Ilmalämpöpumppu eristämättömään kellariin?

[jargon]

Meillä siis eristämätön kellari rintamamiestalossa, jossa ei minkäänmoista lämmitystä. Olemme hankkimassa pumppua asuinkerrokseen, ja tuossa tuli puheeksi josko ottaisikin
kaksi sisäyksikköä joista toisen asentaisi kellariin. Onko kellään kokemuksia ilpistä kellarissa tai vastaavassa tilassa? Tuohan varmasti lämmittäisi myös asuikerrosten lattioitakin..
Mahtaakohan lämmityskulut nousta tähtitieteellisiksi...

J

[tumppi776]

Ei näin ensi ajattelulla vaikuttaisi kovin hyvältä ratkaisulta.

Lämmitys lisää koskeuden siirtymistä maasta -> betoniin -> kellarin ilmaan. Sitten täytyy parantaa ilmanvaihtoa, ettei tule kosteus ongelmia -> lämpö karkaa ulos IV:n kautta.

MUTU käsitykseni on että tuo olisi mielekkäintä silloin kun kellari on eristetty ulkopuolelta.

[Jamero]

Meillä kohta kolme vuotta ollut kellarissa ilmalämpöpummppu ja toiminut tosi asiallisesti.
Tosin meillä ulkopuolella eriste (vain 50mm), joten tilanne ei aivan sama. Kun ei eristettä
ulkopuolella ollut mitään lämmitystä ei edes tarvinnut aina minimi 6°C, mutta eristeen jälkeen
kellari meni pakkaselle. Ainoa sisäpuolelta eristetty seinä on se missä ilmalämpöpumppu on
kiinni, muut betonilla ei rivinteerausta. Tänä talvena ilman kosteus on kokolailla ollut 45-55
välillä, mutta viime talvena kun kosteampaa, niin jossain 57-65 välillä. Siis elektoninen
mittari koko ajan päällä. kyllähän tuo ilmalämpöpumppu myös kuivattaa ja ei sen ilman
liikkuminenkaan ole pahasta. Meillä kaksi ilppiä toinen kellarissa panasonic pw9 ja toinen
keskikerroksessa panasonic nordic jotain. Ja tosi tyytyväinen ollut molempien hankintaan.
Sähkön kulutus koko vuonna 14.000 Kwh.

[heikkih]

Lämmitys lisää koskeuden siirtymistä maasta -> betoniin -> kellarin ilmaan. Sitten täytyy parantaa ilmanvaihtoa, ettei tule kosteus ongelmia -> lämpö karkaa ulos IV:n kautta.

Olen ymmärtänyt asian toisin päin. Eli jos kellaria lämmitetään tavalla tai toisella (kunhan nyt ei lämmitetä nestekaasuavoliekillä tai muulla sellaisella tavalla, joka lisää kosteutta itsessään), niin kellarin ilman höyrypaine kasvaa ja kosteus pyrkii itseasiassa poistumaan perussmuurin läpi maahan ja ulkoilmaan.

Lämmittäminen ilpillä on kustannustehokkaampaa kuin suoralla sähköllä.

[timle70]

Kyllä se vaan kellarin seinät kautta lattiat rupee toimimaan kuin pesusieni, kun ne kuivaa ja lämpee oikein imevät sitä kosteutta maasta

Hyvä neuvoa, kun oma kellari tehty aivan toisella tapaa kuin täällä palstalaisilla ollut tapana, jossa fuktisol levy on joka kysymykseen vastaus

[pvalila]

Kompura eli varsinaisen työn tekevä osa on siinä ulkoyksikössä. Kahdehden yksikön pumpun hinnalla saa kaksi erillistä laitetta. Laitekohtainen käyttötuntimäärä jää pienemmäksi ja tulee vika, niin vain yksi sisäyksikkö pimenee. Asennuskin on helpompi, kun ei tarvitse miettiä laitteiden keskinäistä etäisyyttä ja sijaintia.

Jos haluat vain kuivattaa kellaria, osta ilmankuivain. Muutaman asteen lämpötilaa nostaa sekin.

Kosteuden tulo rakenteen läpi kellaritiloihin on ongelma lähinnä kun käytetään lattialämmitystä laatassa jonka alla ei ole asianmukaisia rakenteita. Kyllä kellaritiloja on rintsikoissa aina lämmitetty, ja sen ne ovat kestäneet. Oikeasti ongelmia on syntynyt silloin, kun on vedetty lattiaan muovimatto tai muutoin estetty hallittu kosteuden siirtyminen rakenteista sisäilmaan (vaikka jätetty lattialle jokin esine tiiviisti lattiaa vasten).

Kosteusteknisesti sillä ei ole merkitystä, onko kellariin päätyvä lämpö ilpin tuottamaa vain perinteiseen tyyliin huonon hyötysuhteen omaavan patarautakattilan vuotolämpöä.

Oletko tarkistanut, ettei sinulla ole seinissä rivinteerausta?

[jargon]

Ei ole rivinteerausta ei. Ja tuo kellari on oikeastaan melko kuiva noin tuntumalta. Alta löytyy rantahiekkaa, jos se jotain kiinnostaa.
Lämpöä pitäisi saada, jotta kehtaisi tiloja käyttää kylminäkin kausina. Ehkä pitkällä juoksulla eristäminen voisi olla ratkaisu noin niinkuin säästömielessä, mutta ei kai tuo aivan hirvittäviä maksa jos vaikka lämpöä pyrkisi pitämään tuolla 15 asteen hujakoilla. Suora sähkö on meillä lämmitysmuotona mutta pattereita en alas asenna. Kaksi ulkoyksikköä olisi muuten ok ratkaisu, mutta saattaa tuo julkisivu täyttyä liikaa nuilla härveleillä. Yhden siedän, kaks on maks ja kolmas olisi jo naapureille väärin.
Kiitos teille, tosin mielelläni kuulisin lisää ehdotuksia!

[heikkih]

Kyllä se vaan kellarin seinät kautta lattiat rupee toimimaan kuin pesusieni, kun ne kuivaa ja lämpee oikein imevät sitä kosteutta maasta

Eli parempi antaa muurin olla viilee ja märkä (jolloin se toimii niinkuin veteen upotettu pesusieni).
Vai kuinka tämä tulisi ymmärtää?

Kiitos teille, tosin mielelläni kuulisin lisää ehdotuksia!

Varaava takka?

[maza]

Terse, sama tilanne meilläkin eli eristämätön kellari.Kellarikerros on ns.pommisuojamallia eli betonia löytyy niin katosta,seinistä kuin lattiastakin. Kellarisssa sauna (puukiuas), "kodinhoitohuone" jossa pesukone +kuivain. Seinällä 1 kpl vanha "pötkylä"patteri. Kattilahuone myös kellarissa, kattila uusittu 2000 joten se ei paljo luovuta lämpöä tilaan. Painovoimainen ilmanvaihto, muutama poistoaukko. Tila on kesällä (helteillä) mukavan viileä mutta muihin vuodenaikoihin suorastaan kylmä. Alimmillaan on mennyt +8 asteeseen.Tarkituksena on ollut asentaa ilmalämpöpumppu ja muutama patteri seinille näin alkuun jotta tarkeninisi talvellakin. Miltäs kuulostaa?

[jargon]

Varaava takka löytyy kyllä, mutta asuinkerroksesta. Ja samaan suuntaan kallistun kosteuskysymysten suhteen, että ei se kai siitä pahene. Varsinkaan kun tuo ei edes paha ole.
Ja juuri tuommoinen pommisuoja on meitinkin kellari. Ehkä sinne jokin töhötin tulee..

[timle70]

Toimii varmasti kun pitää lämpötilan kohtuuden rajoissa jossain 17-19 kieppeillä ja onhan niissä kosteuden poisto-ohjelmat noissa ilpeissä. Se vaan tahtoo olla sillai, että toimii nyt hyvin kun betonirakenteet on yhtä viileitä kun maa-aines rakenteen ulkopuolella. Sen vaan huomaa kun kuivatetaan maanvaraista betonilattiaa jossa ei ole eristystä vaikka infralla niin kuivasta lattiasta saadaa märkä hyvin äkkiä

Varmasti Alanderin Matti osaa sanoa tähänkin jotain järkevää ja on varmaan aiheesta keskusteltu

[Tinakenkäpoika]

Toivottavasti tulisi sellanen ei kaupallinen mielipide asiasta. Mutta, eikös tuo kosteuden kulku ole aina lämpimästä kohti kylmempää? Eli tiivistynee sisällä oleva kosteus joko seinän sisäpintaan tai seinän sisälle tai sitten seinän ulkopuolelle, riippuen rakenteesta ja kosteusmäärästä. Mutta ihmettelen jos alkaa maasta imeä kosteutta sisälle päin(sisällä lämmin, ulkopuolella viileämpää), koska silloinhan se imisi tuon salaojitettavan eristeenkin läpi kosteutta maan alaisiin rakenteisiin, vai onko tuo salaojitettava eriste opetettu ettei kulje kosteus kuin toiseen suuntaan?

[heikkih]

Ei se kosteus aina taida kulkea lämpimästä kylmempään, vaan pyrkii yksinkertaisesti tasapainoon. Toki kosteus on usein suurempaa viileässä ilmassa/rakenteessa kuin lämpimässä ilmassa/rakenteessa.

Jos ajatellaan kellaria, jossa ilman lämpötila nostetaan 10 asteesta 20 asteeseen, niin ilmassa olevan veden suhteellinen paine eli höyrypaine kasvaa minkä jälkeen kellarin ilmaan sitoutuneen veden kyky tunkeutua kellarista ulos kasvaa ja uuden veden on hankalampi tulla rakenteista kellarin ilmaan.

Myös veden tiivistyminen ilmasta viileisiin rakenteisiin vähenee ilman lämpötilan noustessa koska ilmassa pysyy enemmän vettä höyrynä ja ne rakenteetkin ovat pinnoiltaan lämpimämpiä.

On helppo ymmärtää että jos märkää betonilattiaa lämmitetään lattialämmityksellä niin siitä lattiasta pomppii vesimolekyylejä ilmaan ja tuo vesi olisi hyvä saada poistettua kellarista ilmankuivaimella, tuulettamalla tai rakenteiden läpi johtamalla.

Mutta jos pysytään aloittajan tapauksessa eli lämminilmapuhaltimessa, niin minä en käsitä miksi rakenteet alkaisivat työntämään niissä olevaa kosteutta ilmaan.

[tumppi776]

Ihan kuin kuivaisit pyykkiä. Mitä enemmin lämmität ilmaa sen ympärillä sen nopeammin se kuivaa, eli kosteus siirtyy ilmaan, ilma kostuu.

Maa ja laatta on aina kostea, jos kosteuden siirtymistä maasta laattaan ei ole katkaistu (ellei asu jossain rutikuivassa). Kun kellarin ilmaa lämmittää sen suhteellinen kosteus laskee (kyky sitoa vesihöyryä kasvaa) -> höyrynpaine ero ilman ja betonin välillä kasvaa -> kosteuden siirtyminen betonista ilmaan kiihtyy.

Täällä on kirjoitettu että maan suhteellinen kosteus on aina 100%. En tiedä onko se fakta. Mutta jos ei ole hatusta vedetty, niin sinne ei sitä kosteutta enää ainakaan siirry (RH 110% ? ), muuten kuin lämmittämällä sitä, jolloin suhteellinen kosteus laskee jne mutta tällöinkin sen pitäisi - tässä tapauksessa - olla lämpimämpi kuin kellarin ilma.

[timle70]

Ei kyllä enää taida liittyä tähän ilmalämpöpumppu asiaan millään tapaa, mutta silti

Siksi itse tein aivan erillailla kellarin eristyksen jätin pesuhuoneen seinään pikikerroksen ja laitoin vielä thermisol levyn 50mm lattiasta kattoon sen päälle, koska ulkopuolella ei eristeitä vaan hiekkaa ja sepeliä. Sen takia,että betonipinta ei lämpiäisi vaan pysyisi viileänä siis eristin lämmöltä. ja tehtiin kuusi uutta tuloilma räppänää sokkeliin ja avasin ummistetut poistot hormista. Lattia lämmitys psh, takkahhuone ja kodinhoitohuone, koska en usko ja halua johtaa kosteutta betoniseinän läpi maahan se vaan ei mee mulla jakeluun se kosteuden siirtyminen sokkelin läpi maa-ainekseen. ja tein pesuhuoneen samalla tapaa kuin Pekka hirsitaloon, siis kontti kellarissa jossa tuulettuu rakenteiden väli ei ummessa ja tällätapaa eristyksen hinnaksi muodostui huikeat 85€ kolme pakettia thermisol 50mm

Eikä muuten ole ensimmäinen kellari, joka sisältäpäin eristetty, on vissiin suomenmaassa jokunen kappale
kaverillakin on sellainen tapaus en ole ennen nähnyt moista, mutta spu-eriste jossa alumiinipinta liimattu sokkeliin sisäpuolelle alumiinipinta sisäänpäin eristeen paksuus 100mm. Tehty remppa joskus 90-luvulla ja hyvin pelittää