Säästöbetoni perustusten korjaus, mutta miten?

[tuuma]

Olen pitkään kauhistellut talomme sokkelin kestävyyttä ja pari reikää taannoin porattua ja kauhuksi huomattua että sokkeli ainakin siinä kohtaa oli muuttunut hiekaksi ja murtumia on selvästi siellä täällä muuallakin, niin kauhistuttanut sen verran paljon, että ei ole edes uskaltanut kysyä viisaammilta neuvoa, jos vaikka vastaus on: Purkakaa koko mörskä!!!

Tuolla henkireikä osastolla oli Pvalila eräälle samankaltaisessa tilanteessa olevalle kirjoitellut seuraavaa:

Esteettisesti sokkeli on helppo saada kuntoon yksinkertaisesti valamalla vanhaan sokkeliin uusi kuori. Toteutuksesta riippuen kuori saattaa antaa myös merkittävästi lujuutta vanhalle perustalle. Pala palalta edeten, vanha pehmeä betoni pois kaapien ja vanhaa, rosoista pintaa muottina käyttäen saatatte saada talonne kuntoon aivan järkevään hintaan. Kuinka uusi kuori pitää raudoittaa ja kuinka raudoitusta käytetään uutta ja vanhaa rakennetta toisiinsa sitomaan onkin sitten se varsinainen avainkysymys.?

Jos vaikka arvon Alander tai tietty muutkin, joilla on kokemusta perustuksien vahvistamisista ja korjauksista rohkaisisi ja kertoisi miten tuollainen ja millaisilla aineksilla onnistuisi kohtuukustannuksin ja varsinkin niin että yöunien rauhallisuus toisi luottamuksen "horjuviin" perustuksiimme Olen ajatellut että korjataanhan niitä betonisiltojakin mutta miten tuon käytännössä tällaisessa kellarillisessa rintsikassa, jossa n. puolet kellariseinä pinta-alasta on taivasalla ja puolet maan alla toteuttaa?

[heikkih]

Meillä oli muutamassa kohdassa voimakasta rapautumaa ja murtumavaurioita. Ennen kuin uskalsin kaivaa maat ulkopuolelta salaojittavaa lämmöneristystä varten, niin valoin vika-alueilla sisäpuolelle 15 cm paksusti uutta muuria. Uudessa valussa tiheähkö harjateräsraudoitus, joka ankkuroitu vanhaan huonoon muuriin suurin piirtein 4 - 10 pultilla per neliömetri (huonommissa kohdin enemmän). Ulkopuolelle laitoin korjausrappauksen.

En tehnyt valumuottia kerralla valmiiksi ylös asti vaan laitoin pystyyn kiinteät tuet ja ehkä kuusi lautaa tukien ja valun väliin. Laudat oli aina tilapäisesti tuissa kiinni ruuveilla ja valu nousi päivän aikana lattiasta kattoon. Tällä tavalla sai sullottua betonin helposti tiiviiksi.

Ylin osa meni pitämällä muottilaudat aluksi nipussa ylhäällä ikään kuin ylösnostetun säleverhon tyyliin ja laskemalla sitten lauta kerrallaan muotiksi. Ja vihoviimeinen osa tuli täytettyä aavistuksen jäykällä massalla ilman muotteja.

[tuuma]

Meillä oli muutamassa kohdassa voimakasta rapautumaa ja murtumavaurioita. Ennen kuin uskalsin kaivaa maat ulkopuolelta salaojittavaa lämmöneristystä varten, niin valoin vika-alueilla sisäpuolelle 15 cm paksusti uutta muuria. Uudessa valussa tiheähkö harjateräsraudoitus, joka ankkuroitu vanhaan huonoon muuriin suurin piirtein 4 - 10 pultilla per neliömetri (huonommissa kohdin enemmän). Ulkopuolelle laitoin korjausrappauksen.

Tuo on varmaankin ihan toimiva tapa jos mahdollisuus on tehdä tuo sisäpuolelta. Meillä on rivinteeraus, joten ainoa keino taitaa olla vahvistaa tuo ulkopuolelta. Tuo pultittaminen oli hyvä vinkki. Mites olisi sellainen ajatus jos melko tiheällä verkolla pyörittäisi koko sokkelin ympäri ja proppaisi verkon kiinni vanhoihin perustuksiin tiukasti ja sitten tuollaisella jollain korjauslaastilla pinnottaisi verkon ja pultit piiloon? Luulisi ettei perustukset ainakaan kovin helpolla pääsisi pullahtamaan pihalle? Eihän tuo sisnänsä mitään kaiketi vahvistaisi mutta pysyisi kaiketi sokkeli jotenkin nipussa

[vmj]

Nokialla päin (Keskisen alueella) eräs talo rempattiin kellarin ja sokkelin osalta siten, että sokkelia hajotettiin paloissa ja syntyneeseen aukkoon muurasivat harkoista pilarin. Näitä jatkettiin kunnes joko talon sokkeli oli vaihdettu. Talo oli välillä aika villin näköinen kun se seisoi pelkkien harkkopilarien varressa mutta nykyisellään sokkeli on taas yhtenäinen, joten oli ilmeisen onnistunut remppa.

En tiedä tarkemmin yksityiskohdista, satuinpa vain juoksulenkillä kulkemaan talon ohi ja siinä samalla näki tuon homman etenemisen.

Voisin kuvitella, että tapauksessasi vähän samantapainen lähestymistapa voisi toimia, mutta ehkä koko sokkelin vaihtaminen ei ole tarpeen? Eli hajotat sokkelia varovasti harkko/valupilaria varten (noin 40-50cm), sitten poraat nykyiseen sokkeliin tartuntareikiä harkkojen väliin/valupilariin laitetuille raudoille. Laita liimalla/uretaanilla seinän alajuoksuun bitumikaistale. Tee pilarille pohja salaojasorasta tms ja vala antura. Tee pilari harkoista muuraamalla tai valumuottiin valamalla. Täyttö "piripintaan" on tärkeää. Nestetunkilla voit varovasti nostaa alajuoksua. Sitten kun pilari on kovettunut, laita sokkelin ulkopintaa vasten tuettu levymäinen valumuotti (vanerista tms) ja vala pilarin ja sokkelin väli täyteen betonia. Näitä pilareita metrin-puolentoista välein ja kulmat viimeisinä niin luulisi sokkelin vahvistuvan riittävästi?

[tuuma]

Nokialla päin (Keskisen alueella) eräs talo rempattiin kellarin ja sokkelin osalta siten, että sokkelia hajotettiin paloissa ja syntyneeseen aukkoon muurasivat harkoista pilarin. Näitä jatkettiin kunnes joko talon sokkeli oli vaihdettu. Talo oli välillä aika villin näköinen kun se seisoi pelkkien harkkopilarien varressa mutta nykyisellään sokkeli on taas yhtenäinen, joten oli ilmeisen onnistunut remppa.

En tiedä tarkemmin yksityiskohdista, satuinpa vain juoksulenkillä kulkemaan talon ohi ja siinä samalla näki tuon homman etenemisen.

Voisin kuvitella, että tapauksessasi vähän samantapainen lähestymistapa voisi toimia, mutta ehkä koko sokkelin vaihtaminen ei ole tarpeen? Eli hajotat sokkelia varovasti harkko/valupilaria varten (noin 40-50cm), sitten poraat nykyiseen sokkeliin tartuntareikiä harkkojen väliin/valupilariin laitetuille raudoille. Laita liimalla/uretaanilla seinän alajuoksuun bitumikaistale. Tee pilarille pohja salaojasorasta tms ja vala antura. Tee pilari harkoista muuraamalla tai valumuottiin valamalla. Täyttö "piripintaan" on tärkeää. Nestetunkilla voit varovasti nostaa alajuoksua. Sitten kun pilari on kovettunut, laita sokkelin ulkopintaa vasten tuettu levymäinen valumuotti (vanerista tms) ja vala pilarin ja sokkelin väli täyteen betonia. Näitä pilareita metrin-puolentoista välein ja kulmat viimeisinä niin luulisi sokkelin vahvistuvan riittävästi?

Joku tuollainen olisi tietty varmempi tapa mutta kuulostaa aika hurjalta hommalta. No täytyy tässä vaiheessa sanoa se ettei tuo talo nyt kuitenkaan juuri nyt ole romahtamassa ja tuskin tilanne on ihan noin paha (toivottavasti). Täytynee vaan alkaa koputtelemaan ja haarukoimaan missä on pehmeää ja missä olisi jopa kovaakin jäljellä. Paksuhan tuo on kuin mikä. Jos tuon sokkelin vaihtaisi niin tulisihan siitä samalla energiataloudellisempi mutta työhön nähden hieman epäilyttää ainakaan takaisinmaksuajalla mitata kannattavuutta vaikkakin on kai silläkin joku mieltä kohentava vaikutuksensa.

Kiitoksia tähänastisista kommenteista, varsinkin kun ovat ollut ihan toivoa luovia ja vielä keneltäkään ei ole tullut: "Pura koko talo" -kommenttia Yläkertaa on remontoitu monella kymppitonnilla ja lähdettiin siis ylhäältä alaspäin tässä projektissa, koska teen yleensäkin asiat väärässä järjestyksessä niin mikä poikkeus nyt tämä taloremonttikaan on

[Matti Alander]

Kosteus ja pakkanen ovat monasti koetelleet rintamamiestalojen sokkeleita, jolloin monien jäätymisten jälkeen sokkeli alkaa rapautua.
Myös maan routiminen monasti kohtaa sokkelia silloin kun talon kellari on ollut täysin lämmittämätön.
Sokkelista kuitenkin tahtoo löytyä lujuutta, kun sitä alkaa purkamaan ja työ käy melkoisen työlääksi. Sinun tapauksessasi tuntuisi järkevimmältä vaihtoehdolta uuden seinän valaminen terästettynä maanpaineita vastaan ulkopuolelle ja vain maanalaiselle osalle.
Mikäli tämä tuntuu mahdottomalta sitten koko sokkeli on tehtävä uusiksi ja silloin se syntyy joko kevytsora harkoilla tai painevaluna Eps-muottivaluharkoilla.

[tuuma]

Kosteus ja pakkanen ovat monasti koetelleet rintamamiestalojen sokkeleita, jolloin monien jäätymisten jälkeen sokkeli alkaa rapautua.
Myös maan routiminen monasti kohtaa sokkelia silloin kun talon kellari on ollut täysin lämmittämätön.
Sokkelista kuitenkin tahtoo löytyä lujuutta, kun sitä alkaa purkamaan ja työ käy melkoisen työlääksi. Sinun tapauksessasi tuntuisi järkevimmältä vaihtoehdolta uuden seinän valaminen terästettynä maanpaineita vastaan ulkopuolelle ja vain maanalaiselle osalle.
Mikäli tämä tuntuu mahdottomalta sitten koko sokkeli on tehtävä uusiksi ja silloin se syntyy joko kevytsora harkoilla tai painevaluna Eps-muottivaluharkoilla.

Kellari on lämmin ja oikeastaan ollut turhankin lämmin, koska siellä on pari patteria ilman termareita ja vanha lämpöä hohkava öljykattila. Tuota maalia tuossa pinnalla enemmänkin epäilen aiheuttajaksi kun kosteus ei ole päässyt liikkumaan suuntaan eikä toiseen mutta pakkanen on. Se mitä maan alla sitten on onkin täysi arvoitus. Seinä on maata vasten olevalta osaltaan ihan OK sisäpuolelta, mutta rivinteeraus kun on, niin eipä sitä tiedä miltä ulompi seinäkerros näyttää. Jotenkin tuntuisi että tuo mureneminen on vain tapahtunut maan yläpuolisella osalla. Tämä vain luulo/toive...

Nuo Eps harkot näyttikin järkeviltä. Voiko noita kovinkin tumpelo itse asentaa, aiheuttamatta suurempaa asennusvirhettä?

[Ves_ku]

Mulla on kellariin tehty ikäänkuin "painevaluna" puolikas antura millä saatiin tuettua rivinteeraus kunnolla ja samalla se tukee sokkelin alaosaa sisään painumiselta. Raavitiin isommat hötöt ja savensekaiset vanhat valut pois ja valettiin palkki kiertämään kellaria.

Tulevaisuutta silmälläpitäen oon aatellu, jos tarve ilmenee niin siihen sisäpuolen palkkiin voi ulkoo raudotella tukevan perustan sokkelille ja samalla levittää sen anturaks ulkopuolelle. Siihen vois sitten vaikka valaa maanpaineiselle osalle vielä 15 senttisen tukikuoren kiertään taloo.

Siitä en tiedä paraneeko näitä kaikkia viriyksiä paljastaa rakennusvalvonnalle. Rakennusmääräysten täyttymisestä en osaa sanoo mitään. Aika helpolla kuitenkin saa varmasti paremman kuin mitä lähtökohta oli. Jos siis vertaa tollaseen hiekkakakkuun mitä noi alunperin on.

On muuten toisilla ollu joskus sitä sementtiä vähän enenmmänkin. Kaverin talossa on holvinpäälle riittäny kunnon palkkeihinkin tavaraa. Siis lattian alla on metrin jaolla kunnon poikittaiset betonipalkit. Sielä ne varmaan on munkin talon sementit tuhlattu.

[pvalila]

Sementin vähyys ei ole ainoa betonin huonouden syy, usein myös runkoaines on ollut kehnoa (paikalta otettua). Tuuma voisi kyllä ottaa lapion kiltisti käteensä ja selvittää edes pistokokeen omaisesti, miltä tuo sokkeli näyttää maan pinnan alta. Periaatteessa tilanne pinnan alla voi olla parempi (maan alla on vähemmän jäätymis-sulamissykeljä eikä siellä ole mahdollisesti väärän tyyppistä maalia) tai sitten huonompi (rakentaja ajatellut, ettei sillä osalla ole mitään väliä).

[Matti Alander]

Eps-muottivaluharkot ovat todella helppoja käyttää, kokoaminen on kuin isoja Legoja asettelisi. Harkon mitat ovat pituus 120 cm, leveys 35 cm ja korkeus 30 cm.
Muottia on helppo työstää ja 14 cm paksuinen betonirakenne terästettynä on erittäin luja.
Betonimenekki on 120 litraa neliölle ja muottivalikoimaan kuuluu lisäksi kulma ja pieliharkot.
Yleensä näillä toteutetaan uudisrakennuksia ja perustuksia, sekä uima-altaita, mutta ei sokkelinkorjaustyökään mikään harvinaisuus ole.
Kannattaa varmasti kuitenkin tutkia rakenteen vauriot tarkemmin ennen kuin lähtee niinkin suuritöiseen hommaan, kuin koko sokkelin uusimiseen.

[lmfmis]

Eps-muottivaluharkot ovat todella helppoja käyttää, kokoaminen on kuin isoja Legoja asettelisi. Harkon mitat ovat pituus 120 cm, leveys 35 cm ja korkeus 30 cm.
Muottia on helppo työstää ja 14 cm paksuinen betonirakenne terästettynä on erittäin luja.
Betonimenekki on 120 litraa neliölle ja muottivalikoimaan kuuluu lisäksi kulma ja pieliharkot.
Yleensä näillä toteutetaan uudisrakennuksia ja perustuksia, sekä uima-altaita, mutta ei sokkelinkorjaustyökään mikään harvinaisuus ole.
Kannattaa varmasti kuitenkin tutkia rakenteen vauriot tarkemmin ennen kuin lähtee niinkin suuritöiseen hommaan, kuin koko sokkelin uusimiseen.

Eihän noilla voi maanpaine seiniä tehdä?' Maanpaineseinän tekeminen betoniharkostakin on vähän niin ja näin varsinkin pitkillä seinäpituuksilla.

Valumuotin pystyy tekemään vaikka vanerista ja uudelleenkäyttämään kunhan hoitaa ettei pinta tartu betoniin. Itse hoitelin tuon puolen kovalevyllä, jonka saa irti valusta varsin nätisti.

Työtapana voi tosiaan olla että kaivaa sokkelista metrin esille, purkaa ja valaa uuden pätkän tilalle. Onhan noita tehty. Yleensä kannattaa sitten harkita kellarikorkeuden nostoa samalla jos on tarvetta.

[tuuma]

Kannattaa varmasti kuitenkin tutkia rakenteen vauriot tarkemmin ennen kuin lähtee niinkin suuritöiseen hommaan, kuin koko sokkelin uusimiseen.

Hyvä! Jos ammattilainen sanoo suuritöiseksi niin mun kohdalla se tarkoittaisi iäisyysprojektia (jällen yhtä lisää)... No, kun tuo Pvalilakin uhkaili lapiohommilla niin voihan sitä maanalaista osaa vähän raottaa ja kurkkia.

Jotenkin tuntuisi että jos tuon uusiksi tekee niin olisi Pekkaniskalle töitä. Purukasa ylös, koko vanha kellari pois, uusi kellari, tosiaan uudella huonekorkeudella, tilalle ja tietty kaikkine salaojituksineen jne. Voisi tuo talon nosto tulla jopa halvemmaksi kuin tuollain paloina tekeminen. Ai niin, onhan purukasan nostossa ainakin yksi ongelma. Piippu, hmmm. Hiukan hirvittää tuo työn määrä jos metri kerrallaan puljaa ja mun tuurilla lopputuloskin olisi ehkä hieman muuta mitä piti

Hyviä pohdintojahan nuo kaikki edellä olevat ovat edelleen olleet. Yöunetkin ovat kummasti rauhoittuneet Taitanee olla niin että saattaa tulla korjauksesta monen edellä olevan idean yhdistelmä, eli hybridi...

[tuuma]

Unohtui ihan tämä topic vaikka asiaa puitiinkin jo toisaalla.

Niin, löytyi sitten hieman kolkuteltua ja kauhisteltua sellainen rakenne että talo on kovien betonipilareiden päälle perustettu ja tuolla säästöbetonilla on vain valettu pilarien välit. Nyt kysymys kuuluukin että onko tämä ollut yleinen tapa? Huojentunut on mieli vaikkakin aika järkyn näköinenhän tuo nyt on. Eli mitään kantavuutta noiden pilareiden välillä kaiketi ei ole? Pari kuvaa vielä liitteeksi.

[pvalila]

Kysäisen isältäni tuon ratkaisun yleisyydestä, hän kyllä tietää.

Kun rakennetaan pilari, on mietittävä myös sen alla oleva antura: pilari tarkoittaa aina pistekuormaa. Kuinka sinulla on toteutettu noiden pilareiden ja kellarin lattiavalun liityntäkohta? Entä tuo ei-kantava ulkoseinä, mikä sitä kantaa? Vaikka se ei olisi kantava niin onhan sillä merkittävä oma massa. Ja onko kellarin lattialaatta yhtä kovaa kamaa kuin mainitsit kellarin yläpohjan olevan?

Tarkasta vielä tuo autotallin oven kohta. Ovi (ja koko talli) on jälkikäteen tehty eli sen kohdalta ollaan saatettu poistaa pilari ihan noin vain, ilman mitään korvaavia rakenteita. Myös pannuhuone lienee sinun talossasi jälkituotantoa, eli myös kattilan tuontia varten on saatettu puhkaista jokin kantava rakenne ja myös ylös menevien portaiden poiston yhteydessä on saatettu puuttua johonkin kantavaan: tuskin mitään hälyttävää, mutta ihan hyvä hieman vilkaista ja samalla on ehkä mahdollista myös vähän viisastua oman talon historian suhteen.

[Oto Hascak]

Jatkan tähän samaan pienimuotoisena off topiccina...

Kun ei juurikaan ole mielenkiinto koskaan kohdistunut betoniin tai kellareihin, niin kysytään viisaamilta. Mites periaatteessa pitäisi korjata esimerkiksi noissa Tuuman kuvissa olleen sokkelin pinta? Kun vanha 50-luvun sokkeli on kuitenkin enemmän tai vähemmän höttöä verrattuna tämän päivän koviin betoneihin/laasteihin, niin millä voi tehdä paikkakohdan sokkelin pintaan tai vaikkapa koko rappauksen uudelleen? Nyt on pohdinnan alla yksi sokkeli, joka on hyvin pitkälti samannäköinen kuin Tuuman kuvissa. Alla on lämmin kellaritila ja rapin/sokkelin pinnassa pirun tiivis laasti/maalipinta... Maali ja irtonainen aines pois, mutta mitä tilalle?