Räsnistyneelle orapaihlaja-aidalle suosittelen seuraavaa (pelastanut onnistuneesti jo kaksi): Laitaa ei leikata alas vaan kavennetaan voimakkaasti sivuilta. Kavennetaan molemmin puolin noin 30 cm leveäksi. Alhaalta hiukan leveämpi, kapenee ylöspäin haluttuun korkeuteen esim. 150 cm, latvus kapeahko ja hiukan pyöristetty. Tulos on toki reikäinen rujoke alussa, mutta jonkin tasoinen aita kasvaa jo samana kesänä! Seuraavina vuosina leikkaamista jatketaan samalla periaatteella vuosikasvuja lyhentäen. Kolmen vuoden päästä aitasi on seudun komein. 8)
Lähes 100 % pensasaidoista leikataan väärin ja ne pilataan sillä. Eli leikataan päältä kun pitäisi leikata sivuilta, jolloin tuloskena on lähinnä leveä pöytä jolla lehdettömät jalat. leveä latvus kerää lumikuormia talvella ja kesäisin taas varjostaa tyveä, jolloin tyvi harvenee valon puutteessa. Kapea pensasaita taas saa valoa tasaisesti ja kasvaa paljon tiheämmäksi, todelliseksi näkösuojaksi.
Nurmikkoa vähemmäksi
- Ihmiset käsittääkseni varsin yleisesti valittavat alhaalta kaljuuntuvia orapihlaja-aitojaan, ja kun nyt satun tietämään alan erään ensimmäisistä ammattilaisista (siis puuvartisten leikkaus, arboristi) ohjeet ja olen ne käytännössä erittäin toimivaksi havainnut, niin aattelin kertoa muillekin. Siitäkin huolimatta, että joku ehkä loukkaantuu, niin kerron hänen valittavan sitä, että Suomessa on suorastaan mania tuohon alasleikkaamiseen, vaikka siihen melko harvoin on oikeasti syytä. Ja silloinkin hyväkuntoiset versot jätetään kasvamaan. Pitäisi sen sijaan leikellä joka vuosi varovaisesti kasvua ohjaillen, mutta se tietysti vaatii jo perustietoja joita ihmisillä harvoin on. Annteaan rehottaa kunnes kaivetaan moottorisaha esiin. Ikävä kyllä se kansallismaisemaan vaikuttaa, jos ei kävele laput silmillä.
Alasleikkaus järkevä vaihtoehto jos osa rungoista on jo lahonut tai muuten huonokuntoisia kuten meillä ja tarvitaan uusia haaroja alhaalta lähtien. En ole kyllä meidän aluella nähnyt lähes 100% väärinleikattuja aitoja, ehkä pari.MM kirjoitti:Räsnistyneelle orapaihlaja-aidalle suosittelen seuraavaa (pelastanut onnistuneesti jo kaksi): Laitaa ei leikata alas vaan kavennetaan voimakkaasti sivuilta. Kavennetaan molemmin puolin noin 30 cm leveäksi. Alhaalta hiukan leveämpi, kapenee ylöspäin haluttuun korkeuteen esim. 150 cm, latvus kapeahko ja hiukan pyöristetty. Tulos on toki reikäinen rujoke alussa, mutta jonkin tasoinen aita kasvaa jo samana kesänä! Seuraavina vuosina leikkaamista jatketaan samalla periaatteella vuosikasvuja lyhentäen. Kolmen vuoden päästä aitasi on seudun komein. 8)
Lähes 100 % pensasaidoista leikataan väärin ja ne pilataan sillä. Eli leikataan päältä kun pitäisi leikata sivuilta, jolloin tuloskena on lähinnä leveä pöytä jolla lehdettömät jalat. leveä latvus kerää lumikuormia talvella ja kesäisin taas varjostaa tyveä, jolloin tyvi harvenee valon puutteessa. Kapea pensasaita taas saa valoa tasaisesti ja kasvaa paljon tiheämmäksi, todelliseksi näkösuojaksi.
Meillä on toisen naapurin kanssa tuollainen "reikäinen rujoke" eikä se kovin nopeasti näytä paranevan
Lahot rungot voi poistaa jos sellaista on, mutta kaventamisen myötä tulee myös uutta kasvua alhaalta saakka, koska kaventaessa iso osa pensaasta tosiasiassa lähes alasleikkautuu. Pointti on, että pystysuoraan kasvavat versot säästetään, kallistuvat poistetaan asteittain eri korkeuksilta. Leikkauskohdat, joita tasaisesti ympräi aidan pinta-alaa, alkavat haaroa ja pensas tihenee nopeasti, näin minun leikkamissani on käynyt.
Viimeksi muokannut MM, Ke Maalis 15, 2006 17:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lainaan toista lähdettä, Riikonen-Asikainen: Suomalainen puutarhakäsikirja, s. 187:
... Leikkauksien yhteydessä myös aidan leveyskasvua säädellään; sitä ei kannata missään vaiheessa päästää yli puolta metriä leveämmäksi.
... Pensasaidan nuorennusleikkaus tehdään mieluiten keväällä. Aidan voi tällöin katkaista tyvestä tai leikata noin metrin korkuiseksi. Sitä kavennetaan samalla reilusti myös siuvilta jättäen oksia eri korkuisiksi, jolloin aidasta tulee tuuhea alhaalta lähtien.
Eli nyt jos otatte mittanauhan käteen, teette lenkin ja katsotte, monessako pihassa leikattu pensasaita on korkeintaan puoli metriä leveä, niin ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Meidän asuinalueellamme löytyy 2.
Eli kavennusleikkauksessa kun pitää jättää kasvuvaraa sivuille, niin sopiva aidan paksuus nuorennusleikkauksessa olisi ehkä 30 cm, ja myöhemmin kesäisten hoitoleikkausten yhteydessä jätetään vuosikasvusta n. 5 cm.
Mutta kukin toki tyylillään, näin vain syntyisi tyylikäs.
... Leikkauksien yhteydessä myös aidan leveyskasvua säädellään; sitä ei kannata missään vaiheessa päästää yli puolta metriä leveämmäksi.
... Pensasaidan nuorennusleikkaus tehdään mieluiten keväällä. Aidan voi tällöin katkaista tyvestä tai leikata noin metrin korkuiseksi. Sitä kavennetaan samalla reilusti myös siuvilta jättäen oksia eri korkuisiksi, jolloin aidasta tulee tuuhea alhaalta lähtien.
Eli nyt jos otatte mittanauhan käteen, teette lenkin ja katsotte, monessako pihassa leikattu pensasaita on korkeintaan puoli metriä leveä, niin ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Meidän asuinalueellamme löytyy 2.
Eli kavennusleikkauksessa kun pitää jättää kasvuvaraa sivuille, niin sopiva aidan paksuus nuorennusleikkauksessa olisi ehkä 30 cm, ja myöhemmin kesäisten hoitoleikkausten yhteydessä jätetään vuosikasvusta n. 5 cm.
Mutta kukin toki tyylillään, näin vain syntyisi tyylikäs.
Jos joku ystävällisesti tarjoaa neuvojaan asiasta, josta jotakin tietää, niin eikö se ole vain hyvä asia? Ja eikö se ole koko sivuston idea jakaa ideoita, mielipiteitä ja kokemuksia? Itselläni ei tuolle neuvolle ole käyttöä, mutta voisin kuvitella, että monella muulla on. Ja jos kuvittelen vielä sen verran että jotain jostain asiasta tietäisin ja olisin vielä niin solidaarinen että kertoisin muillekin niin en kyllä olettaisi että puuttuisin sillä jotenkin negatiivisessa mielessä muiden ihmisten elämään, vaan niin että onpa kiva kun voin kertoa tästä muillekin ja vaikuttaa osaltani jopa jonkun alueen maisemaan.
Jaa, MM:n neuvo on varmasti hyvä, mutta toisaalta: yritin itse puolilahoa pensasaitaa vetristää (osa pensaista siis todella vanhoja) samalla konstilla (siis leikkaus sivuista, kuivat, kuolleet pois). Isäni hermostui surkeisiin pensaisiimme ja veti puolet moottorisahalla puolimetrisiksi, puolet rukoilin säästämään. Ja avot, jo samana kesänä nuo alasleikatut olivat vihriöineet ja tuuhentuneet upeiksi pensaiksi! Vedin sitten loputkin n. puoleen metriin, siivoilin pensaiden alustat rikkaruohosta (kompostia ja sanomalehteä vielä sen päälle, sanomalehden päälle haketta/ruohonjätettä yms). Nyt on komeat pensaat, vaikka itse sanonkin. Pitää muistaa pitää kapeina kanssa... jos joku vaikka tulee mittailemaan... 
Siis anteeksi, mutta mihin tämä liittyy? Keskusteluahan täällä juuri käydään? Olisi helpompaa ymmärtää jos käytät lainausta jos viittaat johonkin tiettyyn kirjoitukseenPötkö kirjoitti:Jos joku ystävällisesti tarjoaa neuvojaan asiasta, josta jotakin tietää, niin eikö se ole vain hyvä asia? Ja eikö se ole koko sivuston idea jakaa ideoita, mielipiteitä ja kokemuksia? Itselläni ei tuolle neuvolle ole käyttöä, mutta voisin kuvitella, että monella muulla on. Ja jos kuvittelen vielä sen verran että jotain jostain asiasta tietäisin ja olisin vielä niin solidaarinen että kertoisin muillekin niin en kyllä olettaisi että puuttuisin sillä jotenkin negatiivisessa mielessä muiden ihmisten elämään, vaan niin että onpa kiva kun voin kertoa tästä muillekin ja vaikuttaa osaltani jopa jonkun alueen maisemaan.
Aika kaukana ollaan alkuperäisestä aiheesta. johon ajattelin uskaltaa kommentoida...
Helppo, mutta ei niin ominainen rm-talon pihan ratkaisu on,ottaa nurmi pois, laittaa suodatinkangas ja murske. Väliin isompia kiviä ja tilaa istutuksille oman maun mukaan.
http://marjop.vuodatus.net/page/Yrttikorventie
-marjo-
Helppo, mutta ei niin ominainen rm-talon pihan ratkaisu on,ottaa nurmi pois, laittaa suodatinkangas ja murske. Väliin isompia kiviä ja tilaa istutuksille oman maun mukaan.
http://marjop.vuodatus.net/page/Yrttikorventie
-marjo-
..rakentaja raju,kohta menee taju..
Kauniita kuvia, mutta aika japanilaistyylisiä minusta rintamamiestaloon. Sorakäytävät sinänsä ovat klassikkoainesta, mutta ehkä itse lähtisin suomalaisesta pihaperinteestä, jossa käytävillä on selkeä muoto, pihan keskikohta avoin joko nurmella tai soralla ja istutukset reunemmalla, koristekasvit mahdollisesti keskitetty kuistin/pääoven ja sisääntulon tuntumaan.
Modernimmassa pihassa tuommoinen olisi ihana.
Modernimmassa pihassa tuommoinen olisi ihana.