ilmanvaihto ja eristys

[Joni I]

miten lasketaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
verrataanko koneita esim. huippuimuriin josta lämmin ilma vedetään suoraan läpi
yksi myyjä sanoi, jos talteenotto on n.40% ja toisessa n.70%, niin jälkimmäisessä säästöä tulee vuodessa n.30€enemmän?

Ja myyjä on sitä uskottavampi mitä paremmalle se haisee. Kannattaa muuten kysyä onko myyjällä myyjän vai rakennusalan koulutus. 70 prosenttia vaikuttaa todella kovalta vuosihyötysuhteelta.

Lämmöntalteenotossa puhutaan hyötysuhteesta. Tällöin tarkoitetaan yleensä lämpötilahyötysuhdetta. Muita laskelmissa käytettäviä hyötysuhteita ovat entalpia- ja kosteushyötysuhde.
Lämpötilahyötysuhde on ulkoilman lämpötilan nousun suhde suurimpaan lämpötilaeroon. Suurimpana lämpötilaerona on ulkoilman ja poistoilman välinen lämpötilaero.

ht=(tu2-tu1)/(tp1-tu1)
ht = lämpötilahyötysuhde
tu2 = tuloilman lämpötila lämmöntalteenoton jälkeen (° C)
tu1 = tuloilman lämpötila lämmöntalteenottoa ennen (° C)
tp1 = poistoilman lämpötila lämmöntalteenottoa ennen (° C)

Määräysten mukaan ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa, joka on karkeasti rakennuksen tilavuus. Aidossa RMT:ssa näin ei varmasti tapahdu. Talvipakkasilla tuo ilmamäärä(pakkasilma) noin 400-600m3 pitäisi siis lämmittää halutun lämpöiseksi kerran kahdessa tunnissa, ja erilaisten laskelmien perusteella ilman lämmittäminen ottaa jotakin 25-40 prosenttia koko energian kulutuksesta.

Meillä suurin lämpövuoto löytyy kellarin portaista, jotka kulkevat kellarin talon kulmassa ulkoseinää pitkin. Talvella portaikon ja ulkoilman välissä on vain ~200mm betonia. Käytännössä betonista valettu portaikkomöhkäle jäähdyttää portaikon lisäksi vesikäymälän ja jääkäymäläksi ja eteisen ja vaatehuoneen lähes kylmiöksi.

josta muha on painunut ilmeisesti alapohjaan osittain,eli oletan että pahimmat vuotopaikat löytyy alakerran seinien yläosista

Suosittelen lämpökameran lainaamista/vuokraamista.
Kaikki muhaseinissä olevien vaakapalkkien alla on sama tilanne: vaaka- ja pystyrakenteiden liittymät ja ikkuna. Omasta talostani en ole löytänyt painumia vaan muhat ovat olleet todella hyvin laitettu. Jopa niin tiiviisti etten ole wc remontin yhteydessä saanut sullottua kaikkea tavaraa takaisin edes välipohjaan.
Jos ovet tai ikkunat ovat vähänkään kierot niin niitä on vaikea saada tiivistettyä.

[sankopeli]

Hei, sanokaapa mielipidettä siihen, että pitääkö talo olla muovitettu, jos siihen meinaa asentaa koneellisen ilmanvaihdon? Meillä menee ulkoseinät ja yläkerta kokonaan purkuun (ja toivottavasti uudelleenrakentamisvaiheeseen myös). Täten saan vedettyä putket ala- yläkerran välisessä tilassa, sekä yläkolmiossa. Nyt pähkäilen, että pitääkö seinät ja katto välttämättä muovittaa vai riittääkö ilmansulkupaapperi?
Alakerrassa ne surullisenkuuluisat muovit on ulkoseinän alueella suoraan lastulevyn takana ja niitä en suosiolla ala poistamaan. On pintaremontti meinaan justiin tehty koko alakerran alueelle.

[Joni I]

Riippuu aika paljon käytettävästä eristeestä. Apua löydät eristevalmistajien ohjeista ja rakennetyypeistä.
Muovien lisääminen jälkeen päin on enemmän kuin vaikeaa. Taloon jää pakostakin lukuisia rajapintoja ja yksityskohtia joita ei voisaada tiiviiksi, erirakenteiden liittymät (vanhat välipohjat ja seinät). Sitten nämä pienet reiät ja epäjatkuvuuskohdat joutuvat kärsimään koko rakennukseen kohdistuvista sisä ja ulkoilman välisistä paine ja suhteelisen kosteus eroista.

[remykv]

miten lasketaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
verrataanko koneita esim. huippuimuriin josta lämmin ilma vedetään suoraan läpi
yksi myyjä sanoi, jos talteenotto on n.40% ja toisessa n.70%, niin jälkimmäisessä säästöä tulee vuodessa n.30€enemmän?

Ja myyjä on sitä uskottavampi mitä paremmalle se haisee. Kannattaa muuten kysyä onko myyjällä myyjän vai rakennusalan koulutus. 70 prosenttia vaikuttaa todella kovalta vuosihyötysuhteelta.

Lämmöntalteenotossa puhutaan hyötysuhteesta. Tällöin tarkoitetaan yleensä lämpötilahyötysuhdetta. Muita laskelmissa käytettäviä hyötysuhteita ovat entalpia- ja kosteushyötysuhde.
Lämpötilahyötysuhde on ulkoilman lämpötilan nousun suhde suurimpaan lämpötilaeroon. Suurimpana lämpötilaerona on ulkoilman ja poistoilman välinen lämpötilaero.

ht=(tu2-tu1)/(tp1-tu1)
ht = lämpötilahyötysuhde
tu2 = tuloilman lämpötila lämmöntalteenoton jälkeen (° C)
tu1 = tuloilman lämpötila lämmöntalteenottoa ennen (° C)
tp1 = poistoilman lämpötila lämmöntalteenottoa ennen (° C)[/quote

Määräysten mukaan ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa, joka on karkeasti rakennuksen tilavuus. Aidossa RMT:ssa näin ei varmasti tapahdu. Talvipakkasilla tuo ilmamäärä(pakkasilma) noin 400-600m3 pitäisi siis lämmittää halutun lämpöiseksi kerran kahdessa tunnissa, ja erilaisten laskelmien perusteella ilman lämmittäminen ottaa jotakin 25-40 prosenttia koko energian kulutuksesta.

Meillä suurin lämpövuoto löytyy kellarin portaista, jotka kulkevat kellarin talon kulmassa ulkoseinää pitkin. Talvella portaikon ja ulkoilman välissä on vain ~200mm betonia. Käytännössä betonista valettu portaikkomöhkäle jäähdyttää portaikon lisäksi vesikäymälän ja jääkäymäläksi ja eteisen ja vaatehuoneen lähes kylmiöksi.

josta muha on painunut ilmeisesti alapohjaan osittain,eli oletan että pahimmat vuotopaikat löytyy alakerran seinien yläosista

Suosittelen lämpökameran lainaamista/vuokraamista.
Kaikki muhaseinissä olevien vaakapalkkien alla on sama tilanne: vaaka- ja pystyrakenteiden liittymät ja ikkuna. Omasta talostani en ole löytänyt painumia vaan muhat ovat olleet todella hyvin laitettu. Jopa niin tiiviisti etten ole wc remontin yhteydessä saanut sullottua kaikkea tavaraa takaisin edes välipohjaan.
Jos ovet tai ikkunat ovat vähänkään kierot niin niitä on vaikea saada tiivistettyä.

mistä voi vuokrata lämpökameroita

[Joni I]

Tässä on yksinkertainen tietopaketti mm. ilmavaihdon hyötysuhteen ja mahdollisen taloudellisen hyödyn laskemisesta. PowerPoint-tiedosto -> http://users.evtek.fi/~maijal/talotekni ... ia/IV2.PPT

Lämpökameroita -> http://www.pohjola.fi/YRY/Vahinko/Kuivausliikkeet.htm
Kaikki eivät vuokraa vaan myyvät palvelua (kuvien tulkinta tarvii ammattitaitoa). Talvi, pakkasilma ja lämpötilaerot ovat käsittääkseni onnistuneen kuvaksen ehtoja.
Lisäksi rakennusalan ja teollisuuden koulutusyksiköillä on kameroita opetus- ja tutkimuskäytössä. Prosessiteollisuuden eri yksiköissä on myös lämpökameroita ja jos apua ei löydy muualta niin soita VTT.

[Joni I]

ilmanvaihtokoje lämmön talteen otolla, koska yläkerta on tukahduttavan kuuma kesällä (ilma ei vain vaihdu)

Yksi vaihtoehto vielä jäähdytykseen.
Viimeisimpiin pientaloihin olemme suunnitelleet kanavalämmittimen ennen LTO:ta. Kanavalämmittimessä kiertää maapiirin neste, noin 4-5 astetta, joka talvella esilämmittää tai kesällä jäähdyttää tuloilman. Maapiirin pituus on vaihdellut 40-100 metriin ja se parantaa LTO:n hyötysuhdetta noin 5% ja kesällä jäähdyttää asunnon kiertovesipumpun sähkönkulutuksella. Kanavalämmittimet maksavat 500-1000€, maapiiri 200€ + nesteet + kiertovesipumppu. Poistoilmalämpöpumpulla saat myös jäähdytyksen, mutta kompressorin sähkönkulutus on monikymmenkertainen.

Harjalämmönsiirrin soveltuu hyvin asennettavaksi ennen tuloilmasuodattimia estämään lumen pääsyn varsinaisille suodattimelle. Näin estetään suodattimen jäätyminen ja kastuminen sekä vältytään suodattimen kastumisesta aiheutuneesta mikrobikasvustosta ja sen aiheuttamista sisäilmaongelmista. HC-tuloilmapatteri voi olla osa LTO-piiriä tai se voidaan asentaa itsenäisenä komponettina parantamaan tuloilman laatua. HC-tuloilmasuodatin toimii myös tuloilman esisuodattimena estäen varsinaisen suodattimen jäätymisen ja kastumisen.

[remykv]

kokonaisuudessaan minulla on tarkoitus jatkaa taloa harjakorkeudessa 5m
ja samalla ajattelin eristää paremmin tämän vanhan puolen, ettei tulisi selviä lämpötilaeroja (siitä tämä into parempaan eristämiseen)
alakerrassa suorastaan puhaltaa katonrajasta kylmää talvella (aikaisempi omistaja on tehnyt asuttavaksi yläkerran ja rakentanut koko leveydellä) jonka takia puruja ei voi lisätä seiniin.
yläkertaan tarkoitus tehdä vanhaan osaankin laidoille metrin levyinen ryömintätila josta voi saalistaa hiiret
onko puhallusvilla minkälaista eristys kyvyltään?
saako sitä vanhaan runkoon varmasti puhallettua/kannattaako?

[HillyMan]

Hei, sanokaapa mielipidettä siihen, että pitääkö talo olla muovitettu, jos siihen meinaa asentaa koneellisen ilmanvaihdon? Meillä menee ulkoseinät ja yläkerta kokonaan purkuun (ja toivottavasti uudelleenrakentamisvaiheeseen myös). Täten saan vedettyä putket ala- yläkerran välisessä tilassa, sekä yläkolmiossa. Nyt pähkäilen, että pitääkö seinät ja katto välttämättä muovittaa vai riittääkö ilmansulkupaapperi?
Alakerrassa ne surullisenkuuluisat muovit on ulkoseinän alueella suoraan lastulevyn takana ja niitä en suosiolla ala poistamaan. On pintaremontti meinaan justiin tehty koko alakerran alueelle.

Uusia omakotitaloja rakennetaan ekovilloilla, ilmansulkupapereilla ja koneellisella ilmanvaihtokoneella.

[remykv]

Hei, sanokaapa mielipidettä siihen, että pitääkö talo olla muovitettu, jos siihen meinaa asentaa koneellisen ilmanvaihdon? Meillä menee ulkoseinät ja yläkerta kokonaan purkuun (ja toivottavasti uudelleenrakentamisvaiheeseen myös). Täten saan vedettyä putket ala- yläkerran välisessä tilassa, sekä yläkolmiossa. Nyt pähkäilen, että pitääkö seinät ja katto välttämättä muovittaa vai riittääkö ilmansulkupaapperi?
Alakerrassa ne surullisenkuuluisat muovit on ulkoseinän alueella suoraan lastulevyn takana ja niitä en suosiolla ala poistamaan. On pintaremontti meinaan justiin tehty koko alakerran alueelle.

sinulla näköjään sama homma kuin minullakin, mitä meinasit käyttää eristeinä ulkoseinissä, vai annatko olla purulla.

[remykv]

Hei, sanokaapa mielipidettä siihen, että pitääkö talo olla muovitettu, jos siihen meinaa asentaa koneellisen ilmanvaihdon? Meillä menee ulkoseinät ja yläkerta kokonaan purkuun (ja toivottavasti uudelleenrakentamisvaiheeseen myös). Täten saan vedettyä putket ala- yläkerran välisessä tilassa, sekä yläkolmiossa. Nyt pähkäilen, että pitääkö seinät ja katto välttämättä muovittaa vai riittääkö ilmansulkupaapperi?
Alakerrassa ne surullisenkuuluisat muovit on ulkoseinän alueella suoraan lastulevyn takana ja niitä en suosiolla ala poistamaan. On pintaremontti meinaan justiin tehty koko alakerran alueelle.

sinulla näköjään sama homma kuin minullakin, mitä meinasit käyttää eristeinä ulkoseinissä, vai annatko olla purulla.

jaa olikin (löytyikö yllätyksiä) puolelta vastaus tuohon kysymykseen.

[maanma]

Ensin lasketaan ilmanvaihdon teoreettinen osuus lämmön kokonaishäivöistä. Nykytasoisissa se on n. 30% tuontienergiasta. Matalaenergiatalossa se on ilmeisesti jo 50% paikkeilla. Tuosta energiamäärästä lasketaan se LTO koneen hyötysuhteen mukainen teoreettinen palautuma optimiolosuhteissa.

Kuten yleisesti on tiedossa on perus RMT:n häviöt nykyrakennuksia suuremmat ulkopintarakenteiden kautta, jolloin ilmanvaihdon kautta hävinnee vain n. puolet tuosta 30%:sta. Puolet näkemys perustuu hyvään arvaukseen, joka taas perustuu tuplalämmitysenergiakuluun. Lisäeritetty rakennus jää sitten noiden kahden välimaastoon toteutustasosta riippuen.

Otetaan selvennyksen vuoksi esimerkki perus rmt:stä. Sanotaan nyt energiakuluksi 22MWh/v. Tuosta poistuisi ilmanvaihdon kautta 15% eli 3,3 MWh osuus. Parhaimmillaan tuosta saataisiin palautettua 70% 2,31MWh, josta itse palautuslaite kuintenkin syö toimiakseen ainakin 0,31MWh. Lopputulos on siis 10% luokkaa mikä ei nyt ole ihan huono pelkkää prosenttia katsottaessa. Kun huomioidaan muutostöiden laajuus ja ulkonäkö niin moni jättääkin sen tekemättä tai tekee pitkällä jaksolla niinkuin minä. Pitkällä jaksolla se saadaan tehtyä osittain siistimmin, kun 100mm putket voidaan upottaa sisäseinien ruodeväleihin.

Otetaan vielä toinen esimerkki lisäeristetystä talosta. Sanotaan energiakuluksi 18MWh/v. Tuosta poistuisi iv kautta 22% eli n. 4MWh. Parhaimmillaan palautus 70% mukaan olisi lähes 2,8 MWh, josta itse laite tasapuolisuuden vuoksi syö 0,31MWh/v. Jäännöshyötys 2,5MWh on lähellä 14%:ia.

IV koneen kulutus on tässä sellainen keskiarvo. Aiemmin mainitun linkin takainen kone syö 0,155MWh vuodessa. 800W PILP kone jo paljon enemmän.

[veke22]

Mulla on talossa lateksi ulkopinnassa ja ei tuuletusrakoa. seinissä 100 mm villaa ja insuliittilevyt papereineen molemmin puolin. osa sisäseinistä lateksilla ja osa ei.

Laitoin taloon kanavapuhaltimen toimimaan 24/7 eli kesälläkin toimii ilmanvaihto jotenkin. Onko tuossa nyt jokin riski rakenteiden toimivuuden kannalta?

[lmfmis]

miten lasketaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
verrataanko koneita esim. huippuimuriin josta lämmin ilma vedetään suoraan läpi
yksi myyjä sanoi, jos talteenotto on n.40% ja toisessa n.70%, niin jälkimmäisessä säästöä tulee vuodessa n.30€enemmän?

Myyntipuheita.

LTO:lla et varmasti säästä mitään.

Investointi pitää kuolettaa ja se tapahtuu hitaasti. Säästämään et pysty normaali-ihmisen elinaikana. Vaikka ostaa käytetyn kojeen a 500 eur ja putkittaa itse (500 eur lisäää) niin silti ei pääse säästämään.

LTO vaihtaa sitä sisäilmaa tehokkaammin ja taloudellisemmin jolloin se tehostunut ilman vaihtuvuus ei niin kauheasti energiaa tuhlaa. Tuota on aika truha laskea kannattavaksi kun lopputulos on erilainen.

[remykv]

otetaanpa vanha keskustelu ylös
eli tässä on pikkuhiljaa tehty remonttia ja jokapaikka alkaa olemaan läpikäytynä
ilmanvaihtokoje on asennettu ja putket kuskattu välipohjassa
kaikki eristeet vaihdettu ja lisäeristetty
muovitettu koko talo alapohjaa lukuunottamatta
viiden metrin laajennus harjakorkeudessa
ikkunat vaihdettu
katto uusittu
ulkovuori uusittu
rahaa palanut paljon mutta monta kokemusta rikkaampi
tiedän että tätä remonttia ei voi pitää millään tavoin järkevänä,mutta näillä mennään