Uskaltaako: Peruskuntoinen RMT ja katto vuotaa

[VihreäTalo]

heips,

Nyt se sitten taisi löytyä, tämä tuntui heti kodille!


Kyseessä aivan peruskuntoinen talo (muovi- ja kokolattiamattoja lisätty 70-80-luvulla), vintti kylmää tilaa. Alunperin tehty 30-luvulla rossipohjalle, 1958 tehty laajennus, jonka alla kellari. Nykyinen eteinen ja makkari 'uudella' puolella, keittiö ja olohuone rossipohjalla.

Perikunta myy, edellinen asukki asunut yli 90 vuoden ikään. Ollut asumattomana jonkin aikaa, ilmeisesti 1-2 vuotta, mutta lämmöt päällä koko ajan (tämä täytyy vielä tarkistaa).


Ja sitten se mihin tarvitaan kokeneempien apua:

-Huopakatto vuotaa piipun vierestä ja siellä täällä aluslaudoissa lahoa. Katon aluslaudoitukset siis näkee ullakolta. Suurin osa aluslaudoista oli hyvässä kuosissa, mutta joistain paikkoin vettä päässyt tippumaan -> lahoa puuta.

-> Katto ensi hädässä uusiksi, mutta kuinka isoa tuhoa vuodot ovat voineet saada aikaan? Täytyykö varautua myös seinien totaalisen purkamiseen ja kaiken tekemiseen uudestaan (+lahojen tukrakenteiden uusimiseen)? Miten tuhojen laajuudesta voisi päästä varmuuteen?

-Ullakolle kasattu joskus 50-luvulla keko muhia (tarkoituksena tehdä yläkerta lämpimäksi, mutta homma jäänyt kesken)

-> Onko tästä läjästä voinut koitua ongelmia?

-Ullakon ikkunan alla paperit kastuneet joskus, alla olevat laudat vaikutti koputtelemalla koville, mutta ulkolaudoitus näytti kärsineelle tältä kohtaa. Lisäksi tässä kohtaa talossa, keskikerroksen puolella on kaapin katossa jälkiä kostumisesta (mustia pilkkuja)


Tänään mennään uusintakatselmukseen, joten kaikki kommentit olisivat erittäin lämpimästi tervetulleita.
Mihin kannattaa eritoten kiinnittä huomiota? (Vai kannattaako edes lähteä katsomaan uudestaan... =)

Niin, aiomme yrittää saada digikameralla kuvia rossipohjasta (3 pientä luukkua n. 15x15cm).

[pikkumiäs]

Taskulamppu, huonot vaatteet ja pää pitkälle alustaan. Purueristys yläpohjassa vuodon kannalta hyvä. Mites onko piippua käytetty koska? Kurkkaus ylhäältä piipun sisään. Missäs kunnossa putket (onko vielä betoni/valurauta viemärit, onko vesiputket kuparia) alkavat olemaan tiensä päässä rautaputket. Onko pesutiloja (ovat remonttihinnaltaan kalleimpia)? Tuleeko taloon voima- vai valovirta. Kellaria ympäröivät rakenteet. Onhan näitä kohti vaikka millä mitalla, riippuu tietysti siitä kuinka paljon olette aikoneet remontoida?

[VihreäTalo]

Kiitos vastauksesta.

Päätä ei ikävä kyllä saa sinne alustaan (kissan luukut niin pieniä, että vain käsi mahtuu). Toivottavasti saadaan kuvia otettua.

Piipusta unohtui tosiaan mainita; katon yläpuolinen osa on huonossa hapessa (laasteja puuttuu tiilien välistä ainakin) Piippua ei ole käytetty aikoihin (tulipesät poistettu ) ja ajateltiin vaatia palotarkastajaa se katsomaan. Jos piipun kanssa tulee jotain isompaa remppaa, niin sitten hinnan alennusta.

Viemärit ja putket on alkuperäisiä. Ajatuksissa oli kuitenkin uusia niitä pikkuhiljaa remontin edetessä huoneesta toiseen. Miten käyttöikää voisi vielä arvioida?

Pesutilana löytyy kellarista amme + käsisuihku!
Ullakolle suunniteltiin suihkua ja vessaa (ja kolmea makkaria). Ja piharakennuksesta löytyy sitten puulämmitteinen sauna. Katto täytyy piharakennukseenkin kyllä uusia, ettei vesi tippase lauteille..
Joskus (ehkä) jos voimat ja rahavarat antavat myöten, niin saattaisimme alkaa tuonne kellariin pesutiloja haaveilemaan (Fuktisoleja on kovasti tutkittu)
Mutta tälle erää kellari saisi jäädä nykyiseen asuunsa, siis betonia ympäriinsä.

Hmmm, nyt en ymmärrä: " Tuleeko taloon voima- vai valovirta." Mitäs näillä on eroa???


Ei kait sitä kaikkea pysty etukäteen edes miettimään (vai pystyykö?). Mutta jos nyt tärkeimmät seikat osaisi edes huomioida, ettei lopputuloksena ole henkilökohtainen konkurssi, menetetty terveys ja avioero!!!

[Pekka Huhta]

Eihän tuollainen paikallinen vuoto taloa kokonaan pilaa. Jos piipun juuresta on vuotanut, niin siitä sitten lähdetään ihmettelemään alaspäin. Eli ensin katsellaan siellä yläpohjassa yläkerran katon kohdalta että onko purut sen piipun ympäriltä kuivat, onko niissä tummumaa, onko ympäröivissä rakenteissa mätää. Jos ei, niin vaurio rajoittuu sinne vesikaton ruodelautoihin. Jos missään kohti muualla katossa ei ole vuotoja, niin riittää että piipun ympärys tehdään uudelleen.

Jos yläpohjassa on purut ruskeina ja laudat lahoja, niin sitten kipitetään yläkertaan katselemaan yläkerran kattoa. Näkyykö vaurioita sinne asti? Onko yläkerran muureissa vesijälkiä, rappaus irronnut yms. Samalla tavalla kartoitetaan alaspäin niin pitkälle että selviää mihin asti vesi on vuotanut.

Jos vesijälkiä on muuallakin katossa, niin samalla tavalla kannattaa katsoa purut siitä alta. Jos purut on kirkkaat ja niitä pöyhimällä ei näy mitää kasvustoa (voit kaivaa aina alapuolella olevaan laudoitukseen asti) niin isoa vahinkoa ei ole päässyt tapahtumaan.


En nyt oo varma luinko ihan oikein, mutta jos ihan joka paikassa pääsee katsomaan katon alapuolelle niin sittenhän se ei ole muuta kuin purujen pöyhimistä. Jos siis katon molemmat lappeet pääsee koko matkaltaan tarkistamaan ullakon kautta, niin eihän siinä mitään ihmettä ole. Kun termi "ullakko" voi viitata joko yläkerran yläpuolelle sinne yläkolmioon taikka sitten yläkertaan (jos sitä yläkertaa ei ole rakennettukaan niin "yläkerta" onkin yhtäkkiä "ullakko")

Jos se huopakatto on vuotanut useammasta paikasta, niin sittenhän se pitää tehdä uusiksi. Helpoin ja halvin tapa on tehdä uusi huopakatto. Tässä tulee sitten ero siihen että onko se yläkerta rakennettu vai ei: jos vesikattoon näkee joka paikasta alapuolelta, niin vanhat huovat voi hättää alle, mutta jos siellä on ylhäällä väliseiniä, niin niiden kohdalla kattoa ei välttämättä näy. Jos kaikkea ei pääse tarkistamaan alapuolelta, niin ihan oman mielenrauhan takia sieltä varmaan kannattaa ottaa ainakin niiltä alueilta kaikki vuodat pois ja katsoa että onko vinokaton taikka yläkerran seinien kohdalla vuotopaikkoja. Jos ei, niin vähän ruoteiden paikkausta ja uudet huovat päälle. Jos on, niin tuommoisen puruseinän purkaminen paikallisen vaurion kohdalta on pikku juttu. Jos siinä vinokaton alueella ei ole mitään kattolyhtyjä, jiirejä taikka läpivientejä, niin vettä tulee äärimmäisen harvoin niin paljon läpi että seinä mätänee. Sen sijaan esim. jiireistä voi tulla paljonkin vettä läpi (jiirillä tarkoitetaan katossa kulmaa, joka syntyy jos katto on vaikka L-mallinen, niin sinne ällän sisäsakaraan muodostuu jiiri). Semmoisissa vuodoissa voi mennä paljonkin pilalle.

Vintille kasatuista muhista ei pitäisi olla mitään haittaa. Sen sijaan jos ikkunasta on tullut vettä niin paljon että alhaalla asti näkyy, niin sitä kannattaa pöyhiä vähän huolellisemmin läpi.

Pekka

[tarpola]

Melkein mitä tahansa uskaltaa ostaa, kyse on vain siitä mitä siitä kannattaa maksaa. Onko tontti oma vai vuokratontti? Jälkimmäisessä tapauksessa maksu on talosta. Jos tontti on oma ja hyvällä paikalla, tontin arvo voi olla suuri osa myyntihinnasta. Lähtötietojen perusteella voi olettaa, että taloon pitää investoida 5000–10 000 euron verran per vuosi seuraavan 5–10 vuoden aikana. Ekaksi vesikatto, sitten pesutilat, putket, sähköt, ikkunat, lisäeristämisen tarve, kellari... tai sitten kaikki kerralla isolla rahalla ja isolla työllä tai pienellä rahalla ja aivan helvetillisellä työllä.

Ei ole tarkoitus masentaa, hauskaahan tämä on. Mutta jos tuota listaa lähtee kuittailemaan sillä perusteella että tuota ei tarvita viiteen vuoteen, tuota ei koskaan, homma selkenee. Kummasti selviytymiskyky paranee kun oppii asumaan puutteiden keskellä. Silti joku realismi pitää olla sikäli että kun laskee myyntihinnan ja tarvittavat remontit päälle ja jakaa neliömäärällä, pitäisi päätyä jotensakin järjelliselle tasolle. Joskus olen ollut huomaavinani että vuokratontlla olevista taloista maksetaan suhteessa korkeampia hintoja, siinä perustana voi olla nykyinen halpa tontinvuokra mutta tämä on pitkässä juoksussa poistuva etu. Oulussa vuosivuokra taitaa uusilla tonteilla olla viiden prossan luokkaa myyntihinnasta eli samaa tasoa voi omissa laskelmissa soveltaa.

[VihreäTalo]

Tuhannet kiitokset kommenteista! =)

Välillä alkaa epäilyttämään, että katseleeko tässä tyystin vaaleanpunaisten linssien läpi tätä systeemiä. "Eihän se ole kuin puuta, senhän voi korvata uudella"


Eli lähdemme siis metsästelemään märkiä puruja
Yritetään tehdä perusteellista työtä, vaikka hankalaa varmasti tulee olemaan. Ullakolla ei tosiaan ole lattiaa, vaan irtonaisia lautoja&mattoja yms. kävelemään siellä tosin pystyy (lautoja tasaisesti jokapuolella). Eli yritämme nostella rompetta jokapuolelta ylös, jotta välipohjan (keskikerros vrs. ullakko) purut voi tarkistaa. Niin ja katossa näkyi tosiaan 'lahoja' puita. Ei sinne ylös asti yltänyt koputtelemaan, mutta silmämääräisesti näytti huonolle aina siellä täällä.

Ja muualla ullakolla ei sitten puruja olekaan (lukuunottamatta sitä kasaa keskellä lattiaa). Seinissä ja katossa näkyy ne laudat, vinolaudoitus? ja vesikaton aluspuut? = lappeet? (Termit vähän hukassa... ) Eikä mitään väliseiniä ole.

Osaisitteko heittää kustannusarviota tuolle huopakaton laitolle?
Mielestäni jiirejä tai kattolyhtyjä ei ollut, mutta täytyypä vielä tsekata. (Lisää tarkistuslistaan...)


Omalla tontillahan tämä tönö jököttää, ehdoton plussa. Ja kyllähän tontin hinta vie suuren osan hinnasta, mutta kyllä siinä talollekin on joku ropo laskettu.
Kellari olis tarkoitus jättää tosiaan ihan nykyiselleen, pihasauna riittää loistavasti + yläkerran suihku (valmistuisi kenties vuonna 2010..)
Siis pienellä budjetilla pikku hiljaa ollaan liikenteessä, siksihän se jännittääkin.

[Pekka Huhta]

Älkää etsikö vain märkiä puruja vaan semmoisia jotka joskus on olleet märkiä. Eli kannattaa katsella niiden mattojen ja purujen päältä jo että onko vesijälkiä. Ja erityistä painoa kannattaa panna niille paikoille, joissa katto on vuotanut, eihän sitä vettä pitäisi muualla olla.

Pekka

[kaukomäki]

Muistaa sitten, että yleensä katon laudoituksessa on käytetty betonivalumuotin lautoja, eli kaikki harmaa epämääräinen töhkä ei siis välttämättä ole lahoa, mätää taikka hometta. Omaan silmään nämä meidänkin katon laudat näyttivät ensinäkemällä mädiltä ja lahoilta, mutta tosiasiassa näin ei siis ollutkaan.

[pikkumiäs]

Ottakaa joku puukko mukaan, jolla hyvä kokeilla onko pehmeää vai näyttääkö vaan.
Siksi on hyvä jos tulee 3x25a sähköt jo valmiiksi, ettei lopu kesken kun rupeatte laittamaan lättialämpöä, ilpoa yms. Nykyisin kun tuppaa olemaan enempi noita sähkövimpaimia kuin ennen.

[VihreäTalo]

Uusinta näytöllä käyty.

Ullakolla koputeltiin katon puita (sieltä täältä lautojen väleistä näkyi huopa) ja suurin osa oli hyvässä kuosissa. Piipun ympärillä yksi lauta ihan hapero&tummunut ja haperoita puita siellä täällä muuallakin. Itse näkisin, että tuo ei niin paha. Katon uusimisen yhteydessä uusisi nuo huonot puut. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lattialla olevia puruja yritettiin katsastella näiden katon huonompien kohtien kohdalta ja kuiville ja hyville ne vaikutti.
Jopa ikkunan alla kuivia sanomalehtiä yms.

Ikkunan vierustan tuulensuojapaperithan ovat kastuneet joskus ja syykin taisi nyt löytyä. Yläpuolella ollut antenni, joka poistettu ja reikä oli nyt tukittu joillain räteillä(?). Mutta siis vedet olisivat voineet tulla tuolta. Tässä samalla kohtaa ulkoseinällä oli ulkolaidoitus heikon näköinen. Ikkunasta tosin puuttui se ylälauta, oliskos tuo sitten syypäänä..Ikkunan yläpuolella laudat hyvän näköisiä.

Keskikerroksessa tässä samassa ongelmakohdassa oli kaappi, jonka sisällä pahvit. Pahvit yläosasta märkiä. Ja täällä kuitenkin hellettä pidelly jo jonkun aikaa...
Mitäs tästä sanotte?
Nyt hiipii mieleen vaara, että märkää siellä kahden kerroksen välissä on (-> hometta + ties mitä) ja tämän sivun talosta joutuu repimään kokonaan auki -> kaikki pellolle ja täysin uutta tavaraa tilalle. Toiveissa olisi ollut purueristyksen säilyttäminen.
Osaisiko joku kertoa paljonko kauhuskenaarion toteutuminen tulisi kustantamaan.

Ja sinne kissanluukkuihin ei sitten käsikään mahtunut (hiirille kai nuo on tehty!), joten rossipohja edelleen mysteeri. Yritettiin kyllä työntää nokkaa sinne luukkuihin ja ei kovin kummoselle haiskahtanut.
Ideoita miten tämän saisi setvittyä myyjää tyydyttävällä tavalla? Ei oikein ollut suopea kokolattiamattojen pieneen repimiseen, jotta alla olevat laudat näkee... Onneksi yhden kynnyksen sai kätevästi irti. Joten aukkojen isontamista en ehkä uskaltaisi ehdotella..

Ja yksi iiiso miinus vielä paljastui: eipä löydy lautalattiaa alta. Kaikkien kerrosten alta kun kaiveltiin lattiaa esille, niin ihan raakalautaa siellä oli. Tuosta ei vissiin sissikään saisi lattiaa aikaiseksi, vai onnistuisko Huhdan Pekalta?

Niin, ja ei löydy 3x25a, joten kustannusta tuostakin luvassa.

Edelleen kaiken näköiset kommentit erittäin tervetulleita. Tässä kaikessa selvittelyssä ja mietinnässä ei tahdo oikein enää pääkoppa pelata..

[Mika]

Kiitos vastauksesta.

Viemärit ja putket on alkuperäisiä. Ajatuksissa oli kuitenkin uusia niitä pikkuhiljaa remontin edetessä huoneesta toiseen. Miten käyttöikää voisi vielä arvioida?

Noista putkista sen verran, että niitä on hankalaa uusia aivan huone kerrallaa, meillä ei ainakaan aikoinaan onnistunut mutta kerros kerrallaan onnistuu jo helpommin. Meillä tehtiin ensin koko 1. kerros ja sitten 1½ vuoden jälkeen uusittiin 2. kerroksen putket. Vielä olis tuo kellarin lattian alla olevat betoniputket uusimatta.

Niin, ja ei löydy 3x25a, joten kustannusta tuostakin luvassa.

Sitten sähköasia, meillä Oulussa taisi tuo liittymän vaihto olla 500 € kun otti tilalle 3*25A:n ja sitten toiset 300€ päälle kun jouduttiin vaihtamaan 3*35A myöhemmin. Siihen tietenkin päälle vielä pääkeskuksen uusiminen n. 600€ + työt. Meillä nämä tehtiin aivan alussa. Sitten huone kerrallaan vedettiin uusia sähköjä tarpeiden mukaan. Sähköjen tekeminen onnistuu huone kerrallaan huomattavasti helpommin kuin putkien uusiminen.

[VihreäTalo]

Kiitos Mika hintavinkeistä, ne on tässä vaiheessa kultaakin kalliimpia.

Saako udella, että mistä syystä jouduitte vaihtamaan vielä 3*35A? Itse olen ollut siinä uskossa, että normikäyttöön riittäisi tuo 3*25A.

Hmmm... täytyy vielä miettiä tuota putkien uusimisasiaa (sähköhommelit toimisi varmasti meillekin loistavasti noin). Ennen putkiremppaa pitäisi kuitenkin olla suunnitelmat keittiölle (vaihtaako jopa paikkaa talon sisällä nykyiseen makkariin) ja suihkun rakentamiselle/tekemättä jättämiselle. Vai kuinkahan paljon siinä rahallisesti häviää, jos joutuukin viemäriputkia siirtämään/jatkamaan/lyhentämään? Työn ainakin joutuisi maksamaan 'kahteen kertaan' ja lattioita repimään auki?

On tämä hommaa; aina, kun jonkun asian saa selviteltyä, niin tulee triplaten uusia selviteltäviä juttuja !
No, eipähän ole ollut tekemisen puutetta ja yöunien pituuskin on huomattavasti lyhentynyt; vielä tämä täytyy selvittää... (=totuttelua rintsikkaelämään).

[Pekka Huhta]

Jep. Ei sitä kattoa tarvitse ruveta uusiksi tekemään jos vain osa on hapanta - erityisesti jos niitä happamia paikkoja on vähän.

Jos vesi on tullut läpi asti niin pahasti että alapuolella olevan komeron katosta on tullut vesi läpi, niin kyllä se pitää jo tutkia sitten tarkemmin. Tarkka kaveri vaihtaisi myös kastuneelta alueelta purut, mutta jos vuoto voidaan paikallistaa antenninreikään, niin ei sitä monesta koolinkivälistä tartte ottaa auki. Eli sen puoleen en millään pysty uskomaan tuohon "kauhuskenaarioon" että koko pääty pitäisi kaivaa auki. Mutta sen märän kaapin yläpuolella olisi pitänyt varmaan kattella purut tosi tarkkaan.

Joka tapauksessa tuo vesivahinko on ihan selkeä peruste varautua remppaan, eli pyytäkää sopiva alennus (vaikka 4-7000€) ja laskekaa että remppa tulee sillä tehtyä. Melko todennäköisesti se on enintään muutaman tonnin juttu.

Alapohjan kunto olisi kyllä melko pakko päästä kattomaan, onko ihan varma ettei missään ole luukkua? Se on kumminkin vanhassa talossa riskipaikka, minusta se olisi jo myyjänkin intresseissä päästä kattomaan mitä siellä on. Eli se pitäisi kumminkin varmistaa. Eli jos käytte kolmannen kerran, niin parasta olis lapioida kastuneen paikan kohdalta kaikki purut pois ja katsoa että onko rakenteet lahoja, ja sitten sinne alapohjaan pitäis kyllä jollain konstilla päästä. Mutta enpä päässyt itsekään oman taloni alapohjaan ennen ostoa, niin että itsekin tuli ostettua sika säkissä. Kun halvalla sai


Olen yhteen taloon ollut tekemässä raakalaudasta lattiaa, eikähän siitä hyvä tullut. Siellä oli ihan sama rakenne, raakapontti, lastulevyt ja muovimattoa, eikä rahaa uusiin lattialautoihin sihen hätään löytynyt.

Siitä hommasta opittua:

- Raakaponttilauta on ohuempaa kuin varsinainen lattialauta, yleensä 20-23-millistä. Kun se vielä joudutaan hiomaan tasaiseksi niin lattiasta tulee hyvin eläväinen. Eli painuu jalan alla, kittaukset rapsuu saumoista, siellä täällä on jopa vähän pelottavan tuntuisia "notkauksia" jalan alla jne.
- Hiominen onnistuu parkettihiomakoneella, me hiottiin vielä viimeiset kierrokset lattianhoitokoneella (sillä on helpompi tasoitella mahdollisesti parkettikoneesta jääneitä jälkiä ja sillä pääsee lähemmäs seinää). Seinänvierukset viimeisteltiin käsipelin nauhahiomakoneella.
- Raakaponttilattiaa ei ole yleensä edes yritetty tehdä yhtä tiiviiksi kuin oikeaa lattiaa, eli ponttilattian väleissä voi olla oikeen juhlavat raot. Kittiä menee paljon ja jälki on muutaman vuoden päästä enempi kotoisa kuin siisti.
- Raakaponttilattiaa ei kannata kuvitellakaan lakkaavansa, maali on ainoa vaihtoehto.

Tässä vaihtoehdossa lattiasta ei tullut "huono", tosin siinä oli yllä mainittua vähän huteraa tunnelmaa. Ulkonäön puolesta aika jees, mutta paikka paikoin notkuminen kiusaa. Se kuitenkin kesti jopa melkein kuution akvaarion (paino laseineen yli tonni) päällään.

Viimeksi kun sen lattian näin, niin kyllä siellä oli jo aika monesta kohtaa kitit porsineet ja lattia oli vähän epämääräisen oloinen. En siis suosittele ollenkaan, vaikka onhan se nyt tietysti tehtävissä.

Pekka

[VihreäTalo]

Hmmm,, lattiaa voisi kuitenkin harkita toteutettavaksi tuohon tyyliin.
Tarkoituksena olisi kuitenkin vain saada väliaikainen pinta, jota kehtaisi jonkun vuoden katsella. Varsinainen lattian laitto sitten joskus myöhemmin (jahka yläkerta valmis).

Pitkien pohdintojen jälkeen vaikuttaisi sille (mutta eihän tässä asiantuntijoita olla), että keskikerroksen kaapin kattoon on tullut vettä vintin ikkunan kautta. Ulkolaidoitushan oli kärsineen näköinen tämän ikkunan alla ja ikkunasta puuttuu ne 'reunapuut'. Joten koko seinän täydellinen purkaminen ja kenties runkorakenteidenkin uusiminen kyllä edelleen pelottaa...

Onko hajua selviäisikö tästä oikeasti tuolla 7k€?

Vielä lähdemme kuitenkin talolle uusintatutkimuksiin ennenkuin tarjousta uskaltaa tehdä.
Millä ihmeen konstein sen rossipohjan saisi tutkittua...?

[Aura]

Lueskelin kesälomareissulla saariston yhteysaluksessa jotain alan julkaisua, jossa kovasti päiviteltiin rossipohjaisten talojen liian pieniä kissaluukkuja. On kuulemma isostikin riskiä luvassa silloin. Jotkut ovat kertoneet ujuttaneensa kameran kepin nokassa reiästä sisään; miltäs se kuulostaisi?