kuitenkin melko lievä. Jotta pystytään määrittelemään salaojittavan lämmöneristeen kuormitusluokka tarvitaan lähtötietona laatan kuormitus neliölle.
Peruslevy on liian heppoista tällaiseen tarkoitukseen, vaikka sen rikkoontumiskuormitus onkin hyvää tasoa 58,1 kpa eli 5,8 tonnia neliölle. Tärkeämmäksi asiaksi tulee 50 vuoden pitkäaikaiskuormitus ja mahdollinen sallittu kokoonpuristuvuus.
Lattiarakenteesta tulee hyvin paksu, jolloin salaottava eristys muuten on erittäin toimiva ja nopeuttaa merkittävästi rakenteen kuivumista oikeaan suuntaan ulos. Nykyisin kovimmat salaojittavat eristeet ovat 65 kg/m3, joissa on todella suuri kuormituksen kesto, joten oikea levyn kesto varmasti löytyy, kunhan edellä mainitut kriteerit ovat tiedossani.
Painumat rakenteissa ovat yleisesti monista syistä johtuvia, kuten museoviraston ohjekortistakin voit päätellä, joten aluksi tulisi tosiaankin selvittää painumisen syyt ja sen jälkeen ratkaista korjaustapa. Kantavan jakavan laatan toteuttaminen on yksi vaihtoehto ja samalla tulee ratkaista kosteustekninen toimivuus, koska varsinkin kantavan laatan kosteusongelmien korjaaminen jälkikäteen on miltei mahdotonta tai ainakin haastavaa.
Paalutusta usein pelätään turhaankin kalliiksi kustannuksiltaan ja suunnitellaan monasti monimutkaisia rakenteita. Teräspaalutus on mielestäni usein hyvinkin edullinen vaihtoehto, joka kannattaa ainakin tutkia.
Mikäli on tarvetta Fuktisol eristeen kuormitustaulukolle suunnittelun yhteydessä, saat sen minulta helpoiten sähköpostilla ottamalla yhteyttä osoitteeseen matti@malander.fi

[S3]

Kiitos kommenteista!

Voisitko hieman tarkentaa, kun sanoit "Lattian ja perustuksen yhdistäminen yhdeksi rakenteeksi on tietysti yksi vaihtoehdoista. Silloin koko talon paino kohdistuu kantavaan laattaan."

Itse kuvittelin, että osa kuormasta lepää edelleen (ja mahdollisen laatan valun jälkeenkin) alkuperäisten perustusten varassa. Talohan ei ole suoranaisesti vajonnut, mutta jonkin verran painunut 62v:n aikana... Tämä kantava laatta-ajatus tuli ajankohtaiseksi, koska kellari menee kohta joka tapauksessa remonttiin.

Voi olla, etten ala edes sitä tekemään ja luotan siihen, ettei talo jatkossa painu. Salaojituksen jälkeen on kuitenkin luvassa kuivemmat olosuhteet maaperässä, eli yllätyksiä voi tulla. Noista puupaaluista vielä sen verran, että ne jatkuvat noin 30cm pohjaveden pinnan yläpuolelle: salaojitus on rakennettu siten, että se seuraa tuota "vakio"-pohjaveden korkeutta, mikä on keskikesällä todettu olevan. Keväisin tuo pinta nousi ennen noin 30-40cm ja silloinhan paalut kastuivat kokonaan.

Mitä Matti arvioit - jos tuo paalun pää on 20-30cm matkalta koko ajan pohjaveden yläpuolella, kuinka kauan menee, että se lahoaa?

[Matti Alander]

Osa kuormasta on edelleenkin anturoiden päällä, mutta kuormitus myös jakautuu laatalle.
Koska painumisongelmasi on varsin pieni ja painumisella on monasti tapana rauhoittua miltei paikoilleen, en näkisi niinkään suurena riskinä talon massiivista painumista.
Koska en tiedä puupaalun nykykuntoa en pysty arvioimaan paalun kestoikää, mutta ongelmia tulee varmasti ennen pitkää paalujen yläpään tuhoutumisen muodossa.
Eikö pohjaveden pintaa voi korottaa, jotta paalut saataisiin upoksiin, samalla muukin painumariski pienenisi.
Tuskin lattiaakaan kannattaa todellakaan alkaa millään massiivisilla laatoilla korjaamaan, vaan ehkä keventäen rakenteita ja samalla maakuormitusta.
Nään edelleenkin tarvetta rakennesuunnittelijan hankkimiseksi avuksi, koska turhia remonttejakaan ei kannata tehdä. Muistaakseni Oulusta löytyy ainakin Vahasen toimiston sivukonttori, josta varmasti tällainen pätevä henkilö voisi löytyä. Myös Oulun rakennusvalvonta on tunnetusti aktiivinen monissa asioissa ja sieltäkin kysymällä voisi löytyä korjausrakentamista tunteva henkilö.

[S3]

Jälleen kiitos vastauksesta!

Talon puupaalut - ne muutamat jotka olen nähnyt, olivat hyvässä kunnossa: sisältä vaaleita ja tiiviitä = erittäin lujia!

Paalut eivät ole olleet ennen salaojitustakaan ihan veden peitossa: kesäisin pohjaveden korkeus on noin 25cm paalujen yläpinnan alapuolella, kuten tuossa aiemmassa viestissäni mainitsinkin.

Ainoa erohan on nyt, että uusi salaojitus pitää tuon pohjaveden pinnan vaihtelun kurissa - siis keväistä paalujen "vedellä kyllästymistä" ei pääse tapahtumaan.

Pitää harkita, mihin toimenpiteisiin ryhtyä: voi olla hyvinkin, että teen perus-ratkaisun ja pistän 20cm salaojittavaa + 8cm laatan.

Tekisi kyllä mieli laittaa tuo lattialämmitys, kun tulee mlp ja muihinkin kerroksiin lattiaan lämmitys. Mitä mieltä olet? Kannattaako kellarin lattialämmitys laittaa?

Pistetään myös tuo suunnittelija harkintaan...

[Matti Alander]

200 mm on kohtuullinen eristepaksuus ja soveltuu hyvin lattialämmitykselle. Käyttämällä salaojittavaa eristystä ei myöskään ole merkitystä vaikka pohjavesi toisinaan nousisi eristekerrokseen, koska salaojittava eriste alkaa välittömästi kuivaamaan rakennetta, kun pohjavesi on poistunut.
Koska paalut ovat hyväkuntoisia olisin melko varma, että pohjavesi on ennen salaojitusremonttia peittänyt paalut alleen. Puupaalun säilyminen perustuu hapettomaan tilaan, joka nyt ei ole toimiva. Suunnittelun yhteydessä kannattaa ratkaista mitä rakenteelle tehdään ja miten paalut suojataan. Puupaalut eivät ole sinänsä erikoisalaani, joten asiaa kannattaa tiedustella myös paikallisilta asiantuntijoilta. Vauriot joita rakennukselle saattaa tulla ovat paalujen pettäessä monasti hyvinkin kalliita korjata, joten asia kannattaa hoitaa nyt kun paalut vielä ovat hyväkuntoisia.

[Joni I]

Onko naapureilla ollut ongelmia? MIssäpäin sulla on talo, Suensaaressa vai jonkun pudaksen varrella?
Ääripäiden ymmärtämiseksi esimerkit Hollannista eivät ainakaan pahenna asiaa eli siellä rakennukset perustetaan usein usein kelluvaksi laituriksi eli perustusten alla on yli uppoaman verran esim. EPS-eristettä(ihan hirveästi). Hollannissa pohjavesi on tietyillä alueilla alle lapion mitan päässä maanpinnasta. Hollannissa on monesti myös talvi ja Olympiatason luistelijoita. Ehkä ratkaisut soveltuvat yleistettäväksi Suomeen, mutta hanki pätevä suunnittelija ja riittävät pohjatutkimukset suunnittelun perusteeksi.

[S3]

Talo sijaitsee Tornion keskustan tuntumassa - Suensaaressa, kuten arvelitkin. Joki virtaa tuossa 30-40 metrin päässä.

Naapurin mielestä heidänkn talo on liikkunut, mutta piti sitä varsin normaalina ilmiönä tällä savimaalla...

Koska meidän talo on kokonaan tiilestä, voi painuminen olla kovempaa. En kuitenkaan ole yöuniani menettänyt tämän asian suhteen. Vielä.

[Sami_]

Edelliseen taloomme, joka myös oli savipatjan päällä kelluva kallelleen vajunut hoidettiin teräspaalut. Talonrakennusalan rakennus-suunnittelijoihin en koskaan ole luottanut, joten semmoisia ei erikseen käytetty vaan järkeiltiin ja päätettiin toteutustapa itse. Firma joka paalutuksen teki, arvioi kairattavat paikat ja tekivät koeporaukset että saatiin käsitys kallion syvyydestä joka nurkalla. Ehkä paalutusfirman henkilökunnassa oli suunnittelijoita tai sitten ei, mutta en vaivannut asialla ketään kaupungin ihmisiä tai ammattimaisia suunnittelijoita erikseen. Osa paaluista kairattiin kellarin sisäpuolelta. Vajoama oli halkaissut talosta sokkelin ja se ei meitä haitannut. Paalutusidea tuli vasta kun remontoitiin kellari oleskelutiloiksi ja talon myynti oli mielessä. Ilmeisesti talo on paikallaan vieläkin. Tosin salaojia meillä ei ollut eikä niitä ko. taloon keritty tehdäkään vaikka paalutuksen yhteydessä se olisi ollut helppoa.