Kellarin lattian eristys.

[jussi1981]

Moikka eli tarkoitus on laittaa vesikiertoinen lattialämmitys.
Piikkasin vanhan lattian pois joka koostui seuraavista.

ylhäältä alaspäin:
-betonia noin 5cm
-piki kerros
-valu+raudoitus noin 10cm
-hiekka.


Nyt ajatuksena

ylhäältä alaspäin:
-Laatta
-valua noin 5-7cm
-vesiputket
-raudoitus
-styroksia 2x50mm limittäin
-hiekka

kuulostaako pahalta?
kyse ei ole siis pesutiloista (eli ei tarvitavedeneristytä)

[Jukka68]

Laita rytoksin tilalle salaojittava eriste, niin saat kapillaarikatkon samalla.

[Matti Alander]

Rakenteesta puuttuu kapillaarikatko kerros kokonaan. Eristyskerros on nykytietämyksen mukaan lattialämmitykselle vaatimaton, josta seuraa mahdollisesti ongelmaa maaperän liikalämpiämisen muodossa.
Betonilaatan tulisi normien mukaisesti olla vähintään 80 mm, 50 mm on kuitenkin aivan liian ohut.
Jotta pystytään katkaisemaan kapillaarinen kosteudensiirtyminen rakenteeseen tarvitaan vähintään 200 mm pestyä kapillaarikatko sepeliä tai soraa. Näin paksut kerrokset aiheuttavat taas ongelmia usein huonekorkeuksien kanssa. Siksi käytetään usein alimmaisena eristekerroksena salaojittavaa eristystä, jossa tyyppihyväksynnän mukaisesti maksimi kapillaarinen nousu voi olla 5mm.
Samalla syntyy myös ulospäin harveneva rakenne, jolloin betonilaatta ja muukin ylimääräinen kosteus siirtyy tehokkaasti höyryn osapaine-erojen ansiosta kohti maaperää. Hyvä lämmöneristys pitää myös kosteuden maaperässä, koska lattian lämpötila ero maaperän kanssa pystytään säilyttämään riittävänä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 3 asteen lämpötilaeroa, jolloin maaperän suuremman kosteusmäärän aiheuttama höyrynpaineen korotus voitetaan lämpötilaerolla ja kosteusvirta pysyy kohti maaperää.
Ulospäin kuivuva lattiarakenne voidaan myös pinnoittaa vapaammin, eikä vaadita sisäänpäin kuivumisen vaatimia erikoisratkaisuja.
Nykytiedoilla pidän 150 mm eristyskerrosta minimipaksuutena ja uusissa taloissa 300 mm ei ole harvinaisuus. Rintamamiestalosta ei kuitenkaan kannata yrittääkkään rakentaa Passiivitaloa, vaan sitä tulee korjata vanhan rakennuksen ehdoilla järkevin eristepaksuuksin. Energiaa voidaan sitten säästää monilla eri tavoilla tarvittaessa, kuten maalämmöllä jne...
Kosteustekninen toimivuus kuitenkin kannattaa aina suunnitella lämmöneristyksen yhteydessä, aivan liian paljon hyväkuntoisia rintamamiestaloja on pilattu varsinkin kellariremonttien yhteydessä.
Korostan vielä lopuksi, kuten useasti aikaisemminkin, niin toimivat rakenteet syntyvät varsin helposti rakentamalla tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä sijoittamalla pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.

[PETEBJ75]

Energiaa voidaan sitten säästää monilla eri tavoilla tarvittaessa, kuten maalämmöllä jne..

Miten maalampo saastaa energiaa? Sahkolaskua silla kylla saa pienennettya mutta energian kulutusta se ei taida pienentaa

[Hower]

Jaah...
no jospa sanotaan että tuotettua ja ostettavaa energiaa säästetään niin menisköhän se sitten ymmärrettävässä ja oikeassa muodossa?

[Sepe]

Toimiiko styroksi kapillaarikatkona? Olisi hyvä kuulla asiantuntemusta asiasta. Löytyy lähinnä yksittäistapauksista tietoa että toimisi. Omakin tapaus on sellainen, lattian betonilaatta sisään valettuine sähkölattialämmityksineen on pysynyt 30 vuotta kuivana, kun alla on styroksi ja sen alla hiekka (ja kallion kaiken alla tiedetään olevan täynnä vesisuonia). Rakenne on sisäänpäin kuivuva eli lattialaatoitus ilman vesieristettä.

[Matti Alander]

Mikään vettä imevä materiaali ei voi toimia teoriassa kapillaarikatkona. Eps-levyn tiiveydestä taas riippuu miten nopeasti se ottaa vettä sisäänsä ja kuljettaa sitä. Turvallisinta pidemmän päälle on kuitenkin aina rakentaa kapillaarikatko, vaikka lattiarakenne pystyisi kuivumaan myös sisään päin.

[Sepe]

Heh, tarkoittamani eksakti kysymys olikin siis "onko styroksi vettä imevä materiaali". Eivät kai ne palloset sentään ime sisäänsä vettä? Kapillaari-ilmiö on sinänsä tuttu mutta en tiedä onko styroksin pallosista puristettu rakenne sellainen että kosteus pääsisi nousemaan kapillaarisesti, eli onko nousukanavia muodostavia rakoja pallosten välissä.

[jussi1981]

Sitä itse mietin, että eikös styroksi tee sinänsä limittäin ladottuna kapilaarikatkon?
No voihan sitä varuiksi laittaa vaikka yhden kerroksen styroksia ja finfoamin sen päälle, niin valmistajan mukaan ei tarvi muuta eristettä.
Vanhassa lattiassa oli betoni ja piki välissä, ja toimi 50V
Jos rakentaisi samanlailla niin ilmeisesti muovi betonin väliin, niin tulisi kunnioitettua sitä vanhaa...
eikä ollut petonin alla mitään sepeliä, ihan hiekkaa vaan.

[Matti Alander]

On tietysti paljonkin olosuhteista kiinni, mikä vettyy ja mikä ei. Myös aikajanalla on merkitystä ja lämpötilaeroilla.
Kapillaari-ilmiö taas perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen ja mitä tiiviimpi materiaali, sitä suurempi kapillaarisuus. Kapillaarisuutta pyritään katkaisemaan yleisesti mahdollisimman harvalla materiaalilla, jossa olisi hyvin olematon huokoisalipaine.
Muovikalvon käyttöä lattiarakenteen alla ei ole suositeltu käytettäväksi enää kymmeneen vuoteen, koska sen on todettu aiheuttavan enemmän ongelmia, kuin hyötyä. Suulakepuristetut levyt alkavat myös olla melkoisen höyrytiiviitä ja niiden asentaminen betonirakenteen ulkopuolelle varmasti estää tehokkaasti ulospäin kuivumisen. Lattia solupolystyreeni taas on huomattavasti harvempaa ja läpäisee vesihöyryä, mutta kastepisteen muodostuminen lattiarakenteen sisään saattaa vuosien varrella aiheuttaa myös eristeen vettymistä. Kellarinseinissä Eps-eristeen asentaminen ulkopuolelle on yleisesti nähty ongelmarakenne, joka estää kellarinseinän kuivumista tehokkaasti ja muurahaiset jotka pitävät kosteudesta viihtyvät hyvin betonirakenteen ja Eps-eristeen välissä.
On myös kaksi eri asiaa eristetty lattia, joka pyrkii kuivumaan ulospäin lämpötilaerojen vaikutuksesta ja vanha rintamamiestalon lattiarakenne, joka oli eristämätön. Eristämätön lattia kuivuukin miltei pelkästään sisäänpäin ja myös sen alla oleva hiekka.
Edelleenkin toimii parhaiten rakenne, joka harvenee ulospäin, niin kellarinseinissä, kuin lattioissakin. Myös kosteusvaurioiden korjaamisessa on periaate antaa kosteudelle helpoin tie ulos rakenteesta toimivampi kuin tiivistäminen, jolloin ongelma usein ainoastaan vaihtaa paikkaa.
Lattian alla myös harvat eristeet, kuten salaojittavat, kevytsorat, kivivillat ym. kuivaavat lattialaatan helpommin, kuin tiiviit muovikalvomaiset eristeet.

[Tinakenkäpoika]

Kellarinseinissä Eps-eristeen asentaminen ulkopuolelle on yleisesti nähty ongelmarakenne, joka estää kellarinseinän kuivumista tehokkaasti ja muurahaiset jotka pitävät kosteudesta viihtyvät hyvin betonirakenteen ja Eps-eristeen välissä.

Kerroppas millä sitten eristää tuo maanpäällinen osa ulkopuolelta jollei rappaus EPS:llä?

[jussi1981]

Kertokaa nyt hyvät ihmiset miten teidänmielestä tulisi toteuttaa... Eli mitään sepeliä en voi enkä pysty laittamaan 20cm. tarvis kaivaa sit jo salaojatkin syvemmälle.
Hiekkaa on nyt noin 10cm jonka alla savi/multa.
maksimissaan pystyn tulee tästä hiekka pinnasta sen 20cm ylöspäin, jotta huonekorkeus pysyy edes kohtuullisena.
Olen nyt ajatellut laittaa sen 10cm styroksia, jonka jälkeen sen raudoituksen,sekä lattialämmitysputkiston ja siihen betonia se noin 10cm jonka päälle ihan tavallinen laatta.
Eikös tässätapauksessa lattian rakenne nyt ole semmoinen ns. "ulospäin harveneva"
Jos vetää kosteutta sit maasta jota kyllä epäilen, kun ei ole 50vuoteenkaan vetäny pahemmin.
Ei mitään muoveja eikä vesieristeitä, niin kuivuu se betoni mielestäni sit vaikka sisäänpäin.
Eikö?

Korjatkaa Noobia jos pahasti metsässä....

[heikkih]

Kertokaa nyt hyvät ihmiset miten teidänmielestä tulisi toteuttaa... Eli mitään sepeliä en voi enkä pysty laittamaan 20cm. tarvis kaivaa sit jo salaojatkin syvemmälle. Hiekkaa on nyt noin 10cm jonka alla savi/multa.

Ilman soraa tasaiselle pohjalle suodatinkangas. Siihen salaojittava eriste 100 mm ja EPS 50 mm. Suodatinkangas ja betoni.

[Matti Alander]

Heikkih antoi hyvän kombromissiehdotuksen, joka on harveneva rakenne ulospäin ja salaojittava lämmöneriste erinomainen vettymätön kapillaarikatko.
Mitä ilmeisemmin maaperä on myös riittävän kantavaa, jotta ylimääräisiä sorakerroksia ei tarvita. Näillä rakenteilla pystytään säästämään huonekorkeutta ja kustannuksia. Eristystä on lattialämmitykselle kohtuullisesti ja kapillaarinen kosteudennousu on aisoissa, sekä lattia kuivuu ulospäin ja pysyy kuivana.
Myös lattia Eps-kerros pysyy kuivana, eikä muovikalvoa tai muovikalvomaisia pintoja ole sijoitettu ulkopuolelle rakenteen. Näillä rakenteilla voit käyttää vapaasti lattiassa mitä tahansa pinnoitusta ilman ongelmia.
Edellisessä viestissä tarkoitin maanalaisten rakenteiden eristämistä Styrox eristeellä, mikäli kosteus on hoidettu ulos rakenteesta jo alhaalla oikeaoppisesti salaojittavilla vesihöyryä läpäisevillä eristeillä voi sokkelissa vapaasti käyttää esimerkiksi S 60 rappaus Eps pinnoitetta. Oikeastaan rakenne on erittäin hyvä, ainoastaan sokkelin leviäminen ulommas laudoituksesta on esteettinen ongelma, mikä sekin on monasti saatu ratkaistua siistillä peltilistalla tai tuomalla laudoitusta myös ulospäin lisäeristämällä samalla talon runko.